Varaajan sijoitus maahan?

P

Pelletti

New member
Hei!

Itsellä pieni omakotitalo ja perettäkin siunaantunut. Millään ei ole halua sijoittaa isoa varaajaa talon ssätiloihin. Onko vinkkejä mistä voisi löytää maahan asennettava, esim, lujitemuovisen, varaajan? Kokoa varaajalla pitäisi olla puskuriksi jos joskus innostun vielä asentamaan puukattilan. Aluksi varaaja tulisi kuitenkin ilma-vesilämpöpumppukäyttöön. Lisäksi mahdollisesti myöhemmin aurinkokerääjä voisi sitä lämmittää kesäisin. Käyttövedelle tarvittaisiin oma kierukkansa vaikka se kävisikin varaajassa vain esilämpiämässä ja varsinaisen tulistuksen hoitaisin jollain suoralla läpivirtauslämmittimellä, esim. nestekaasulla. Katselin tuollaista Riku-ther-varaajaa mutta maahantuoja Suomen ekotalot ei sitä enää tuo maahan. Kokoa varaajalla saisi olla ~800-1000 litraa.
 
M

Mekaniker

Active member
Lämpöpumppufoorumissa asiasta keskusteltu:

Varaajan sijoitus maahan?

Hei! Itsellä pieni omakotitalo ja perettäkin siunaantunut. Millään ei ole halua sijoittaa isoa varaajaa talon ssätiloihin. Onko vinkkejä mistä voisi löytää maahan asennettava, esim, lujitemuovisen, varaajan? Kokoa varaajalla pitäisi olla puskuriksi jos joskus innostun vielä asentamaan...
lampopumput.info lampopumput.info
 
A

Aurinkoinen

Active member
Kyllä vielä kerran harkitsisin sen pöntön sisälle sijoittamista. Ei ole ovin paljon järkeä lämmittää maaperää / ulkoilmaa. Minulla on 750 litrainen varaaja ja siitä häviää vuorokaudessa lämpöä 10 kWh. Vuodessa häviöt tekevät 3650 kWh. Minulla tuo pönttö on autotallissa, eikä siellä muuta lämmitystä olekaan. Nyt siellä on 8 astetta lämmintä, kovimmilla pakkasilla lämpö laskee viiteen asteeseen, siitä se ei putoa. Jos laittaisin pöntön ulos, saisin neliömetrin lisää tilaa, mutta sitten joutuisin joka talvi lämmittämään autotallia n. 100 päivää.
 
P

Pelletti

New member
Toisaalta neliötkin maksavat. Olen mielessäni pyöritellyt monenmoista mitä kaikkia toisarvoisia toimintoja voisi siirtää sisävaipan sisältä ulkopuolelle. Varaajan sijoitus maahan ei vättämättä olisi lämpöhäviöiltään niin paha koska maa on itsessään eriste. Ympäriltä ja varsinkin päältä varaajan voi eristää. 300mm polyuretaania ei ole mikään ongelma tänä päivänä.
 
H

hakane

Member
Entä jos laittaisi ulos talon seinää vasten, eristäisi ja jättäisi eristeen ulkopuolelle ilmatilan jonka kautta ottaisi taloon korvausilmaa niin ei mene kaikki harakoille. Menee kyllä säätämiseksi, en osaa kuvitella varsinkaan kuoppaa. Ainakin itseä alkaisi jossakin vaiheessa kaduttamaan molemmat vaihtoehdot.

Kannattaisi vielä harkita sisätiloihin sijoittamista. Mahdollisimman korkea varaaja esim. nurkassa ei veisi hirveästi tilaa ja tulisi hyvät kerrostumat. Yhdistää vaikka parista pienemmästä?
 
J

Jussi

Well-known member
Eipä kyllä tulis itelle edes vaihtoehtona mieleen varaajan laitto ulos tai vaikka maahan.
Jotainhan se 300mm uretaaniakin maksaa ja pitäs saada vielä ulkopuolinen kosteus hanskattua jotenkin. Talokaan ei saa olla tosiaan kovin suuri, jos tonnin tai alle varaajalla meinaa pärjäillä lämmityshommassa. Varsin siinä puukattilahommassa, pikkupuskuriksi riittää pienempikin.
Lisäksi varaaja näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ei ole täysin huoltovapaa. Ainakin liityntöjen puoli pitäs olla helposti tarkisteltavissa olevassa paikassa.
 
korsteeni

korsteeni

Well-known member
~80 luvulla kun puukeskuslämmityksiä tehtiin uunien poistorempoissaoli hyvin yleistä kulmikas/kantikas/litteä/neliö, ei niinkään pyöreä ja ne ovat pääosin yhä käytössä ja avopaisunnasta johtuen helppoja rakentaa kun painetta ei ole
sitten tuli pyöreät paineelliset kalvopaisunnalla
uskallan väittää ettei nuo avopaisunnat ole sen huonompia, minun silmissä hyöty on ainoastaan lämmitettäessä korkeampi kattilan lämpötila millä ei ilppi/vilppi/aurinko ym. ole enää mitään merkitystä kun lämpötilat ovat alhaisempia

jos minä laittaisin varaajan okt sisään niin tekisin siitä väli/ulko-seinän
- ei lämpöhukkaa lainkaan
 
korsteeni

korsteeni

Well-known member
Aurinkoinen sanoi:
Kyllä siitä väistämättä jonkin verran lämpöhäviöitä tulee, jos varaaja on osana ulkoseinää.
Klikkaa laajentaaksesi...
ei siitä tule yhtään enempää kuin ulkoseinästä yleensäkään
tietysti pitää eristää varaajan verran enempi, mutta ainahan se varaaja eristetään, eikö? ei eristettä mene enempi

tarkkoja jos ollaan niin ulkoseinänä pääsee ohuemmalla eristeellä koska paksuus ei ole lineaarine lämpöhäviöön
minulla on ulkoseinädataa muutamalta vuodelta 50mm välein mitattuna
 
P

Pelletti

New member
Jussi sanoi:
Eipä kyllä tulis itelle edes vaihtoehtona mieleen varaajan laitto ulos tai vaikka maahan.
Jotainhan se 300mm uretaaniakin maksaa ja pitäs saada vielä ulkopuolinen kosteus hanskattua jotenkin. Talokaan ei saa olla tosiaan kovin suuri, jos tonnin tai alle varaajalla meinaa pärjäillä lämmityshommassa. Varsin siinä puukattilahommassa, pikkupuskuriksi riittää pienempikin.
Lisäksi varaaja näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ei ole täysin huoltovapaa. Ainakin liityntöjen puoli pitäs olla helposti tarkisteltavissa olevassa paikassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varaajan tulisi tietenkin olla maahan upottamisen kestävä. Eli lujitemuovia ja putkivedot kuparia. Ei se uretaaniitään maksa pitkässä juoksussa. Ja tuollaisessa paikassa jos missä sen käyttö perusteltua. Toisin kuin nykyajan passiivitalojen seinien eristäminen samoilla kerrospaksuuksilla.
 
A

Aurinkoinen

Active member
Puukattilaa varten, jos se on tarkoitettu pääasialliseksi lämmönlähteeksi, varaajan koko vaikuttaa alimitoitetulta. Tosin pärjättiinhän ennen ilman mitään varaajia, kattilan vesitila oli ainoa varaaja. Pannussa oli aina tuli, joka paloi lauhemmilla ilmoilla kytemällä ja pikesi pannun ja ilmeisesti myös hormin.
Itsellä on kaksi vesivaraajaa 750 litrainen autotallissa ja 200 litrainen entisessä kattilahuoneessa. Taloni on isohko ja tuolla varaajakapasiteetilla poltan puuta kolme kertaa vuorokaudessa. Saattaa kuullostaa työläältä, mutta en koe sitä sellaisena. Lämmitän keskuslämmitysliedellä ja lämmittäminen sujuu arkirutiinien yhteydessä, ei tarvitse yhtenään kattilahuoneessa ravata, joka on kerrosta alempana. Hellalla ja sen uunissa valmistetaan meidän huushollin ateriat 7 kuukauden ajan (tietenkin myös kahvit). Ounasteltuja sähkökatkoja ei tarvitse pelätä, kunhan hoitelen, että latauspumpulle löytyy virtaa. Patterien vesi kiertää ns. hullunkierrolla.
 
P

Pelletti

New member
Aurinkoinen sanoi:
Puukattilaa varten, jos se on tarkoitettu pääasialliseksi lämmönlähteeksi, varaajan koko vaikuttaa alimitoitetulta. Tosin pärjättiinhän ennen ilman mitään varaajia, kattilan vesitila oli ainoa varaaja. Pannussa oli aina tuli, joka paloi lauhemmilla ilmoilla kytemällä ja pikesi pannun ja ilmeisesti myös hormin.
Itsellä on kaksi vesivaraajaa 750 litrainen autotallissa ja 200 litrainen entisessä kattilahuoneessa. Taloni on isohko ja tuolla varaajakapasiteetilla poltan puuta kolme kertaa vuorokaudessa. Saattaa kuullostaa työläältä, mutta en koe sitä sellaisena. Lämmitän keskuslämmitysliedellä ja lämmittäminen sujuu arkirutiinien yhteydessä, ei tarvitse yhtenään kattilahuoneessa ravata, joka on kerrosta alempana. Hellalla ja sen uunissa valmistetaan meidän huushollin ateriat 7 kuukauden ajan (tietenkin myös kahvit). Ounasteltuja sähkökatkoja ei tarvitse pelätä, kunhan hoitelen, että latauspumpulle löytyy virtaa. Patterien vesi kiertää ns. hullunkierrolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajatuksissa ollutkin pieni, 18-20kW:n puu-/kaksoiskäyttökattila jota lämmittäisi silloin kun siltä tuntuu. Max kerran vuorokaudessa kuten takkaakin nyt lämmitän. Kun kommentoidaan että tuhannen litran varaaja on pieni niin mitä todennäköisimmin se on lämönvarauskyvyltään kuitenkin parempi kuin isokaan takka. Ja luovuttaa lämpönsä tasaisemmin. Muun ajan varaaja/talo lämpiäisi sitten ilmavesilämpöpumpulla ja/tai pelletti/öljypolttimella. Käyttöveden tulistus suoralämmittimellä, esim. nestekaasulla tai sähköllä ja/tai pienellä varaajalla.
 
Ylös