Tehdastekoinen järeä, edullinen tuulivoimala

[EVV]

http://www.exmork.com/about.htm

 

[possu]

Edelleen kuitenkin voin omalla nimelläni ja yhteystietojeni kera suositella, tätä Exmork voimalaa, joka on
edullinen ja luja.
Mikä parasta; yksityinen henkilö voi ostaa suoraan tehtaan hinnalla  

Jaa.  Että voi?

No, kannattaakos sen yksityisen ostaa sinun pyyteettömällä välitykselläsi vaiko ihan suoraan lähettämällä sähköpostia Exmorkin James Ye:lle?

 

[Puuha]

koitetaanhan ny olla jonakin. taas kohta ollaan noidankehässä. johan se menikin hyvin sen muutaman viestin joka oli oikeasti sellaista millä on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

lähes jokaisella täällä on exmorkin voimala joilla voimala löytyy pihalta antero hyvä joten kyse sen hyvyydestä ei ole ongelma tai todistamisesta joten sen toistamisen sen osalta voisi lopettaa tai tehdä oma ketjunsa sellaiselle mikäli exmorkin hyvyyden todistaminen toistaminen on pakollista. ja ne jotka tulevat uutena lukemaan tätä foorumia eivät voi välttyä tarjousilmoituksiltasi ja eiköhän heidän epälyksensä karise kun lukevat että myös muut ovat niistä olleet kiinnostuneita ja hankkineet sellaiset. se osoittaa että tuote on luotettava.

kiteytettynä annetaan tuotteiden itse itsensä myydä itsensä keskustelemalla niistä rakentavasti ja pohtimalla uusia vaihtoehtoja.

 

[Samppa]

Jaa.  Että voi?

No, kannattaakos sen yksityisen ostaa sinun pyyteettömällä välitykselläsi vaiko ihan suoraan lähettämällä sähköpostia Exmorkin James Ye:lle

Tässä oli kysymystä hinnasta. Off gridin ilmoitti hintoja tässä viestissä:
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=268.0

 

[eros]

Tämä kytkennän mukaista säätimen käyrää voidaan muuttaa, kytkemällä yksi tai useampi eriarvoinen/ samanarvoinen kondensaattori rinnan per vaihe.
Käyrää voidaan muuttaa myös vastusten arvoja muuttamalla.

Ei käyrää et pysty muuttamaan kytkemällä rinnan vain kondensaattoreita. Konkan ja vastusten muuttamisella siirrät vain toimintapistettä. Tosin sekin saattaa olla riittävä karvalakkimalliin.
Jos käyrää haluaa muuttaa, niin on muodostettava LR suodinpiiri, niistä löytyy kyllä esimerkkejä netistä, esim tsebyzew, butterworth tms. Kytkentä menee monimutkaisemmaksi, mutta tyydyttävä käyrämuoto on varmaan mahdollista saavuttaa suht vähillä osilla. Se optimikäyrä tulisi vain selvitää ja laskea tarvittavat osat, sekä päättää kuinka tarkkaan optimimuotoa on säätimen seurattava.
Lisäksi tuollainen säädin ei tule koskaan selviämään kovin hyvin puuskaisessa tuulessa, siihen on liki mahdotonta rakentaa passiivista puuskien seurantaa, ts. puuskan jälkeen mahdollisimman nopea energian imu siipien inertiasta ja kiihdytystilanteessa "löysän" anto, jotta sakkaus jää mahdollisimman lyhytaikaseksi.

Mutta silti testin jatkaminen on kannatettavaa ja mitä nopeammin myllyjä saa käyttöön, niin sitä parempi. Konkka säädin on vain pieni kustannus, joten sen voi uusia myöhemmin ja loistehokonkat ovat ihan käyttökelpoisia muuallakin.
GPL säädintä odotellessa sopiva väliaika ratkaisu..

T:Eerin

 

[kotte]

Lisäänpä vielä omanakin mielipiteenäni, että oikein mitoitettu 3-vaiheinen samanlaisista osista koottu kondensaattorin ja kiinteän vastuksen sarjakytkentä (siis kolme samanlaista vaiheisiin joko kolmio- tai tähtikytkentänä ilman termostaatteja) on aika hyvä ratkaisu halvaksi lämmityskytkennäksi.

Ensinnäkin virta saadaan pienenemään pienillä kierrosnopeuksilla ja taajuuksilla, eli mylly saadaan käynnistymään heikolla tuulella. Toisekseen tehokerroin paranee ja tehollinen reaktiivinen vastus pienenee suurilla kierrosluvuilla, jolloin teho voidaan hyödyntää kokonaan ja jarruvaikutus paranee. Kyseeseen tulevissa tuuligeneraattoreissa ei tehon rajoitus liiallisen kuumenemisen välttämiseksi näet liene yleensä tarpeen (jos kerran jarrutus hoidetaan sähköisen jarrutuksen ja myllyn kääntämisen avulla). Kolmanneksi, vastusten mitoitus on joka tapauksessa tehtävä sellaiseksi (jo tarkoituksenmukaisen lämmitystehon saavuttamiseksi), että mahdollisen resonanssin amplitudi pysyy tällä kytkennällä aisoissa (aiheuttamatta ylijännite- tai ylikuumenemisvaaraa).

Ainoana ongelmana on tarve mitoittaa vastukset ja komponentit yksilöllisesti kullekin generaattorityypille. Lisäksi on keksittävä jokin ratkaisu ylilämmön varalle, esimerkiksi pari vesivaraajan yläpuolelle asennettua vapaakiertoista radiaattoria ja kaksi termostaattiventtiiliä kattilan kylkeen (kahdennus pelkästään varmuussyistä), jolloin mahdollinen ylilämpö pääsee purkautumaan radiaattoreita ympäröivään tilaan.

 

[eros]

Huomaa, että puhun käyrän _muodosta_. LCR piirin taajuusvaste on omanlaisensa käyrä, josta seuraa vastaavalla kertoimella tehokäyrä. Yksiasteisen LCR piirin tehokäyrä taitanee olla paraabeli.

Myllyn optimi tehokäyrä ei varmasti ole juuri samanlaisella muodolla.

Tästä seuraa se, että vaikka kuinka muutat R/C mitoitusta, niin käyrämuodot ei osu toisiinsa kuin harvoissa pisteissä.

Käyrämuotoja on mahdollista sovittaa paremmin toisiinsa laittamalla monia RC asteita, mutta monimutkaisuus nousee nopeasti.

Mutta yksiasteinen konkkasäädin on halpa ja nopea. Siis kannatettava asia, jos ei ole muuta.
Toisinsanoen edes välttävä hyötysuhde on parempi kuin paketissa lojuva mylly, jonka hyötysuhde on nolla.

T:Eerin

 

[kotte]

Ehdotan, että teoriaperäiset kommentit erotetaan testatusta ja sen voisivat palstalaiset itsekin vastuullisesti tehdä;
esim jos kommentoi ja esittää teoriaa, mutta hyvän pointin, voisi kirjoitukseen liittää viittauksen tästä aluksi tai sisällössä.
Jos näin ei toimita, tulen vastaamaan ja liittämään tästäedes maininnan asiasta.

Antero

Kannatettava ehdotus, vaikka yleensä kirjoituksista on kyllä selvinnyt, mistä kontekstista kirjoittaja lähtee.

Lisäisin tähän silti perään, että monesti näitä käytännön neuvoja ei voi soveltaa, ellei laajempi kuva samalla hahmotu. Niinpä nuo kondensaattorikikkailutkin kääntyvät herkästi päälaelleen, jos mitoitus tai käyttötarkoitus muuttuvat vähänkin (viittaan siihen, tavoitellaanko käyntiinlähtöherkkyyttä, myrskysuojausta, jännitteen ja tuoton tasaisuutta, maksimituottoa vai mitä ja millaiset ovat itse generaattorit ominaisuudet ja mitoitus). Jotta tietoa voi soveltaa, on myös ymmärrettävä, miksi sitä voi soveltaa ja mitä pitää ottaa erityisesti huomioon ja mitä erityisesti tarkkailla. Toisaalta jokseenkin kaikki, mistä tässä pohditaan on ammattipuolella jossakin toisessa kontekstissa jo kauan sitten ollut harkittavana, toteutettu, tuotteistettu, hylätty joko kannattamana tai parempien vaihtoehtojen takia jne., tapauksesta riippuen. Eli kannattaa pikkaisen pitää silmät auki aihetta liippaavilta alueilta, ettei tarvitse keksiä pyörää aivan uudelleen.

Myönnän suoraan, etten itse ole harrastanut tuuligeneraattoreiden virittelyä (vaikka potentiaalinen sijoituspaikka olisikin mielessä ja aihe sikäli kiinnostaa ja on kiinnostanut jo vuosikymmeniä; pelkäänpä vain ympäristöviranomaisten kantaa ko. tapauksessa). Sen sijaan puhun kokemuksesta generaattoreiden osalta, eli olen paljonkin rakennellut, mittaillut ja kokeillut kondensaattori- ja muiden jännitteen ja taajuudensäätöratkaisujen kanssa polttomoottorigeneraattoreiden saralla. Kokemusta on myös taajuusmuuttaja- ja muista säätöviritelmistä sähkömoottoreiden ohjauksessa ja hieman jarruttelussakin.

 

[PoLe]

p

Onko tuossa Exmorkin generaattorissa käämi laitettu aina joka neljänteen uraan?
Eli oisko neljä käämiä sarjassa per vaihe? hmm.. arviolta joku 60 kiekkaa kuparilankaa?

mites toi kestomagneetti ankkuri.. montako kestomagneettia oli havaittavissa ja minkä kokoisia?

 

[NdFeB]

mites toi kestomagneetti ankkuri.. montako kestomagneettia oli havaittavissa ja minkä kokoisia?

2kW exmorkissa on 4 napaparia, eli vähintään 4 käämiä on sarjassa (/ rinnankytkettynä) per vaihe. Kuvista päätellen tosin uria on sen verran paljon, että epäilen käämejä olevan 8kpl / vaihe, eli uria olisi silloin 48kpl.

 

[laturi]

Neljä pulssia per kierros pukkaa ulos.

Mutta tuota kattelin vähän kauhulla miksi pitää repiä tuo kestomagneetti ankkuri tuolta sisältä väkisin ulos.

Ainakin jos servosta tai askelmoottorista tekee noin niin motti on sökö sen jälkeen.
Näissä ko vehkeissä mangneettivuon kulku on turvattava eli rautaputki ankkurin ympärille jotta vuo pääsee kulkemaan.

 

[NdFeB]

Näissä ko vehkeissä mangneettivuon kulku on turvattava eli rautaputki ankkurin ympärille jotta vuo pääsee kulkemaan.

Neodyymimagneeteissa ei ole tuota ongelmaa, roottorin voi huoletta kiskoa ulos ilman rautaputkea.

 

[topspeed]

Tuossa sivustossa Jari Poikkimäki testaa Exmorkin siipiä, itse tekemäänsä täydellisen oikeaoppiseen isokehäiseen
generaattoriin (pienelläkin pyörintänopeudella iso kehänopeus ja tuotto) ja tulostakin on syntynyt.
Tuo hänen kehittämänsä säädin ! , erittäin mielenkiintoinen;

Antero

Heh vai että "kehittämänsä." Kyllä tuo on niin perussäädin kun olla ja voi.
Releet lisää kuormaa tarvittaessa - on maailman vanhin säätötekniikka, lol
pistin vähän infoo siitä sivulleni
http://www.poikkis.net/index.php?topic=5012.0

Toimiiko poikkis tuo blogisi vielä..olen kuullut siitä paljon ?

 

[topspeed]

Hyvältä näyttää.

Minkä hintainen tuo teikäläisen 18m masto on?

Terv. P

Tietääkö kukaan mitä tollanen tosiaan maksaa ?

 

[topspeed]

BritWindin 5,5 KW laite on eniten myyty briteissä; http://www.britwind.co.uk/our-windmills