panelit eri suuntiin

[voi voi]

yks tosi tyhmä ihmettelee tuota kun jossakin näkynyt juttua että paneelit eri suuntiin.

mikä on perustelu?
heiketääkö se saatua hyötyä vai mikä?
itsellä on kattojen suunnat sopivasti että tai lappeiden suunnat
140- 230 - 320
paneleita 20 - 9-6 ilata aurinkoon.
olen katsellut että maaliskuun alussa on aurinkoa jo tuolle 230 suunnalle
niin vain ryhmää voidaan tehdä. siis140 on yksi ja loput yhteen

kommentteja

 

[Raimo]

Tämä on kiinnostava kysymys.
Itsellä on 1:2 lappeet noin suunnassa 110 ja 290 ja lisäksi 1:6 lape suunnassa 200 astetta.

Jos lähtisin hankkimaan paneeleita, minua kiinnostaa mikä on hyöty suunnasta 200 kaikki vs. kolmeen suuntaan jaettuna.


Talomme saa todella hyvin aurinkoa koko päivän. Sen ymmärrän, että kolmeen jaettuna päivän tunnit olisi leveämmin katettuna. Sitten tulee mikrot vs. keskusinvertterikysymys myös. 1:2 lappeet on talon kaksikerroksinen osa, joka pysyy myös talvella vähälumisena ja on nopeasti lumetonkin. Mikrot ainoa vaihtoehto tuonne korkeaan osaan kaapelireitti/sijoittelusyy.
1:6 lape on matalassa siivessä, johon alkaa paistaa talon varjosta maaliskuussa 10 aikaan aamulla. Mutta siellä on sitten lunta. Siipiosan katolla ei kiinnosta nostaa asennuskulmaa, koska sitä katsellaan yläkerran ikkunoista.
Niin ja pohjakuormaa on 700-1000W koko ajan. Sähköautoa ei ole, eikä tule.

 

[voi voi]

Niin itseäni tuop pikkasen kiinnostaa että saisi puoleksi vuodeksi osan käyttösähköstä vielä ehtoollakin.
mutta mitä se tuot tullessaan jos kytketään sarjaan tuon noin 220 asten paneelien kanssa. eli paremmin tuota ehtoota
ottaa. Tiuon 220 lappeen kanssa on se ongelma kun se on matalampi kuin tuo päälape.

Mulla katon kaltevuus 1:2.5
Jaminä odottelen sitä sähkövatkainta... nyt on hybridi kumminkin alla josta säätöjä.

 

[Raimo]

Tämä on kiinnostava kysymys.
Itsellä on 1:2 lappeet noin suunnassa 110 ja 290 ja lisäksi 1:6 lape suunnassa 200 astetta.

Jos lähtisin hankkimaan paneeleita, minua kiinnostaa mikä on hyöty suunnasta 200 kaikki vs. kolmeen suuntaan jaettuna.


Talomme saa todella hyvin aurinkoa koko päivän. Sen ymmärrän, että kolmeen jaettuna päivän tunnit olisi leveämmin katettuna. Sitten tulee mikrot vs. keskusinvertterikysymys myös. 1:2 lappeet on talon kaksikerroksinen osa, joka pysyy myös talvella vähälumisena ja on nopeasti lumetonkin. Mikrot ainoa vaihtoehto tuonne korkeaan osaan kaapelireitti/sijoittelusyy.
1:6 lape on matalassa siivessä, johon alkaa paistaa talon varjosta maaliskuussa 10 aikaan aamulla. Mutta siellä on sitten lunta. Siipiosan katolla ei kiinnosta nostaa asennuskulmaa, koska sitä katsellaan yläkerran ikkunoista.
Niin ja pohjakuormaa on 700-1000W koko ajan. Sähköautoa ei ole, eikä tule.

Minkälaista kokoonpanoa voisi ehdottaa?
Kokonaiskulutus on 15.000 kWh:n luokkaa vuosittain.

Sekin mahdollisuus olisi, että kytkisi sähkön panelilta suoraan vesivaraajassa olevaan (asennettavaan) sähkövastukseen. Vastuspaikka 2000 litran varaajan yläosassa. Paljonko panelia / mikä vastus ? Keittämään ei ole tarkoitus ryhtyä, lämpimän veden kierto löytyy…

 

[voi voi]

Minkälaista kokoonpanoa voisi ehdottaa?
Kokonaiskulutus on 15.000 kWh:n luokkaa vuosittain.

Sekin mahdollisuus olisi, että kytkisi sähkön panelilta suoraan vesivaraajassa olevaan (asennettavaan) sähkövastukseen. Vastuspaikka 2000 litran varaajan yläosassa. Paljonko panelia / mikä vastus ? Keittämään ei ole tarkoitus ryhtyä, lämpimän veden kierto löytyy…

minkä kokoiset vastukset yläkerraasa on?
Toinen seikka lienee että mitä halutaan tuolla varaajalla+paneeleilla.

Mikäli syötät sähköä invertterillä suoraan talon verkkoon on mahdollisuus
sitten käyttää tarvittaessa lämmitykssenkin aurinkosähköä siinä määrin kun panelit tuottaa.

sen verran iso varaaja että sinne voi upottaa mahdollista ylituotantoa hyvin.