Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

Tuo on totta, ettö aurinkopaneelin hyötysuhde on monin verroin mitä tahansa biopolttoainetta parempi. Pullonkaulana onkin varastointi, miten sähkö saadan käyttöön siellä, missä sitä tarvitaan, ja milloin. Esimerkkinä sähköauto. Moni ei ehkä osaa ajatella, mutta akku huonontaa hyötysuhdetta paljon, koska akun valmistus vie massiivisesti energiaa ja se kuluu. Tulevaisuuden akut täytyy tehdä vihreällä energialla, jotta akuistakin saadaan vihreitä. Ongelmaksi tulee fossiilisia polttoaineita vaativien kemikaalien ja prosessien ruokkiminen aurinkosähköllä. Litiumakunkin vaativien petrokemikaalien tuotto aurinkosähköstä on hyvin hankalaa ja energiaintensiivistä. Lopuksi saatetaan karusti huomata, että koko paneeli-akkusysteemi kuluttaa pystyssä pysäkseen enemmän energiaa kuin se tuottaa, mikä johtaa energian tuotannon loppumiseen, kun fossiilihana sulkeutuu.

Sen takia vaaditaan simppeli akku, mikä varastoin erittäin paljon energiaa ja toimii suhteellisen tavallisilla materiaaleilla.

Kaipa noihin paneeleihin joku vihreämpi tapa keksitään pystytykseen, betoninkin voi valmistaa aurinkokeskitintä käyttäen. Noista paneeleiden päästöistä on paljon tietoa netissä, en viitsi nyt kännykällä mitää kaivaa esiin, mutta Wikipediassa lienee lähdeviitteet.

Kivihiili lienee vielä pitkään monin verroin aurinkoa halvempi. On aurinko toki halpaa silloin kun paistaa, joskus on hinta jopa negatiivinen. Hiilivoima-Kiinan synnylle on syynsä.

Mutta koska tuo rauta on pelkistettävissä koeputkessa ja poltettavissa ihan ilmaan ripoteltuna, voidaan sitä pitää realistisena vaihtoehtona kotikemistille. En ala kloorin kanssa leikkimään, tuo toinen systeemi toimii ilman myrkkyjä ja kuluvia elektrodeita. Hyötysuhteessa varmaan näkyy toki. Ja palamisesta syntynee myrkyllistä otsonia ja typenoksideita. Aivan kuten polttoleikkauksestakin.
 
Täältä löytyi huomattavasti maltillisempia päästölukuja, mutta ydinvoima pesee silti aurinkovoiman heittämällä. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmaston...571/ydinvoima-on-vahapaastoista-energiaa.html

Lähtökohdat tosin vaikuttavat hurjasti lukuihin. Akku esimerkiksi lisää valtavan päästökuorman, samoin jos joudutaan rakentamaan pohjia voimalalle. Luku lienee peräisin katolle asennetusta voimalasta.
 
Viimeksi muokattu:

eros

Member
Tuo on totta, ettö aurinkopaneelin hyötysuhde on monin verroin mitä tahansa biopolttoainetta parempi. Pullonkaulana onkin varastointi, miten sähkö saadan käyttöön siellä, missä sitä tarvitaan, ja milloin. Esimerkkinä sähköauto.

Aurinkopanelin hyötysuhde ei ole kovin kummoinen, mutta ei liikkuvia osia ja kestoikä melko hyvä.
Vs. terminen keskittävä kenttä, 550C höyry, hs. jotain 30-35%

Pulloa voi käyttää varastointiin, mutta on olemassa myös letku..

Ts. yksinkertaisella fysiikalla aurinko pysyy paikoillaan ja pallo pyörii, eli puolet pallosta saa valoa koko ajan. Eli aina paistaa jossain tarpeeksi ja vähän päällekin.
On vain rakennettava miljoonan voltin letku tai pari pallon ympäri. Siitä haaroja kohti napoja tarpeen mukaan.
Ongelmana on vain, että ei ole maata ihan joka paikassa..

Välimaastoon asettuu saharan 550C terminen lämpövarasto, josta ammennetaan myös yösähkö ja riittävän paksu letku eurooppaan.

Suomi on väärässä paikkaa, on kannattavampaa letkuttaa saharasta se mitä tarvitaan talvella. Sahara on nyt lähes "ilmainen" sen voi ostaa euroilla ja rauhoittaa raudalla, boonuksena tulee pakolasvirralle jotain järkevää tekemistä, kun kiiloittelee peilejä saharan hiekasta, niin ei tarvi tänne tulla, kun voidaan maksaa palkka kotiseudulle.

Moni ei ehkä osaa ajatella, mutta akku huonontaa hyötysuhdetta paljon, koska akun valmistus vie massiivisesti energiaa ja se kuluu.

Jep, ja kausivarastointi on eräänlainen akku. Pitää kääntää silmät omasta navasta (rasvaa=akku) ja katsoa miten homma pitää hoitaa globaalisti kuntoon. Eli isosti saharaan ja letku tänne.

Tulevaisuuden akut täytyy tehdä vihreällä energialla, jotta akuistakin saadaan vihreitä.
No se varmaan toteutuu, kun fossiiliselle energialle laitetaan stoppi. Siten sen jälkeen vertailu helpottuu ja tarvii katsella enään energiahyötysuhteita.

Varsinaisesti akkua tarvii vain liikkuvissa vekottimissa, mihin ei ole kätevää johtaa letkua jne. Sähköjuna ja autovaunut on kyllä kehitetty. Kiskojakin ostaan rakentaa, mutta tuntuu olevan kovin poliittista touhua ja mitään ei oikeasti tapahdu paitsi euroja kuluu.

Ongelmaksi tulee fossiilisia polttoaineita vaativien kemikaalien ja prosessien ruokkiminen aurinkosähköllä. Litiumakunkin vaativien petrokemikaalien tuotto aurinkosähköstä on hyvin hankalaa ja energiaintensiivistä. Lopuksi saatetaan karusti huomata, että koko paneeli-akkusysteemi kuluttaa pystyssä pysäkseen enemmän energiaa kuin se tuottaa, mikä johtaa energian tuotannon loppumiseen, kun fossiilihana sulkeutuu.

Siis biomassahan sitoo hiiltä ihan automaattisesti, se on vain kuule palattava tervaretorttiaikaan ja otettava tervasta ja hiilestä se mitä on porattu aikasemmin öljylähteistä.
Kyllä tervaretorttia voi aurinkosähköllä käristää.

En usko, että kaatuu, koska eurot on jonkinlainen "konsultti" energiahyötysuhteeseen ja vähän muuhunkin. Uusiutuva kun on nykyisin paneleilla tuotettuna halvempaa, kuin fossiilinen, niin pikemminkin panelisähkö laskee akkutehtaan kustannuksia..

Sen takia vaaditaan simppeli akku, mikä varastoin erittäin paljon energiaa ja toimii suhteellisen tavallisilla materiaaleilla.

Jaa mä haluun kanssa kuutukikohdan ja vähän muutakin, mutta kun en saa. Litiumiakkua on kehitetty miljardeilla ja tutkittu paljon, melko hyväksi on tullut ja voi vielä parantuakkin. Mutta ideaalinen akku on täysi mahdottomuus. Se olisi eräänlainen ikiliikkuja.

Toivu akkukrapulasta ja käy miettimään letkua pullon sijaan..

Kaipa noihin paneeleihin joku vihreämpi tapa keksitään pystytykseen, betoninkin voi valmistaa aurinkokeskitintä käyttäen. Noista paneeleiden päästöistä on paljon tietoa netissä, en viitsi nyt kännykällä mitää kaivaa esiin, mutta Wikipediassa lienee lähdeviitteet.

Aurinkobetoni ei ole juurikaan maakaasu tms. betonia vihreämpää, kun se CO2 tulee kalkkikivestä, joka tarvitaan.

Ei ole kiire niihin päästöihin, kun jo jokin luku oli 3v. Saharassa varmaan parempikin.

Kivihiili lienee vielä pitkään monin verroin aurinkoa halvempi. On aurinko toki halpaa silloin kun paistaa, joskus on hinta jopa negatiivinen. Hiilivoima-Kiinan synnylle on syynsä.

Kivihiili ei ole enään aurinkoa halvempaa. Ei edes kiinassa. Etko ole huomannut, että kävivät ihan itsekseen puhumaan 2060 hiilivapaasta kiinasta. Ovat itsekin tajunnet että laittavat panelia senkuin kerkiävät. Muutos voi siinä maassa tapahtua nopeastikin, niillä on ihan toiset hinnat paneleissa kun tekevät niitä omaan käyttöön.

Mutta koska tuo rauta on pelkistettävissä koeputkessa ja poltettavissa ihan ilmaan ripoteltuna, voidaan sitä pitää realistisena vaihtoehtona kotikemistille. En ala kloorin kanssa leikkimään, tuo toinen systeemi toimii ilman myrkkyjä ja kuluvia elektrodeita. Hyötysuhteessa varmaan näkyy toki. Ja palamisesta syntynee myrkyllistä otsonia ja typenoksideita. Aivan kuten polttoleikkauksestakin.

Siis rautalevyn tekoa sähköllä ehdottelin lähinnä eurojen ja CO2 päästön takia. Prosessissa käytettävä grafiittielektorodi kuluu erittäin hitaasti. Vapaata klooria ei esiinny. Malmi-romu voi sijaita peitettynä aumoissa ja pumppu hoitaa siirtelyt. Tämä ei siis ole akku vaan eurotin. Ei kovin tehokas, mutta jotain jää käteenkin.

T:Eerin
 
Tuo Saharasähkö on täälläkin pyörinyt päässä, mutta ihmiskunnan tuntien tuo tulisi olemaan järjetön poliittinen ongelma huoltovarmuuden takia. Se on totta, että varastointia ei kannata sen hankaluuden takia painottaa, mutta huoltovarmuus pakottaa jonkinlaisen varastojärjestelmän käyttöön.

Tuo kausivarastokin tosiaan tekee välillisesti ja välittömästi häviöitä uusiutuvan sähkön ja lämmön varastoinnissa, mutta toisaalta esimerkiksi Power To Gas on melkp tehokas tapa kausivarastoida, ja halpa energiahan tulee tätä kylmissä maissa tukemaan, kum uusiutuvien hinnat laskevat. Energiamäärään nähden tuollaiset tekniikat pesee litiumakut mennen tullen. Kaliforniassahan verkossa epästabiiliutta ratkotaan juurikin litiumilla. No joutuvat kuitenkin lisäksi turvautumaan maakaasuun, eikä tämä ole mitään yllättävää.

Aurinkobetonin hiilidioksidi voidaan tallettaa, mutta onhan tuo jo sentäs parannus fossiilibetoniin.

Lisäys: Betoni myös karbonatisoituu ajan saatossa, joten hiljalleen kompensoi kalsinoinnin päästöt.

Jos kerran fossiilit eivät ole aurinkoa edullisempia, niin miksi sähkön hinta kohoaa kuin avaruusraketti niissä maissa, missä uusiituvia lisätään? Ongelma on tuotannon ja kulutuksen epäsuhta, joskus hinnat voi ylimäärän takia olla jopa negatiivisia. Ilman varastointia tämä tarkoittaisi joko Saharasähköä tai kulutuksen ja tuoton saamista kohtaamaan, mikä taas aiheuttaiis ongelmia.

Voisihan sitä tietty rautaa tehdä, pieni laitos ei vaan välttämättä kovin montaa euroa tuottaisi.

Mutta hintaa lukuunottamatta en keksi syytä, miksei energiaa voisi kausivarastoida.
 
Viimeksi muokattu:
Lisätään nyt vielä, että jos joskus kausivarastoja aletaan käyttämään energian massavarastointiin, niim tämä tulee olemaan hyvin monen tekijän summa. Voi olla että Bio tai jopa fossiilit tulevat ajamaan saman asian vielä tulevaisuudessakin. Itse kuitenkim näkisin mahdollisena kausivarastoinninkin kehittymisen tarpeeksi kustannustehokkaaksi.

Älä sekoita tätä kuitenkaan minun kausivarastoon, mikä on kokeellinen idea. Jos toimii hyvin, niin voinhan minä tuohon suurempiakin energiamääriä tallettaa. Ja epäonnistuminen ei haittaa, aina saa kokemusta, jolla on itseisarvo. En tosin edes ymmärrä mikä voisi mennä mönkään, kun youtubessakin on ko. reaktiosta ainakin kymmenittäin esimerkkejä. Käytännöllisyys kai.

CSP-voimallassa hyötysuhteeksi voinee saavutta jopa 40 %, mikä pesee jo piikennot. CSP lienee vaan kallista, ainakin vielä.
 

eros

Member
Tuossa on muuten tuo lupaamani LFP-akun ikääntymisestä kertova paperi.

Eli tuon mukaan A123 valmistama LFP akku simuloidussa sähköautokäytössä menettää 42% kapasiteetista kymmenessä vuodessa. n. 20% ihan vain hyllyikääntymisestä ja loppu käyttösykleistä.

Tylsää, voisivat kehittää LFP:tä vielä paremmaksi..

T:Eerin
 

eros

Member
Tuo Saharasähkö on täälläkin pyörinyt päässä, mutta ihmiskunnan tuntien tuo tulisi olemaan järjetön poliittinen ongelma huoltovarmuuden takia. Se on totta, että varastointia ei kannata sen hankaluuden takia painottaa, mutta huoltovarmuus pakottaa jonkinlaisen varastojärjestelmän käyttöön.

Huoltovarmuus, joo ehkä useampi letku muualtakin ja öljyä on helppo varastoida ja konversiolaitteet ei ole ylettömän kalliita. Varastoluolassa öljy ei juurikaan CO2:ta tuota.


Tuo kausivarastokin tosiaan tekee välillisesti ja välittömästi häviöitä uusiutuvan sähkön ja lämmön varastoinnissa, mutta toisaalta esimerkiksi Power To Gas on melkp tehokas tapa kausivarastoida, ja halpa energiahan tulee tätä kylmissä maissa tukemaan, kum uusiutuvien hinnat laskevat. Energiamäärään nähden tuollaiset tekniikat pesee litiumakut mennen tullen. Kaliforniassahan verkossa epästabiiliutta ratkotaan juurikin litiumilla. No joutuvat kuitenkin lisäksi turvautumaan maakaasuun, eikä tämä ole mitään yllättävää.

Power to Liquids ei ole ihan niin tehokas tapa, mutta varmuusvarastoja siellä voi tehdä hivenen, siis hetkinä kun on liikaa sähköä.
Vesivoima on aika hyvä säätelijä, ei ole kaliforniassa, mutta on jonkin verran suomessa ja ainakin norjassa olisi runsaasti.
Pitäisi siis rakentaa vähän uusiksi norjan laitoksia (pikasäätösiä) ja paksuntaa norjan letkua verkon tasapainottamiseksi..

Aurinkobetonin hiilidioksidi voidaan tallettaa, mutta onhan tuo jo sentäs parannus fossiilibetoniin.

Lisäys: Betoni myös karbonatisoituu ajan saatossa, joten hiljalleen kompensoi kalsinoinnin päästöt.

Mutta kun betonin teossa päästö tulee etupäässä kalkkikiven CO2:sesta. Maakaasu betoniin nähden ei ole kuvinkaan kummoinen pienennys.
Ja ei CO2 ole niin vaarallinen, että se pitäisi "maton alle piilottaa" järkyttävillä kustannuksilla. Enemmin ampuu ales hiilivoimaloita, saksa, puola, kiina jne.

Ja kun betoni karbonisoituu, niin sitten saa rakentaa uudestaan, eli ei sitä lajia betonia kiitos.
Litosfääri kierto hoitaa saman, vuoret imee CO2 paljon, mutta ei ne kerkiä tähän ihmisten oravanpyörätahtiin..

Jos kerran fossiilit eivät ole aurinkoa edullisempia, niin miksi sähkön hinta kohoaa kuin avaruusraketti niissä maissa, missä uusiituvia lisätään?

Oletko kuullut mitä yhteistä on vihreillä poliitikoilla ja impotenssituella?? Yksinkertaisesti vihreät ovat lehmäkaupitelleet melkein mitä vain saadakseen tukiautomaatteja asennettua yhteiskuntaan. (tuulivahinko. fi jne)
Epästabiilin sähkön tuottajalle maksetaan lisähintaa, sitten verkostoyhtiö joutuu ratkomaan epästabiiliin sähkön ongelmia ja laskuttaa kustannukset verkon käyttäjiltä.

Mutta 285W paneli 89e/kpl hinta selkeästi alittaa tason, jonka sähköenergiasta joutuu maksamaan, niin silloin kuluttajan kannattaa panelit laittaa. Tämä yhtälö muuttaa kuviota siinä, että kohta paneleja on vähän kaikilla. Niillä kestää hetki herätä, mutta sitten alkaa vipinä.

Ongelma on tuotannon ja kulutuksen epäsuhta, joskus hinnat voi ylimäärän takia olla jopa negatiivisia. Ilman varastointia tämä tarkoittaisi joko Saharasähköä tai kulutuksen ja tuoton saamista kohtaamaan, mikä taas aiheuttaiis ongelmia.

Siis puhutko pörssihinnasta vai fingridin tasesähkön hinnasta?

Termisen 550C aurinkovoiman hyötysuhde on luokkaa 30-40%, jos mitään muuta paikkaa ei kertakaikkiaan ole, niin suolasuolatankkehin voi laittaa sähkövastukset ja ajaa ylijäämäsähkön niihin.
Mutta tuskin niin radikaalia "tuhlausta" tarvii tehdä.

Sähkön ylijäämähän on täällä lähinnä kesällä, siis sittenkun paneleita on vähän kaikkialla. Yö-päivä välin kattaa keskivertojuippi hybridi invertterillä, pienehköllä LFP akulla n. 8kk vuodesta ja tarvii sähköä verkosta vain 4kk ajan.

Mutta hintaa lukuunottamatta en keksi syytä, miksei energiaa voisi kausivarastoida.

Siis kausivarastointia kannattaa tehdä sen mitä pystyy, mutta ongelmana on energiahyötysuhde ja menetelmän helppous.

Puu hoitaa varastoinnin aika vaivattomasti ja ei ole kovin monimutkaista ottaa tukkia vientiin ja oksia vetää palahakkurin läpi puukaasupolttoaineeksi. Sen kummenpaa "synteettistä" biopolttoainetta ei tarvitse kehitellä. (sähkö nesteeksi on tietty toinen juttu)

Haloilla on lämmitetty vanhat hatarat talot jo aikoja sitten. Kyllä puu riittää siihen 4kk ajan tapahtuvaan lämmitykseen ja pieneen sähköntuottoon, kunhan on vain tarpeeksi yksinkertainen ja toimintavarma kapistus. (siksi esimerkiksi en viitsisi polttomoottoria veivata kaasulla, kestää kyllä pidempään kuin bensalla, mutta ei tarpeeksi kauaa.) Siksi TEG voisi ratkoa puukaasupalapelissä liikkuvien osien ongelman..
Se mihin puu ei riitä on kaikkeen energian tuotantoon.
Puukaasulla saavuttaa n. 25% energiahyötysuhteen sähköksi, jos laitteet oikein tehty ja käytetään 14-16:1 puristuksia.

Puukaasu on ihan hyvä ajoneuvokäyttöön. Puun energiasisältö per kilo on erittäin kilpailukykyinen akkujen energiasisältöön verrattuna. Ts. lappiin pääsee ihan lähtöpäässä lastatulla polttoaineella.

T:Eerin
 

eros

Member
Lisätään nyt vielä, että jos joskus kausivarastoja aletaan käyttämään energian massavarastointiin, niim tämä tulee olemaan hyvin monen tekijän summa. Voi olla että Bio tai jopa fossiilit tulevat ajamaan saman asian vielä tulevaisuudessakin. Itse kuitenkim näkisin mahdollisena kausivarastoinninkin kehittymisen tarpeeksi kustannustehokkaaksi.

Fiksusti asiat hoitamalla kausivarastointia ei tarvitse niin paljoa, kuin äkkiseltään voisi ajatella. On suomi nukkunut talviunta aika monta tuhatta vuotta pikkupirteissä pitäen lämpöisenä vain välttämättömän.
Ts. voisiko energia intensiivinen teollisuus olla talviunilla ja herätä keväällä helmikuussa pyörimään ja sammua 4kk:n ajaksi, kun aurinkosähkö maasta loppuu??

Vai voisiko rakentaa muutama kymmenen PRISM2 reaktoria, joilla pidettäisiin suomi sähköissä ja lämpöisenä talvikaudet. Niille riittäsi polttoaineeksi nykyinen ydinjäte satoja vuosia.

Älä sekoita tätä kuitenkaan minun kausivarastoon, mikä on kokeellinen idea. Jos toimii hyvin, niin voinhan minä tuohon suurempiakin energiamääriä tallettaa. Ja epäonnistuminen ei haittaa, aina saa kokemusta, jolla on itseisarvo. En tosin edes ymmärrä mikä voisi mennä mönkään, kun youtubessakin on ko. reaktiosta ainakin kymmenittäin esimerkkejä. Käytännöllisyys kai.

Epäilen että ei saa toimimaan riittävän käytännöllisesti, mutta pitäähän sitä harrastuksia olla? Se 10Mwh=40tkg talvikausi materiatarve myöskin on hivenen suuri. Pari siiloa, kuljetinruuvit jne. Ei kovin helppoa/halpaa.

Miten olisi murskaava oksasilppuri, juuttisäkit ja pieni puukaasuagregaatti, jonka lämmöt hyötykäyttöön? Kerran päivässä tulille.
Sama yö-päivä akusto, kuin aurinkosähkölläkin.

CSP-voimallassa hyötysuhteeksi voinee saavutta jopa 40 %, mikä pesee jo piikennot. CSP lienee vaan kallista, ainakin vielä.
30-40%. En ymmärrä mikä siinä muka maksaa. Sulasuola varastoko vai höyryturbiini vai mikä? Niitä sahara täyteen kiitos ja letku tänne. Niin ja tänne tarvitaan tietty myös niitä, menee vain maata enemmän kuin saharassa. Toimii sen 8kk vuodesta.

T:Eerin
 

kotte

Well-known member
Fiksusti asiat hoitamalla kausivarastointia ei tarvitse niin paljoa, kuin äkkiseltään voisi ajatella. On suomi nukkunut talviunta aika monta tuhatta vuotta pikkupirteissä pitäen lämpöisenä vain välttämättömän.
Ts. voisiko energia intensiivinen teollisuus olla talviunilla ja herätä keväällä helmikuussa pyörimään ja sammua 4kk:n ajaksi, kun aurinkosähkö maasta loppuu??
Aurinkovoimaan ei kannattaisi kokonaan ripustautua, kun tuultakin on tarjolla (riittämiin). Syksyllä ja talvella tuulee Suomessa keskimäärin varsin hyvin ja vaikka tuotto vaihtelee 0%...100%, viikonkin varastolla pärjää varsin pitkälle, koska usean päivän tuulettomat jaksot ovat harvinaisia (satunnaisten poikkeusvuosien varalle voi varastoida öljyä ja diesel-generaattoreita).

Itse asiassa vesivoimaa voisi kehitellä paljonkin eteenpäin siihen suuntaan, että se kestäisi tuotantoryöpsähdyksiä lisäämättä keskimääräistä virtaamaa. Tarvitaan vain tehokkaat turbiini-generaattori ja pieniä parannuksia lasku-uomiin. Toinen säätökohde olisi taajamien kaukolämmityksen kulutusjousto, jos lähteeksi tulisivat pääasiassa lämpöpumput, joita käytettävisiin runsaan saatavuuden aikana, jolloin tuotettu kuuma vesi säilöttäisiin maanalaisiin vesiluoliin (noita kannattaa louhia taajamiin, kun murskaa ja myy louheen rakennussoraksi).

Kolmanneksi, jos suoraa sähköä poltetaan korkealämpövarastoon, niin sitten 600...700 asteen lämpötilaan esim. kivilouheeseen, josta sitten puretaan tavanomaisella tehokkaalla höyrynkehitin-höyryturbiinilaitoksella sähköksi 40% ja 50+% kaukolämmöksi (ja jos kaukolämpöä varten on luolavarastoja, sähkön ja lämmöntuotannon aikaprofiilit voidaan valita melko itsenäisesti tunti- ja vuorokausitasolla). Ja vetyä kannattaa tehdä, jos sähköä vielä senkin jälkeen jää ylitse, koska sille olisi teollisuudessa hyvin perusteltuakin menekkiä (esimerkkinä uusiutuvien polttoaineiden valmistus nykyjalostamoissa ja lisätuotanto jätehiilidioksidista myös useimpien biojalostamoiden kohdalla; vetyä voi kuitenkin varastoida jossakin määrin tämän tyyppisiin teollisiin tarkoituksiin päivien tai viikkojen jänteellä).

Ydinvoima on vaikeampi pala, kun laitokset ovat kalliita (ennen muuta turvakoodimääräysten takia) ja nykykonstruktiot sopivat aivan poikkeuksellisen huonosti säätötarkoituksiin tekno-ekonomian kannalta. Ydinvoimaloihin tarvittaisiin ensiksi aivan välttämättä korkean lämpötilan puskurilämpövarasto, jotta sähköntuotantoa voitaisiin muutella nopeammin, mihin reaktori taipuu. Kallis tuo on silti, eikä näillä tienoilla varmaan nähdä ainakaan 20 ... 30 vuoteen, vaikka joku kehitykseen innostuisi satsaamaan. Tähänkään on vaikea uskoa, koska ainakaan Kiinan ulkopuolella harvasssa paikassa on riittäviä resursseja, kiinnostusta ja riskinottohalua moiseen kehittelyyn (eikä tuolla kehitettyä alan teknologiaa ehkä suostuta kovin helposti ottamaan käyttöön Euroopassa ja yleensä länsimaissa).
 
Niin, kaikki akut kuluu, aivan kaikki.

Periaatteessa siis tuo betonin hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu betoniin takaisin, tosin vasta lähellä rakennuksen käyttöiän loppua.

Onko tuosta uusiutuvan energian hinnan laskusta olemassa esimerkkiä käytännön tasolla? Tietty paneelin hinta/tuotettu energia elinkaaren aikana voi olla halpaa, mutta jos tarjonta ja kysyntä ei kohtaa, niin eihän se sitten olekaan niin tehokasta. Paneeli tuottaa silloin kun sähkö on halpaa ja ei tuota silloin kun siitä saa kovan hinnan. Voimalan omistaja joutuu jopa maksamaan siitä, että joku käyttää hänen sähkönsä. Näin tapahtuu usein Kaliforniassa. Yhteiskunta kun ei vielä voi sykkiä auringonpaisteen tahdissa, ja sähkön keskimääräinen hinta merkitsee. Mahtaisiko noita aurinkovoimaloita ollakaan ilman tukia?

Myös verkkosähkön hinta tulee nousemaan sitä mukaa, kun kuluttajat hankkivat lisää paneeleita, koska jonkun täytyy maksaa verkon epästabiiliuden hoitaminen, ja ilman verkkoa aurinkosähkö on taloudellisessa mielessä järjetöntä.

Tuota teollisuuden talvilomaakin olen useasti pohtinut. Niinhän ongelmat mahdollisesti ratkeaisi, kun energiaa käytetään kun sitä on, ja varastointi pidetään minimissä. Muutama suuri akku/pumppuvoimala hoitaisi vaihtelut päivätasolla, koska kovin nopeaan ei voida kaikkia prosesseja säätääkään.

Kyllä sitä romurautaa ja sähkövastuksia on harrastuksia varten aivan tarpeeksi. Muuta ei juuri systeemi tarvitsekaan. Paitsi aikaa.

Puukaasu olisi siedettävä kerran viikossa, kerran päivässä käynnistämiseen en taivu. Tietty, onhan niitä automaattisiakin kehitetty. Ja voihan pöntössä olla useamman päivän polttoaineet, niin olisi joutuisampi käynnistää.

Eikä tuo 40 t veden tiheydelläkään ole volumetrisesti paljoa. Mahtuu 2 * 5 * 2 m tilaan. Ei kuitekaan ole suunnitelmissa mitään näin hurjaa.
 

eros

Member
Aurinkovoimaan ei kannattaisi kokonaan ripustautua, kun tuultakin on tarjolla (riittämiin). Syksyllä ja talvella tuulee Suomessa keskimäärin varsin hyvin ja vaikka tuotto vaihtelee 0%...100%, viikonkin varastolla pärjää varsin pitkälle, koska usean päivän tuulettomat jaksot ovat harvinaisia (satunnaisten poikkeusvuosien varalle voi varastoida öljyä ja diesel-generaattoreita).

Siis tarjolla on tuulta aurinkoa ja biomassaa (montaa eri sorttia, puu, olki, paska )

Tuulivoimaloita ei haluta kovin paljoa ympäristösyistä, menee mökkirannat kuulema pilalle. No saksassa ne kelpaa, kansa on erilaista.
Ydinvoimalatkaan ei kelpaa, tosin sellaista mikä polttaa ydinjätteitä ja ei tuota niitä juurikaan (PRISM2) ei ole kansalle tarjottu.

Se mikä kelpaa kansalle on aurinkopanelit ja koivuhalko. No ehkä se talven sähköpula opettaisi sietämään tuulivoimaloita ja ehkä se lämmittävä ydinpannukin sitten kelpaisi.

Ihan hätä varavoima voi toimia dieselin varassa, mutta silloin energia intensiivinen teollisuus katkolle ja etelämaista tuttu sähkömittarilimitteri kytkeytyy päälle ja leikkaa kulutuksen minimiin. Niihin ihan jotkin eurorajat, ennen kuin noita 100eur/Mwh hintoja, joita on joskus näkynyt pörssisähkön kanssa.

Itse asiassa vesivoimaa voisi kehitellä paljonkin eteenpäin siihen suuntaan, että se kestäisi tuotantoryöpsähdyksiä lisäämättä keskimääräistä virtaamaa. Tarvitaan vain tehokkaat turbiini-generaattori ja pieniä parannuksia lasku-uomiin.

Jep parannuksia koneistoihin ja lisää koneistoja, jotka kykenee starttaamaan itsensä muutamassa sekunnissa korjaamaan taajuuspoikkeamaa. Ja sinne minne kykenee, niin pumppuja nostamaan vettä takasin ala-altaasta yläaltaaseen. Niihin heti virtaa, kun ylijäämää on käytettäväksi.

Imatrankoski kiinni ja kanava kyminjokeen, sinne ne tehokkaimmat uudet koneet, jotta koko kanava kyminjoki toimisi taajuus korjaimena.
Imatra on n.300kw ja 20m, mutta saimaa jotain +70m, kymijoen kunnolla valjastamalla saimaan vesillä saisi varmaan 10Gw nopeaa säätövoimaa.

Sähkömittarit tehdä sellaisiksi, että suoraan taajudessa on kulloinenkin hintatieto. Mitä kovempi taajuus, niin sitä halvempi sähkö ja jos taajuus meinaa tippua, niin sitten sähkö alkaa maksaa enemmän..

Toinen säätökohde olisi taajamien kaukolämmityksen kulutusjousto, jos lähteeksi tulisivat pääasiassa lämpöpumput, joita käytettävisiin runsaan saatavuuden aikana, jolloin tuotettu kuuma vesi säilöttäisiin maanalaisiin vesiluoliin (noita kannattaa louhia taajamiin, kun murskaa ja myy louheen rakennussoraksi).

Tuo kaukolämpöpumppu on huono idea, koska lämpöpumpulla ei kannata tehdä kovin kuumaa. Vain juuri sopivaa, että riittää lämmitykseen. Eli VILP:it pitää olla rakennusten luona ja jonkin verran varaajaa, johon lataavat kun verkossa on ylijäämäsähköä.

CHP laitosten ylijäämälämpö on varastointikelpoista mainitsemallasi tavalla. Etenkin painevarasto +140C.

Kolmanneksi, jos suoraa sähköä poltetaan korkealämpövarastoon, niin sitten 600...700 asteen lämpötilaan esim. kivilouheeseen, josta sitten puretaan tavanomaisella tehokkaalla höyrynkehitin-höyryturbiinilaitoksella sähköksi 40% ja 50+% kaukolämmöksi (ja jos kaukolämpöä varten on luolavarastoja, sähkön ja lämmöntuotannon aikaprofiilit voidaan valita melko itsenäisesti tunti- ja vuorokausitasolla).

Siis meinasin lähinnä, että CSP laitosten sulasuolavarastoon, kun ne sattuu jo olemaan yö-päivä vaihtelun takia. Ei tule lisälämmönhukkaa, eikä tarvi tehdä sitä varten erityisiä laitoksia. No suomessa CSP:t ovat talvilomalla, mutta eipä silloin sitä ylijäämääkään ole..

Luulisin, että luolavarastoinilla voidaan laitoksen lämpöteho ajaa viikkoja luolaan ja purkaa sitten kun tarvitaan..? Toki luola on kustannus, joka kannattaa minimoida.

Ja vetyä kannattaa tehdä, jos sähköä vielä senkin jälkeen jää ylitse, koska sille olisi teollisuudessa hyvin perusteltuakin menekkiä (esimerkkinä uusiutuvien polttoaineiden valmistus nykyjalostamoissa ja lisätuotanto jätehiilidioksidista myös useimpien biojalostamoiden kohdalla; vetyä voi kuitenkin varastoida jossakin määrin tämän tyyppisiin teollisiin tarkoituksiin päivien tai viikkojen jänteellä).

Vedyllä on teollisuudessa oma paikkansa ja sitä voi varastoida vaikka luoliin kunhan tiivistää hyvin.

Ydinvoima on vaikeampi pala, kun laitokset ovat kalliita (ennen muuta turvakoodimääräysten takia) ja nykykonstruktiot sopivat aivan poikkeuksellisen huonosti säätötarkoituksiin tekno-ekonomian kannalta. Ydinvoimaloihin tarvittaisiin ensiksi aivan välttämättä korkean lämpötilan puskurilämpövarasto, jotta sähköntuotantoa voitaisiin muutella nopeammin, mihin reaktori taipuu. Kallis tuo on silti, eikä näillä tienoilla varmaan nähdä ainakaan 20 ... 30 vuoteen, vaikka joku kehitykseen innostuisi satsaamaan. Tähänkään on vaikea uskoa, koska ainakaan Kiinan ulkopuolella harvasssa paikassa on riittäviä resursseja, kiinnostusta ja riskinottohalua moiseen kehittelyyn (eikä tuolla kehitettyä alan teknologiaa ehkä suostuta kovin helposti ottamaan käyttöön Euroopassa ja yleensä länsimaissa).

PRISM2 on modulaarinen laitos 300Mw/moduli, ei kallista hajoavaa paineastiaa.. Puskurilämpövarastoa on jonkin verran natriumialtaassa, saa säädettyä perinteistä pannua nopeammin, etenkin sähkötehoa. Mutta tarviiko sitä talvella nyt niin kovin nopeasti säädellä, jos vesivoima hoitaa säätelytehtävän ja ydinpannu tuottaa perusenergian?
PRISM2 ei pitäisi olla edes erityisen kallis. Vissiin koelaitos tulossa englantiin, plutoniumia tuhoamaan, mutta niillä on nyt muita vaikeuksia, joten en tiedä onko edennyt. Kiinsta en tiedä, en ole jaksanut pitkään aikaan sitä googlailla, kun käy vain ketuttamaan..

T:Eerin
 
Tulipa muuten mieleen, että Hackaday.io:ssa oli joskus tällainen kausivarastointisysteemin toteutus niinkin hurjalla yhdisteellä kuin kalsiumhydridi, mikä siis veden kanssa reagoidessaan tuottaa massiivisesti vetyä. Tuo juttu kuitenkin katosi sieltä tuntemattomasta syystä.
 

eros

Member
Niin, kaikki akut kuluu, aivan kaikki.

Niin, jotkus vain aika hitaasti, LTO

Periaatteessa siis tuo betonin hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu betoniin takaisin, tosin vasta lähellä rakennuksen käyttöiän loppua.

Eikun riski jo lopettaa rakennuksen käyttöiän ja se menee purkuun. Rakennukset pitää tehdä betonista. joka karbonisoituu mahdollisimman hitaasti, jotta niitä ei joudu tekemään uudestaan.

Onko tuosta uusiutuvan energian hinnan laskusta olemassa esimerkkiä käytännön tasolla? Tietty paneelin hinta/tuotettu energia elinkaaren aikana voi olla halpaa, mutta jos tarjonta ja kysyntä ei kohtaa, niin eihän se sitten olekaan niin tehokasta. Paneeli tuottaa silloin kun sähkö on halpaa ja ei tuota silloin kun siitä saa kovan hinnan. Voimalan omistaja joutuu jopa maksamaan siitä, että joku käyttää hänen sähkönsä. Näin tapahtuu usein Kaliforniassa. Yhteiskunta kun ei vielä voi sykkiä auringonpaisteen tahdissa, ja sähkön keskimääräinen hinta merkitsee. Mahtaisiko noita aurinkovoimaloita ollakaan ilman tukia?

Eikö selvä esimerkki ole se, että itse voi säästää melkoisesti sähkölaskussa laittamalla panelit katolle?

Panelit tuottaa arvokasta päiväsähköä ja se yhtälö ei ihan vähällä määrää paneleja muutu, ainakaan suomessa.

Joku voi säästää mysö yösähköt vielä suhteellisen pienen akuston turvin ja jopa ehkä tehdä sen taloudellisesti kannattavastikin LFP kennoilla.

Myös verkkosähkön hinta tulee nousemaan sitä mukaa, kun kuluttajat hankkivat lisää paneeleita, koska jonkun täytyy maksaa verkon epästabiiliuden hoitaminen, ja ilman verkkoa aurinkosähkö on taloudellisessa mielessä järjetöntä.

Niitä panelin laittajia saa olla melkoinen määrä ennenkuin suomen sähköverkko lähtee heilumaan. Kaikki ei pysty paneleja laittamaan.

Se mikä nousee, niin on käytetyn säätösähkön määrä joka vaikuttaa fingridin tasesähkön hintaan.

Tuota teollisuuden talvilomaakin olen useasti pohtinut. Niinhän ongelmat mahdollisesti ratkeaisi, kun energiaa käytetään kun sitä on, ja varastointi pidetään minimissä. Muutama suuri akku/pumppuvoimala hoitaisi vaihtelut päivätasolla, koska kovin nopeaan ei voida kaikkia prosesseja säätääkään.

Suomessa jotain 20% vesivoimaa, kesällä se ei paljoa tuota, no imatra joo, sen tuotanto jo riittäsi aika pitkälle pitämään "talvihorroksen" ajan liikenteen yms. pyörät pyörimässä.

Kyllä sitä romurautaa ja sähkövastuksia on harrastuksia varten aivan tarpeeksi. Muuta ei juuri systeemi tarvitsekaan. Paitsi aikaa.

Aikaanhan tulee koko ajan lisää ihan tasaisella tahdilla (ainakin tiettävästi), ihmisen elinikä on vain rajallinen, joten lapset jatkaa..

Puukaasu olisi siedettävä kerran viikossa, kerran päivässä käynnistämiseen en taivu. Tietty, onhan niitä automaattisiakin kehitetty. Ja voihan pöntössä olla useamman päivän polttoaineet, niin olisi joutuisampi käynnistää.

Siis sen käynistämistarvehan riippuu akustosi koosta, mutta akustoa ja varaajaa kasvattamalla väli pitenee.
7m varaaja ja 40kwh akusto, niin kerran viikkoon voisi onnistuakkin?

Polttoaineen lataus ei ole kovin kummoinen jobi, säkistä tyhjentää hakkeet pönttöön ja kansi kiinni. Imuri käymään ja tuikataan tuli, odotellaan 3-5min, jotta kaasu palavaa. Vedetään imurilinja kiinni, käynistetään moottori, käytetään hetken, jotta stabiloituu, sitten hissukseen käydään ottamaan tehoa.

Pöntössä voi olla kerrallaan viikon puutarve, ei vielä tule hillittömän kokoiseksi. Pönttöähän ei saa polttaa tyhjäksi asti.

Eikä tuo 40 t veden tiheydelläkään ole volumetrisesti paljoa. Mahtuu 2 * 5 * 2 m tilaan. Ei kuitekaan ole suunnitelmissa mitään näin hurjaa.

Kausivarastonti kait tarkoittaa "kauden kokoista varastoa". No testejähän kannattaa ja voi tehdä pienemmässä mittakaavassa.

T:Eerin
 

eros

Member
Tulipa muuten mieleen, että Hackaday.io:ssa oli joskus tällainen kausivarastointisysteemin toteutus niinkin hurjalla yhdisteellä kuin kalsiumhydridi, mikä siis veden kanssa reagoidessaan tuottaa massiivisesti vetyä. Tuo juttu kuitenkin katosi sieltä tuntemattomasta syystä.

Hmm, siis tekisi sähköllä kalsiumia ja elektrolyysillä vetyä, reaktio ja "suolan" säilöisi hyvin, sitten tuottaisi siitä vetyä, joka polttokennoon.

Ei taida tulla kaksinen hyötysuhde, ehkä ennemmin paineluola vedyn varastointiin? Polttokenno katalyytit arvokkaita..

T:Eerin
 

kotte

Well-known member
Tuo kaukolämpöpumppu on huono idea, koska lämpöpumpulla ei kannata tehdä kovin kuumaa. Vain juuri sopivaa, että riittää lämmitykseen.
Nykyisin tekevät n. 85 asteista vettä näille kymmenien megawattien teholuokan pumpuilla (jollaisia on Helsingissä, Turussa ja Espoossa ainakin). Kovilla pakkasilla ajavat paluuveteen, kun yhteistuotannolla voidaan ja kattiloilla useimmiten joudutaan vettä joka tapauksessa priimaamaan, muulloin menoveteen (ellei sähköstä ole suoranaista pulaa, jolloin ainakin osa noista menee kulutusjoustoreservikorvauksille ja pysäytetään), mutta tuollainen vajaan 90 asteen vesi kyllä on ihan varastointikelpoista, koska suuret varastot toimivat kerrostuneesti (paluu alas ja lähtö ylhäältä, eikä vesi kovin paljon sekoitu vähintään 10 metrin korkeuseron takia; on niitä melkein 50 metrinkin korkeuseroja joissakin varastoissa pohjan ja pinnan välillä).

Lämpöpumpuista on sellaisiakin sovelluksia ollut, että lämpötilaeroa kasvatetaan toisella lämpöpumpulla varaston pohjan ja yläosan välillä. Tuo voi olla ihan kannattavaa sähkön aamuyön hinnoilla tai jos hinnat ovat eilisen tasolla (sähköpörssissä maksimituntihinta 1c/kWh, keskimäärin jossakin 0,5c/kWh luokkaa ja aamuyöllä hinta negatiivinen). Kun tuulivoimaa asennetaan lisää, hintojen heilunta ja erikoisen halpojen tuntien osuus väistämättä kasvaa. Varaston kapasiteettia saadaan tuolla kasvamaan ja primäärisen energian pumppaus (vedestä tai jopa ilmasta) periaatteessa tehostuu per tuotettu MWh (vaikkakin joko varastoon pumpattavan veden virtausta on kuristettava tai vesi on pumpattava varaston keskivaiheille odottamaan jälkilämmitystä otollisemmilla ehdoilla).

Mutta tarviiko sitä talvella nyt niin kovin nopeasti säädellä, jos vesivoima hoitaa säätelytehtävän ja ydinpannu tuottaa perusenergian?
Perusenergian suhteellinen tarve on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt, kun on tullut Pohjoismaihin erityisesti tuulivoimaa (jota eilen näkyi syntyvän Pohjoismaissa luokkaa 16...15GW:n teholla, mikä kylläkin on poikkeuksellista; keskimäärin luokkaa 30% ... 40% tuosta). Myös kulutus on vähentynyt puunjalostusteollisuudessa (paperin tuotantoa on poistunut ja tilalle on tullut selluntuotantoa; uudet tehtaathan tuottavat nettona sähköä verkkoon). Huipputehotuotantoa tarvittaisiin lisää ja se kannattaa sähkön korkean tuntihinnan takia, kunhan laitos soveltuu tarkoitukseen. Tällä hetkellä saatava (ja aivan ilmeisesti myös kymmenen kahdenkymmenen aikajänteellä tarjolle tuleva) ydinvoimateknologia on kilpailukyvyvytöntä säätösähkön tuotannossa, sillä paitsi, että tuotanto laskee ja kustannukset pysyvät jokseenkin entisellään säädettäessä, reaktoria ei edes voida kuormittaa läheskään täydellä teholla (vain luokkaa runsas 80% maksimissaan), jotta reaktori pysyy toiminnaltaan stabiilina tehoa jälleen nostettaessa tehon pudotusjakson jälkeen, kun xenon-myrkytys uhkaa.
 
Hmm, siis tekisi sähköllä kalsiumia ja elektrolyysillä vetyä, reaktio ja "suolan" säilöisi hyvin, sitten tuottaisi siitä vetyä, joka polttokennoon.

Ei taida tulla kaksinen hyötysuhde, ehkä ennemmin paineluola vedyn varastointiin? Polttokenno katalyytit arvokkaita..

T:Eerin

Älkää kokeilko näitä, täysin omalla vastuulla.

Hyötysuhteesta en osaa sanoa, mutta alkalimetallihydridien synteesi on melko helppoa amatöörikemistille. Elektrolyysikennon kontrolli vain on aika tarkkaa, ettei elektrolyytti myrkyty, jos käyttäö Castnerin prosessin muunnosta. Lähtöaineena on lipeä, joka elektrolysoidaan natriummetalliksi, mistä tehdään hydridiä. Pelkästää Na vapauttaa veden kanssa reagoidessaan 3,5 kWh/kg Na ja NaH uskoakseni vielä moninkertaisesti enemmän. Lopputuotteena on taas natriumhydroksidia. Yksi ongelma on myös myrkyllisen nikkelin liukeneminen elektrolyysin vaikutuksesta sulaan lipeään.

Periaatteessahan tämä olisi mielenkiintoinen pienen ja sen takia melko edullisen polttokennon kanssa. Vety pitää vaan puhdistaa tehokkaasti suodattamalla. Pieni, vaikka 200 W kenno tekisi jo aivan tarpeeksi sähköä, kun lämmityksen hoitaisi prosessin hukkalämmöllä, ja polttokennoon menemätön vety poltettaisiin lämpökattilassa. Tuollaiseen kennoon on jopa vihkiytyneellä harrastelijalla varaa.

Ja kyllähän perinteisiä polttomoottoreitakin on vedylle kehitetty.
 
Poittina oli, että paneelilla säästäminen ei olisi mahdollista ilman sähköverkkoa, jossa muiden maksamat voimalat kompensoi paneelien satunnaisuuden. Kaliforniassa, jossa on merkittävä määrä aurinkosähköä, on sähkön hinta nousussa. Tarvitaan siis jokin tekniikka, millä aurinkosähkö saadaan oikeasti yhteiskunnan käyttöön, ei mitään promilleluokan näpertelyä (Suomen sähköntarpeeseen verrattuna). Tekniikkoja voisi olla kulutuksen sopeuttaminen, lyhytaikainen varastointi (akut, pumppuvesivoimalat, sulasuolavarastot ja muitakin) ja tulevaisuudessa kausivarastointi.

Tuossa minun kokeellisessa TEGissä on muuten aika hyvä akku. Lämmönkeräyksen hoitava 20 kg rautamöhköle pitää kiertivesipumpun käynnissä tunnin tulien sammuttua. Eikä sitä ole edes eristetty. Eli eristetty 100 kg möhkäle riittäisi aika varmasti yön yli, jos kuormana on vaik kiertovesipumppu, ja vähäistä kulutusta (muutamasta watista ehkä jopa sataan).

Mahdollisen kausivaraston omistaja voi sitten miettiä, kuinka paljon akkua olisi tarvittu vastaavan energian varastointiin. No ei se tilavuus järjettömästi LFP:llä suurenisi, mutta hinta olisi astronominen.
 

eros

Member
Nykyisin tekevät n. 85 asteista vettä näille kymmenien megawattien teholuokan pumpuilla

tuollainen vajaan 90 asteen vesi kyllä on ihan varastointikelpoista, koska suuret varastot toimivat kerrostuneesti

Pysyn kannassani, että isot lämpötilaerot eivät ole lämpöpumpun juttu. Kaukolämmön korkean hinnan takia voi kannattaa euroissa, mutta järkevin paikka M/VILP:ille on rakennusten luona ja lämpötila matala ~40C. Pumput voi toki olla isompia rakennusryhmän yhteisiä, jos sillä saa paremman hyötysuhteen

Kesäisin tietty lämpövarastoja kannattaisi ladata suurilla ILP:illä joita pyöritetään ylijäämäsähköllä, jos puhe oli kausivarastonnnista?

(sähköpörssissä maksimituntihinta 1c/kWh, keskimäärin jossakin 0,5c/kWh luokkaa ja aamuyöllä hinta negatiivinen). Kun tuulivoimaa asennetaan lisää, hintojen heilunta ja erikoisen halpojen tuntien osuus väistämättä kasvaa.

Millä muuten säädät visiossasi pumppujen käynistymistä ja sammumista.? Pörssisähkön hintahan on ihan eri, kuin kuin fingridin tasesähkön hinta, joka muuten ilmoitetaan kolme tuntia jälkikäteen vasta taseselvityksen valmistuttua.

Sähkön hinta pitäisi saada koplattua taajuuteen kiinni..

[/QUOTE]
Huipputehotuotantoa tarvittaisiin lisää ja se kannattaa sähkön korkean tuntihinnan takia, kunhan laitos soveltuu tarkoitukseen. Tällä hetkellä saatava (ja aivan ilmeisesti myös kymmenen kahdenkymmenen aikajänteellä tarjolle tuleva) ydinvoimateknologia on kilpailukyvyvytöntä säätösähkön tuotannossa, sillä paitsi, että tuotanto laskee ja kustannukset pysyvät jokseenkin entisellään säädettäessä, reaktoria ei edes voida kuormittaa läheskään täydellä teholla (vain luokkaa runsas 80% maksimissaan), jotta reaktori pysyy toiminnaltaan stabiilina tehoa jälleen nostettaessa tehon pudotusjakson jälkeen, kun xenon-myrkytys uhkaa.
[/QUOTE]

Luulen, että PRISM2 ei kärsi xenon myrkytyksestä. Natriumialtaassa on lämpökapasiteettia, eli on lähinnä höyrystimistä ja turbiineista kiinni saako sillä tehtyä nopeaa säätösähköä.

T:Eerin
 
Ylös