Mahtaako vetypullo kestää lämpöä ja säilyttää lujuutensa? Entä katalyytit? Millä reaktiokaasut puhdistetaan, jottei reaktori myrkyty? No elektrolyysivety on aikas puhdasta jo valmiiksi, mutta maakaasusta tehty vety aiheuttaisi suuria ongelmia ilman puhdistusta. Sitten tarvitaan painelaiteluvatkin vielä.
Niin siis pullon sisäpuolelle sylinteri, jossa on jonkinlainen lämpöeristys ylläpitämässä reaktiolämpöä, mutta senverta huono, että vuotaa lämmön ylijäämän pois, niin, että pullo vesijäähdytettynä ei ylikuumene.
Katalyyttinä puhdas rauta, elikkä teräsvilla varmaankin. Reaktiokaasun puhdistus tulee olla, en ole systeemiä mitenkään loppuun asti suunitellut, mutta niitä on ollut olemassa ja ongelmat ovat vaihtelevasti ratkottu.
Lupia voi tarvia, mutta jos valmistettu kuten pitää, niin luvat saa kyllä. Eikö ne ole tarkoitettu juurikin sitävarten, että tulee asiallisesti tehtyjä vehkeitä..?
Tuo puuhiili ei edellenkään ratkaise suljetun kierron ongelmaa, missä ylijäämä-aurinkosähkön voisi varastoida kohtuu helposti talveksi. Ideanani on simppeli, kohtuuhintainen ja kestävä systeemi, lähes ilman kuluvis materiaaleja. Aineet pitää tietty olla kohtuullisen myrkyttömiä ja paineiden pysyä ilmanpaineessa tai sen alapuolella.
Joo semmoinen varastosysteemi olisi tarpeen.
Eräänlainen varasto on kyllä kehitetty, sitä kutsutaan sähköverkoksi, eli kesällä tuottaa euroja ja talvella käyttää euroja, hyötysuhde on jossain 33-25% paikkeilla ja on simppeli systeemi.
Aurinkosähkön voi kesäisin myöskin valjastaa tuottamaan jotakin josta saa euroja, tällöin "konversio hyötysuhde" saattaa nousta merkittävästi.
Teräsvillalla tuskin kannattaa alkaa ilmasta hiilidioksidia imemään, tehokkaampiakin menetelmiä on. Ihmiskunta tuottaa sitä niin paljon, että kaikista maailman kasveista, oli ne metsää, suota tai levää huolimatta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaan nousee.
Siis suot ovat ainoita, jotka poistaa ilmasta hiilidioksidia. Metsät vain kierrättää.
Erittäin runsaasti aurinkopanelia vaan pallolle, jotta ei tarvisi niin paljoa tuprutella. Suurjänniteverkko siirtämään sähköä saharasta tarpeen luo. Aina jossain paistaa ja litiumilla näyttää onnistuvan yö/päivä varastointi, mutta saharassa voi sen sulasuolaankin varastoida.
Sinkki-ilma polttokennon round trip -hyötysuhde on 50-60 %, tarkoittaen, että paneelit katolla korvaa hehtaarin metsää. Suhde lienee lähellä 1 m^2 paneelia korvaa aina 200 neliötä metsää, jos tuo aiempi luku pitää paikkansa. Eli 50 neliötä paneeleita, noin 10 kW voimala, tuottaisi varastoon 50 % akun ja 20 % paneelin hyötysuhteella saman, mitä hehtaari metsää. Ja materiaaleja ei tarvitse edes hakea kaukaa.
Luulen, että tärkeintä yhtälössäsi on ne panelit katolla kertoimella 80% ja se loppu vain kertoimella 20%.
Ts. panelit saharaan ja miljoonan voltin karva eurooppaan.
CO2 lähtee ilmakehästä vain suojelemalla suot, erityisesti suosademetsät joltain "#¤%& öljypalmuplantaaseilta.
Taloudellisuudesta en tiedä vielä, mutta löytyyhän tästäkin demoja. Tietääkseni Suomen kaikki metsät eivät edes riitä kattamaan maan energiantarvetta, eli 100 % uusiutuvan käyttö talvella vaatii kausivarastointia. Tai sitten talvella laitetaan teollisuus kiinni. Tai pysytään ydinvoimassa ja fossiileissa. Toivottavasti ei käy kuin Saksassa ja Kaliforniassa, joissa energian hinta nousee tolkuttomasti uusituvien takia.
Joo metsät ei riitä kaikkeen enrgiantarpeeseen, eikä niitä siihen kuulu käyttää. Lautana ja huonekaluina tulee paljon enemmän euroja, kuin poltettuna.
Jos miljoonan voltin karva saharasta ei nappaa, niin sitten on PRISM2 ydinreaktori mahdollinen. Sellaisia taajamien liepeille ja sähköä+kaukolämpöä tekee talvisin.
Kesäisin pyörii vesivoiman, aurinkopanelien ja yö/päivä akustojen turvin ihan hyvin.
Kloorin kanssa ei pidö alkaa leikkimään, jollei se pysy sitoutuneena johonkin yhdisteeseen. Tuo teräsvilla ei tuota Boschin reaktiossa rautakarbidia, vaan ihan oikeaa grafiittia, puhdasta hiiltä.
Ferrokloridi on ihan käypä elektrolyytti raudanvalmistukseen.
Lähinnä tarkoitin että jos hiiltä meinaa tehdä raudalla CO2:sesta, niin pitää se rauta saada kiertoon, eli pelkistettyä takaisin metalliksi.
Tuohon raudan pelkistykseen hiilellä tai uusiutuvissa piloteissa vedyllä lienee syynsä, raudan pelkistys suoraan elektrolyysillä vaatii ilmeisesti sulaoksidikennon, simppelimpi kemia ei kai toimi. Siksi vety. Vetypelkistys onnistuu bunsenlampulla lämmitetyssä koeputkessa. Miten se ei onnistuisi toisenlaisissakin putkissa? Vaaroja on tietty matkalla.
Ei tarvi mitään sulasuolaa. Ihan vesiliemi riittää, joko sulfaatti tai kloridi, kloridista helpompaa saada toimivaa rautalevyä (kiderakenne ja jotain sen suuntasta, siis sitkeys/hauraus jne.)
Kannattaa tutustua elektrolyyttiseen rautaan, siitä tehdään erittäin hyvälaatuisia muuntajalevyjä ihan teollisestikin. Hitaasti pyörivät rummut, joidenka pinnalle rauta elektrolyyttisesti pelkistetään, grafiitti elektrodit, jotka kestää ilmeisen hyvin.
Minusta eurot on paras käytettävissä oleva kausivarastointi tekniikka tällä hetkellä.
T:Eerin
.