• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

eros

Member
Mitkä akut on hyviä ,Jos lyijyakut on huono ?

Kaikki akut ovat enemmän tai vähemmän kehnoja.

Jotkut LiFePO4 akut saavuttaneet tason, joka alittaa sähköliittymästä ostettavan (verojen+siirtomaksun) tason.
LTO myös mutta ovat kalliimpia per kapasiteetti ja takaisinmaksu tulee vasta +15v jälkeen.

Mitä kuluttajan pitäisi ostaa, saavansa rahoille vastinetta ?

Minun mielipide, että paljon 10-40kw aurinkopaneleita ja vaihtaa sähköliittymänsä tuotantotoliittymäksi.
- mahdollisesti senverta LFP akkua, että selviää yön yli seuraavan paisteeseen.

T:Eerin
 

eros

Member
Lyijyakku:

Kestää vähemmän syklejä
On halvempi per kWh kapasiteettia
Ei kannata purkaa alle 50 %

Noista kun huomioi kaksi viimistä, eli käytettävän kapasiteetin ja valitsee verrokiksi AGM lyijyakun, niin kas LFP akku onkin reilusti halvempi.

Starttiakun 50e/60ah hintaa LFP ei vielä voita kapasiteetin kannalta, mutta tarvitaan vain melko rajattu määrä noita 50% purkukertoja jotta starttiakussa ei ole enään kapasiteettia jäljellä.

T:Eerin
 
Mitä luokkaa on LFP:n hinta per kWh, kun lasketaan mukaan BMS, mikä on käytännössä välttämätön, meneekö jo lyijyn ohi taloudellisesti pitkässä juoksussa, jos kapasiteetin rajoittaa tuohon 50 % lyijyllä käyttäen aurinkopaneelijärjestelmiin tehtyä akkua?

Lisäys: Rollsin lyijyakut maksaa noin 200 €/kWh, kestää 50 % DoD vähän päälle 4000 sykliä, eli varastoidun energian hinnaksi tulee koko käyttöiän aikana non 10 snt/kWh, kapasiteetin laskua ei huomioitu, onkohan se merkittävä?
 
Viimeksi muokattu:
Aiempaan viestiin: Tuosta litiumin yleisyydestä huolimatta vain murto osa siitä on taloudellisesti hyödynnettävissä, ja hyödynnettävät lyijyvarat lienevät moninkertaiset.

Litium varastoi hyvin paljon energiaa kilogrammaa kohden. Teslan 100 kWh akussa on noin 7 kg litiumia, mikä antaa energiatiheydeksi yli 14 kWh/kg litiumia, tosin kemia ei toimi ilman muita materiaaleja. Litium-metalliakullahan saavuttaisi paremman energiatiheyden, mutta se ei toimi käytännössä. Litiumin poltto hapenkin kanssa tuottaisi noin 12 kWh/kg.

Litium ja muut alkalimetallit on elektrolyyttisesti pelkistettävissä takaisin alkuainemuotoon, eli tästä voisi kehitellä eräänlaisen energian varastointitavan. Missä metallit poltettaisiin talvella vaikka lämmön ja sähkön (höyryturbiini) tuottamiseksi, ja kesällä kierrätettäisiin aurinkosähköllä. Tuosta systeemistä löytyy demonstroitujakin laitteistoja, esimerkkinä Magnesium Injection Cycle.

Huono hyötyduhde ja hankalat kemialliset prosessit lienee esteenä/hidasteena. Ja tietty kannattamattomuus taloudellisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Hauskaa keskustelua, melkein jo väittelyä. Yksi puolustaa lyijyakkuja sanomalla uudempia lifepo4 akkuja virityksiksi, vailla sen parempaa perustelua.
Ostat lyijyhappoakun, laita siihen kiinni sähköä kuluttavan laitteen, kun se on tyhjentynyt lataat sen muutaman euron laturilla jolla voi ladata kaikkia lyijyhappoakkuja mitä markkinoilta löytyy. Mökin mummokin pystyy sen tekemään. Vie mökin mummolle joku noista virityksistä ja katso mitä tapahtuu.
 

eros

Member
Mitä luokkaa on LFP:n hinta per kWh, kun lasketaan mukaan BMS, mikä on käytännössä välttämätön, meneekö jo lyijyn ohi taloudellisesti pitkässä juoksussa, jos kapasiteetin rajoittaa tuohon 50 % lyijyllä käyttäen aurinkopaneelijärjestelmiin tehtyä akkua?

Hybridi inverttereissä on jonkinlainen BMS mukana. Niiden hinnat n. 200e alkaen, ehkä 500e 5kw voisi käyttää esimerkkinä?
Tällöin 4.8kwh akku 1600e ja hybridi 500e yht. 2100e

2100e/(4.8kwh*4000sykliä)=11c/kwh
(4000 sykliä on vasta 80%DOD, eli akku ei ole vielä pilalla, heikkenemä on hyvin lineaarinen voi arvioida, että 50% DOD vaatii 10000 sykliä, tällöin hinta n. 4c/kwh, heikkenemää ei ole huomioitu)

Lisäys: Rollsin lyijyakut maksaa noin 200 €/kWh, kestää 50 % DoD vähän päälle 4000 sykliä, eli varastoidun energian hinnaksi tulee koko käyttöiän aikana non 10 snt/kWh, kapasiteetin laskua ei huomioitu, onkohan se merkittävä?

Jos kapasiteetin lasku on lineearinen lähellekään, niin voi laskea 75% kapasiteetilla, pyöreästi 25% lisää hintaa, eli rollsilla n. 12.5c/kwh

ja esimerkin LFP 50% DOD 2100e/(4.8*0.75*10000)=5.8c/kwh

Rollsin akku hankinta 4.8kwh*200e=960e vs LFP 1600e.

Eli köyhä veikkaaja valitsee lyijyn vielä kertaalleen koska se halvempi investoida ja siitä saa romuna rahaa takasin.
Vähän rikkaampi saattaa valita LFP:n ja siitä hyödyn pitkänä kestoikänä. Säästää myös selkää, kun ei tarvi raahata ihan niin paljoa kiloja.

Ts. litiumiakun vaihdat 30 vuoden välein rollsin lyijyakun kymmenen vuoden välein, starttiakun vuoden välein.

T:Eerin
 

eros

Member
Ostat lyijyhappoakun, laita siihen kiinni sähköä kuluttavan laitteen, kun se on tyhjentynyt lataat sen muutaman euron laturilla jolla voi ladata kaikkia lyijyhappoakkuja mitä markkinoilta löytyy. Mökin mummokin pystyy sen tekemään. Vie mökin mummolle joku noista virityksistä ja katso mitä tapahtuu.

Parhaankin lyijyakun viet mummon mökille kymmenen vuoden välein..

LFP:lle löytyy myös kympin latureita, ei tosin joka paikasta.

Mutta nykyään voi valita hankkiiko hybridi-invertterin ja sen kaveriksi LFP akun, niin ei tarvi mummon elinikänä akustoa vaihtaa.

Ja jos multa kysytään, niin mummo pärjää sen yhden kynttilän kanssa vallan mainosti ja sit kun ei enään pärjää, niin eikö (saatto)hoivakodit ole sitten sitä varten kehitetty?

Ja ennen hoivakotia voinee mummolle hankkia ihan oikean sähköliittymän, jotta tottuu sähkölaitteisiin. 300e/vuosi perusmaksu + kulutus ei liene mummon wescopirin + koivuhalkojen kanssa tapauksessa ole merkittävä?

Eiks tää ketju ollut kuinka päästä eroon likasista lyjyakuista energian varastoinnissa?

T:Eerin
 

Savonius

Well-known member
Ihan vaan tiedoksi. 1984 valmistunut Nissan Cherry laitettiin romuttamolle 2005 45700km ajettuna. Autossa oli edelleen alkuperäinen akku. KYllä autossa on vikaa tai se on Ford jos akku kypsyy vuodessa.
 
Saako 500 € hintaan jostakin 5 kW hybridi-invertterin, missä on LFP-akkua varten BMS, mikä balansoi kaikki kennot (oma johdin joka kennojen väliseen liitokseen)? Vaikuttaa aika halvalta tunnettujen invertterivalmistajien hintatasoon, ja halpa elektroniikka tuppaa usein vikaantumaan, mikä lisää kustannuksia.

Tuo kWh-kustannus pitäisi laskea eri tavalla, koska akku varastoi vähemmän kilowattitunteja syklien lisääntyessä, mikä aiheuttaa saman energiamäärän saamiseksi akusta syvempiä purkusyklejä, mitkä kiihdyttää akun vanhenemista.

Lisäksi tuollainen LFP-akku menettää kapasiteettiaan noin 20 % kymmenessä vuodessa, ja jos syklit ovat vieneet tästä jo 20 %, on akun kapasiteetti enää 60 %, mikä johtaa syvempiin purkusykleihin ja kiihtyvään akun kulumiseen, joten ei noilla 30 vuoden käyttöikää helposti saavuteta, ja vuosikymmenien ikä voi vaikuttaa vanhenemiseen kiihtyvästi. Toki mahdollista, jos akku on hyvin vähällä rasituksella.

Lyijyakun kalenterivanhenemisesta en tiedä, mutta minulla on 4.8 kWh lyijyakkupankki, kaikki vuodelta 2013, joten voisin tuon empiirisesti testata. Pankki on ollut ainoastaan varavoimana, eli syklejä ei juurikaan ole kertynyt.

Mutta kaipa noilla LFP-akuilla saavuttaa säästöä per varastoitu kWh, jos valmistajan lupaukser pitää.

Tuo romulyijyakusta saatava raha vaikuttaa merkittävästi sen kustannuksiin.

Tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus oli tuo paineilmaenergiavaraston soveltuvuus aurinkosähkökäyttöön. Periaatteessahan tuollainen voisi kestää kymmeniä tuhansia syklejä. Huoltoa toki vaatisi. Ei lainkaan mahdoton toteuttaa, mutta hiukan epäkäytännöllinen.

Kiinalainen (hiilivoima-maa) litiumi lienee Eurooppalaista kierrätyslyijyakkua monin verroin likaisempi, kuten Kiinalaiset tuotteet yleensäkin. Lisäksi ostamalla niitä tulee tukeneeksi halpatyövoimaa ja autoritarismia. No, tuo on yleinen harrastus...

Toivottavasti tulevaisuuden akut tehdään puhtaammin, se on mahdollista.
 

Savonius

Well-known member
Olen lähes 75 ja vaimoni on 76 Kiitos kunnioituksesta eros. Alla lainaus Foorumin jäsen erokselta
Ja jos multa kysytään, niin mummo pärjää sen yhden kynttilän kanssa vallan mainosti ja sit kun ei enään pärjää, niin eikö (saatto)hoivakodit ole sitten sitä varten kehitetty?
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Kyllä se vaikutta siltä että heti laitetaan jalat maahan huomataan että lyijyhappoakku on mitä puhtain ja helppokäyttöisin akkutekniikka vielä usean vuoden ajan. Mutta heti kun paineilmalla saa tehtyä sähköä enemmän kuin se paineilman tuottaminen vie niin otan sen käyttöön. Eikös se samalla olisi ikiliikkuja.
 

kotte

Well-known member
Lyijyakku kyllä kestää pitkään, jos se pidetään hyvin varattuna ja säilytyslämpötila on riittävän alhainen. Oma kokemus on, että verrattain vähän käytetyssä autossa ja veneessä kestää tyypillisesti 15 vuotta. Esimerkiksi veneessä lataustilaa ylläpitävä pieni aurinkopaneeli ja säädin auttavat kestävyyttä suuresti.

Litiumakku taas sopii paremmin tilanteisiin, jossa akkua välillä puretaan melko syvälle ja se joutuu olemaan pitkähköjä aikoja vain osittain varautuneena. "Valitettavasti" nämä aurinkosähkösovellukset yleensä asettuvat tähän kategoriaan.
 

eros

Member
Aiempaan viestiin: Tuosta litiumin yleisyydestä huolimatta vain murto osa siitä on taloudellisesti hyödynnettävissä, ja hyödynnettävät lyijyvarat lienevät moninkertaiset.

Spodumeenia on ilmeisesti aika monessa paikkaa, hyödyntäminen ei vain kannata litiumin nykyhinnalla..

Litium varastoi hyvin paljon energiaa kilogrammaa kohden. Teslan 100 kWh akussa on noin 7 kg litiumia, mikä antaa energiatiheydeksi yli 14 kWh/kg litiumia, tosin kemia ei toimi ilman muita materiaaleja. Litium-metalliakullahan saavuttaisi paremman energiatiheyden, mutta se ei toimi käytännössä. Litiumin poltto hapenkin kanssa tuottaisi noin 12 kWh/kg.

Ja 100kwh akkujen massa on? ts. mikä on litiumin prosenttiosuus per kilo LiPO,LFP,LTO yms litiumiakkuja. Mikä on muiden tarvemetallien osuus?

Litium ja muut alkalimetallit on elektrolyyttisesti pelkistettävissä takaisin alkuainemuotoon, eli tästä voisi kehitellä eräänlaisen energian varastointitavan. Missä metallit poltettaisiin talvella vaikka lämmön ja sähkön (höyryturbiini) tuottamiseksi, ja kesällä kierrätettäisiin aurinkosähköllä. Tuosta systeemistä löytyy demonstroitujakin laitteistoja, esimerkkinä Magnesium Injection Cycle.

Huono hyötyduhde ja hankalat kemialliset prosessit lienee esteenä/hidasteena. Ja tietty kannattamattomuus taloudellisesti.

Polttokenno, eli kertakäyttö patteri on esimerkki, kuinka litiumi "poltetaan" taloudellisesti. Ei juuri lämpene purettaessa?

Lämpövoimakoneet ei ole oikein energiataloudellinen tapa paitsi jos lämpö voidaan hyödyntää.

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni ongelmia tulee litiumin kanssa lähivuosikymmeninä, jos liikenne alkaa kunnolla siirtyä litiumakkuihin. Kierrätyksellä riittäisi litiumi noin 100 vuodeksi, mutta hinnat alkavat todennäköisesti nousta. En muista, kuinka suuri osa liikenteestä piti olla sähköistä että näin kävisi, mutta löytynee splinternetistä.

Teslan 100 kWh akku painaa vähän päälle 600 kg, sisältää 7 kg litiumia, 70 kg nikkeliä.

Vetypolttokennotkin ovat tähtitieteellisen kalliita, kestävät muutaman tuhatta tuntia käyttöä ja käyttävät kalliita arvometalleja katalyytteinä. Sulakarbonaattikenno pystynee käyttämään suoraan metaania polttoaineena, mutta siltikin kaikki maailman maakaasuvoimalat käyttävät lämpövoimakonetta, usein polttomoottoreita (usein kaasuturbiini).

Onkohan litiumille polttokennoa?

Höyryturbiini on koeteltu tekniikka vuosikymmenien käyttöiällä ja pienellä huollolla. Sillä tehdään taloudellisesti leijonanosa kaikesta maailman sähköstä. Hyötysuhde tosin toistakymmentä prosenttia polttokennoa huonompi.

Mutta eipä tuo elektrolyysin tehokkuus muutenkaan ole kovin hyvä, energia kausivatastointi tarvitsee erittäin halpaa uusiutuvaa energiaa toimiakseen.

Ajattelin muuten lähiviikkoina kokeilla kalsiumoksidipohjaista kausivarastointitekniikkaa, jospa sen jotenkin saa toimimaan. Aineet eivät ole myrkkyjä, mutta syövyttäviä ja mahdollisesti muuten vaarallisia.

Lisäys: ja Suomessahan suuri osa energiasta käytetään juurikin lämmitykseen. Näillä kausivarastointitekniikoilla 5 000 kWh akku voi olla mahdollinen jopa kotitalouskäytössä. Tuon kokoinen litiumakku olisi aikas hintava. Osan tuotetusta lämmöstä voi muuntaa sähköksi. Luulen, että 5-10 % riittää, eli sähköä voi tuottaa halvalla TEGillä.
 

eros

Member
Saako 500 € hintaan jostakin 5 kW hybridi-invertterin, missä on LFP-akkua varten BMS, mikä balansoi kaikki kennot (oma johdin joka kennojen väliseen liitokseen)? Vaikuttaa aika halvalta tunnettujen invertterivalmistajien hintatasoon, ja halpa elektroniikka tuppaa usein vikaantumaan, mikä lisää kustannuksia.

www.aliexpress.com/item/4001194077627.htm
48v100A näyttäisi olevan 54e+12e postaus.

Hybrideissä on älykäs laturi ja kuukausittainen balansointitoiminto, tällöin voi pärjätä n. 7e balanserilla, ehkä?

Mä en tiedä kuinka hyvin hybridit kestää käyttöä / aikaa. Yksi on hyllyssä, mutta kohde mihin funtsasin, niin saa jotain muuta kehittyneempää.
Jonkunlainen tehdastakuu niillä näkyy olevan.

Tuo kWh-kustannus pitäisi laskea eri tavalla, koska akku varastoi vähemmän kilowattitunteja syklien lisääntyessä, mikä aiheuttaa saman energiamäärän saamiseksi akusta syvempiä purkusyklejä, mitkä kiihdyttää akun vanhenemista.

Totta, oletin, että ikääntyessä purkausta ei viedä ns. loppuun asti vaan pysähdytöön johonkin kynnysjännitteeseen. Ihan loppuun asti purkaminen tappaa kyllä kaikki akut.
Em. laskutapa mahdollinen vain jos heikkeneminen on lineaarista ja purkaminen mukautetaan akun kapasiteettiin.

Lisäksi tuollainen LFP-akku menettää kapasiteettiaan noin 20 % kymmenessä vuodessa, ja jos syklit ovat vieneet tästä jo 20 %, on akun kapasiteetti enää 60 %, mikä johtaa syvempiin purkusykleihin ja kiihtyvään akun kulumiseen, joten ei noilla 30 vuoden käyttöikää helposti saavuteta, ja vuosikymmenien ikä voi vaikuttaa vanhenemiseen kiihtyvästi. Toki mahdollista, jos akku on hyvin vähällä rasituksella.

Noita ikääntymiskäppyröitä LFP:n osalta ei mulla ole, onko 20%/10 vuotta hyväkin fakta vai mutua?

Tjoo mä laskin käyttöiän pelkän käyttösyklien mukasella heikkenemisellä, jos siihen tulee 2%/vuosi ikääntymislisä, niin sitten romuttuu nopeammin kuin 30 vuotta. (tai oli hyvin vähällä käytöllä)

Lyijyakun kalenterivanhenemisesta en tiedä, mutta minulla on 4.8 kWh lyijyakkupankki, kaikki vuodelta 2013, joten voisin tuon empiirisesti testata. Pankki on ollut ainoastaan varavoimana, eli syklejä ei juurikaan ole kertynyt.

Hmm, en tiedä kannattaako testata, koska pankki voi olla vainaa testin jälkeen?? Ainakin jos testi menee ns. tappiin asti.
UPS:ien akut vanhenee tyypillisesti 7v aikajanalla vaihtokuntoon.

Mutta kaipa noilla LFP-akuilla saavuttaa säästöä per varastoitu kWh, jos valmistajan lupaukser pitää.

Se olisikin erittäin hyvä tieto, mutta kellään ei tunnu niitä vielä olevan käytössä. Eli ei ole käyttökokemusta kellään esim 30v ajalta..

Severran valmistajien testikäppyröistä, että lataus niissä tyypillisesti 0.5C ja purku 1C, eli yksi testisykli on kestänyt 3h, eli valmistaja on "kiduttanut" akkukennoa 1.5 vuotta saadakseen 4000 syklin käppyrän. Siinä ei vielä ikääntyminen näy.

Tuo romulyijyakusta saatava raha vaikuttaa merkittävästi sen kustannuksiin.

Jep, taitaa saada 20-30% uuden hankintahinnasta kun vie vanhan romulaan?

Tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus oli tuo paineilmaenergiavaraston soveltuvuus aurinkosähkökäyttöön. Periaatteessahan tuollainen voisi kestää kymmeniä tuhansia syklejä. Huoltoa toki vaatisi. Ei lainkaan mahdoton toteuttaa, mutta hiukan epäkäytännöllinen.

Tjoo on vain huono lataus-purkuhyötysuhde, joka "likaa" painevaraston toimintaa.

Ja koska lämpövoimakone sykliä käytetään, niin miksei sitten käyttäisi suoraan lämpövarastoa? Ts. päivällä lämmittää sulasuolaa ~550C ja yöllä purkaa lämpöä höyry- tai CO2-turbiiniin? Pääsee johonkin 30% hujakoille sähköhyötysuhteena ja lämpöä jos sitä sattuu tarvimaan.
Minusta helkutin hyvä idea, mutta pitäisi toteuttaa saharassa. Kun pohjoisessa ei talvisin paista.

Kiinalainen (hiilivoima-maa) litiumi lienee Eurooppalaista kierrätyslyijyakkua monin verroin likaisempi, kuten Kiinalaiset tuotteet yleensäkin. Lisäksi ostamalla niitä tulee tukeneeksi halpatyövoimaa ja autoritarismia. No, tuo on yleinen harrastus...

Toivottavasti tulevaisuuden akut tehdään puhtaammin, se on mahdollista.

Euro on aika kova konsultti. Euro on vienyt tehtaat kiinaan ja sen faktan kanssa on vain tultava toimeen. Euroopan syrjäyttävä sosiaaliturva ja sen rahoitus sysäsi kierteen, joka vei tehtaat itään. Täydellistä typeryyttä, talouden tahtipuikko ei ole enään lännessä.
Itsesäätyvällä perustulolla voisi aloittaa korjausohjelman, mutta sitä odotellessa vajoaminen jatkuu..

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:

eros

Member
Kyllä se vaikutta siltä että heti laitetaan jalat maahan huomataan että lyijyhappoakku on mitä puhtain ja helppokäyttöisin akkutekniikka vielä usean vuoden ajan. Mutta heti kun paineilmalla saa tehtyä sähköä enemmän kuin se paineilman tuottaminen vie niin otan sen käyttöön. Eikös se samalla olisi ikiliikkuja.

Ikiliikkuja hyvinkin.. Paitsi, että teknisesti kyllä mahdollista, jos ilmaa lisäkuumennetaan siinä välissä vrt. kaasuturbiini.

T:Eerin
 
Kyllä tuo 20 % aika relevantti pitäisi olla, luin sen jostakin open access -tutkimuksesta pari päivää sitten. Jos muista oikein. Saivat LFP:n menettämään 10 vuodessa puolet kapasiteetista, osa tästä oli mallinnusta. 30 % johtui syklityksestä.

Olen tuon pankin tyhjännyt muutaman kerran 1 kW lämmittimellä, tuntikausia pysyy käynnissä. Kyseessä on käytetty UPS-järjestelmän akku. Hyvin pysyy virta, täytyy vaan mitata joskus tarkemmin.

Tuo kausivarstointi ei oikein toimi fysikaalisella lämmöllä, koska lämpö ei pysy varastossa talvea varten. Suomeen kun meinasin tuon sovittaa.

Kyllä se niin on, että vihreä Eurooppa ulkoisti päästöt Kiinalle. Täällä ajellaan vihreästi sähköllä. Paneelien ja akkujen päästöt kun tupruttelee hiilivoimalat, Kiinassa
 

eros

Member
Muistaakseni ongelmia tulee litiumin kanssa lähivuosikymmeninä, jos liikenne alkaa kunnolla siirtyä litiumakkuihin. Kierrätyksellä riittäisi litiumi noin 100 vuodeksi, mutta hinnat alkavat todennäköisesti nousta. En muista, kuinka suuri osa liikenteestä piti olla sähköistä että näin kävisi, mutta löytynee splinternetistä.

100 vuotta on aika pitkä aika, ehkä sen kuluessa tulee motiivi kierrättää se n.1% litiumia joka litiumiakuissa on. Nykysissä kaivoksissa taitaa litiumipitoisuus olla enemmän.

Teslan 100 kWh akku painaa vähän päälle 600 kg, sisältää 7 kg litiumia, 70 kg nikkeliä.

Tuo nikkeli taitaa maksaa enemmän kuin litiumi. Koboltiakin oli jossain akkutyypeissä. Se menee kortille ekana?
LFP ei sisällä nikkeliä/koboltia, joten se tyyppi tai sitten LTO valtaavat alaa ajoneuvoissa. LFP 100kwh massa on vain 1000kg luokkaa. Josta seuraa erinäisiä hankaluuksia.

Onkohan litiumille polttokennoa?

CR2032 ?

Mutta eipä tuo elektrolyysin tehokkuus muutenkaan ole kovin hyvä, energia kausivatastointi tarvitsee erittäin halpaa uusiutuvaa energiaa toimiakseen.

Tai sitten erittäin halvan keräys ja varastointitavan? Betula?

Ajattelin muuten lähiviikkoina kokeilla kalsiumoksidipohjaista kausivarastointitekniikkaa, jospa sen jotenkin saa toimimaan. Aineet eivät ole myrkkyjä, mutta syövyttäviä ja mahdollisesti muuten vaarallisia.

Kalsiumkloridista saisi kemiallisen lämpöpumpun, sellaisesta voisi tehdä ison. Jos kalkin ja sähkön kanssa pelleile, niin miksi et tekisi karbidia?

Lisäys: ja Suomessahan suuri osa energiasta käytetään juurikin lämmitykseen. Näillä kausivarastointitekniikoilla 5 000 kWh akku voi olla mahdollinen jopa kotitalouskäytössä. Tuon kokoinen litiumakku olisi aikas hintava. Osan tuotetusta lämmöstä voi muuntaa sähköksi. Luulen, että 5-10 % riittää, eli sähköä voi tuottaa halvalla TEGillä.

Luulen, että koivuhake pienimuotoisesti kaasutettuna ja poltettuna TEG:iä vasten toisi kaivattua huolettomuutta ja pienen ripauksen sähköä lämmityksen ohella.

ts. CaO ja vesi tuottaa lämpöä, mutta normipaineessa vain 100C, joka ei riitä TEG:ille hyviin hyötysuhteisiin, ts. jos max 5% vielä hyväksi lasketaan..

Onko parempia hinta/laatu/energiatehokkuus TEG:jä kuin aliexpressin idän ihmepoikien tekeleet?

T:Eerin
 

eros

Member
Kyllä tuo 20 % aika relevantti pitäisi olla, luin sen jostakin open access -tutkimuksesta pari päivää sitten. Jos muista oikein. Saivat LFP:n menettämään 10 vuodessa puolet kapasiteetista, osa tästä oli mallinnusta. 30 % johtui syklityksestä.

Minkälainen kenno oli kyseessä. Kun niitä LFP kennoja on hyvin vaihtelevilla syklikestoilla ts. arvot liikkuu 1500-4000 syklin väliä 80%DOD.

Minua erityisesti kiinostaa onko eräälle 280Ah kennolle luvattu n. 4000 sykliä paikkansapitävää ja paljonko ko. kennotyyppi ikääntyy.

10 vuoden vanha/kestänyt tutkimus, niin ko. kennotyyppiä ei ollut silloin olemassakaan.

Olen tuon pankin tyhjännyt muutaman kerran 1 kW lämmittimellä, tuntikausia pysyy käynnissä. Kyseessä on käytetty UPS-järjestelmän akku. Hyvin pysyy virta, täytyy vaan mitata joskus tarkemmin.

4.8kwh akustolla pitäisi kestää 4.8h jos muunto häviöitä ei ole? 10v vanhalla lyijyakustolla 2h testi olisi jo aika hyvä arvo.

Tuo kausivarstointi ei oikein toimi fysikaalisella lämmöllä, koska lämpö ei pysy varastossa talvea varten. Suomeen kun meinasin tuon sovittaa.

Tapeeksi suuri kalliokenttä, jossa pohjavesi ei liiku. (injektoitava umpeen porareijistä) tekee 200m reikiä n. 6m välein ja vaikka 100x100m alueelle. Sitten 10ha alueelle aurinkokeräimiä joidenka lämmön puskee kalliovaraajaan, jossain kolmannen ja neljännen vuoden hujakoilla reijistä alkaa saamaan 25C lämpöä..
Halvaksi ei tule.

Kemiallinen energia eli koivuhalko tai automatisoituna koivuhake?

Ja tietysti 40kw tai enemmän aurinkopanelia 70⁰ kaltevuudelle etelään ja VILP tms. jota ajaa hybridi invertterillä ja jonkinlaisella akustolla. Tällöin vain sydäntalvella tarvitsee turvautua koivuhalkoon / ostoenergiaan ja muun ajan pärjää omalla aurinkoenergialla. Lisäksi ylijäämän myynnistä verkkoon saa kivan tienestilisän, voi käydä kerran talvessa etelässä, jos sinne nyt enään koskaan pääsee koronan takia..

Kyllä se niin on, että vihreä Eurooppa ulkoisti päästöt Kiinalle. Täällä ajellaan vihreästi sähköllä. Paneelien ja akkujen päästöt kun tupruttelee hiilivoimalat, Kiinassa

Aika harva vielä sähköllä ajelee. Lisääntyy hitaasti.

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:
Litiumparistot vaatii myös muita kemikaaleja mukaan lukien hapetin, joten suljettu kierto hankala toteuttaa ja energiahäviöt nousevat valmistuksessa todennäköisesti monin verroin lämpövoimalaa suuremmiksi.

Kalsiumkarbidi ei tietääkseni mahdollista suljettua kiertoa. CaO/CaOH systeemi ei tarvitse sähköä, vain pelkkää (keskitettyä) auringon lämpöä, tosin keskitin vaatii peilien kääntelyyn hieman sähköä.

Puusta sähköä TEGillä on helppoa, ja oma systeemi on ollut jo jonkin aikaa toiminnassa. Laadukkaita, hyvän hyötysuhteen (5-12 %) TEGejä saa ainakin USA:sta. Puu vaatii vain järjettömän keräinkentän. Neliön piikennokin tuottaa 400 kertaa enemmän energiaa kuin neliö metsää vuodessa. CaO/CaOH voinee saavuttaa puolet tuota paremman hyötysuhteen, ja vieläpä vatastoi energian poltettuun kalkkiin. Tankeista vaan tulee massiiviset. Käyttämällä höyryä saat CaO systeemistä jopa 500 °C, mutta toteutus on hankalaa.

Kaivan tuon tutkimuspaperin esille viikonlopun aikana.
 
Ylös