omavarainen sähköntuotanto.

[Puuha]

Siis selvyyden vuoksi, että 10kpl 500Ah 1,2V akkuja muodostaa 500Ah 12v akuston, ei 5000Ah.

Antero

sitä minäkin katsoin. tarkoittaa siis n. 6kwh akustoa josta saa hyötysuhteet mukaan luettuna hyötykäyttöön n. 4,5-5kwh. Tämä lienee kovin pieni varasto koska tuotantoa sinulla kuitenkin on niin paljon.

ja koska sinulla on paljon tehoa voimaloissa olisi syytä suunnitella järjestelmää jo 48V järjestelmälle muuten virrat vaativat paksuja kaapeleita. jos tilaat 40kpl ko. 500ah:n akkuja saat niistä tehtyä 48V ja 500ah:n akuston jolloin saat varastoitua jo 24kwh eli käytännössä käyttöön jäisi n. 20-22kwh. samalla vähenevät myös liitännöissä tapahtuvat jännitteen alenemiset jotka syövät myös pitkässä juoksussa paljon energiaa.

 

[T.T.Y]

hmm, rahtiselvityksessä on akun malli kpl5000, escrowin kuitissa on KPL3500 ja kiinanpuolen tulliselvityksessä KPL500, lisäksi tarjous tuli KPL500 esitteellä.
noh, katsotaan mitä sieltä tulee, kun ei tuo määräkään tuntunut täsmäävän kaikkien asiakirjojen kanssa
yllätävän harvinaiseksi tälläiset probleemat ovat jääneet kyllä kaukoidästä importtauksessa, voinee johtua siitä ettei itsellä ole kokemusta akkutekniikoista ollenkaan.

noh, oppiahan tässä ollaan hakemassa.
myllyt ja paneelit tuli niinkuin piti ja oli samat speksit toimituksessa kuin tarjouksessakin.

T.T.Y

 

[eros]

Tuota noin mielenkiintoinen projekti.

Lähdetäämpä nyt ensin siitä vesivoimasta, koska se oletettavasti virtaa läpi kesät talvet.

Puhuit myös huimista 6m tai yli putouskorkeuksista. Jos sulla löytyy 30L/s vettä ja 6m pudotusta tietää se 9.81*6*0.03=1.76kw. Hyötysuhteet huomioiden ehkä 1.5kw jää käyttöön.
Se kiinanpojan turbiiniyksikkö mikä oli kuvassa tunnistaisin sen vekottimeksi, jossa ei ole muistaaksnei lainkaan vesimääräsäätöä, vaan säätö tehdään polttamalla energia vastuksissa veke. Aivan järjetöntä. Lisäksi ko. vekottimen hyötysuhde taisi olla alta 70%, joka on aivan onneton vesivoimakoneeksi 2000-luvulla.

Turbiinin pystyy rakentamaan itsekin, kun perehtyy asiaan.

Lisäksi jos vieressä menee joki, niin on aivan älytötnä ottaa siitä vain osa käyttöön. Järkevää on valjastaa koko roska kerralla, kustannus per kw jää murto-osaan ja ylijäämän voi myydä verkkoon - "ilmasta" rahaa. Huomaa myös, että tuotannon sähköliittymät eivät maksa kuin rakennuskustannukset ja rakentamisen saa tehdä itse. Ovat jakeluverkkomonopolien ulkopuolella.
Jos vieressä virtaava vesi on puro (muistaakseni leveys alta 2m ja ei ole liikennöitävissä, katso puron määritelmät), niin purolle saa maanomistaja tehdä mitä lystää, kunhan ei aiheuta tulvaa/kastumista muualla. Katso pykälät vesilaista. Siis pato tyynesti vain ja jos rahkeet riittää, niin pieni "myllylampi" yläpuolelle, voit sen jälkeen unohtaa ne kaikki akut, tuulimyllyt, puukaasuttimet jne. Hyvällä säkällä saat vielä joitain kymppejä/satasia kuussa ylijäämäsähköstäsi.
(nim pari generaattoria pyörii nytkin alakerrassa

Puukaasuttimen sytytys on kätevintä tehdä diesel lieska hehkutulpalla + auton pissipoika+valopetrolia. Unohtaisin sen puukaasuttimen automaattisesti starttaavana varavoimana. Ei tule luotettavaa sitten millään. Mistä muuten löysit häkäanturin joka kykenee mittaamaan yli 20% pitoisuuksia?
Yksinkertaisin tapa muuten varmistaa koska kaasu on palokelpoista on vetämällä se soihtuun, jossa sytkäkipinä (esim öljypolttimen muuntaja tms.) ja mittaamalla vaikka lämpötilaa koska käy kuumentumaan / öljypolttimen infra-anturi.
Jos sulla ei ole laajaa aikaisempaa kokemusta puukaasuttimista, niin en yrittäisi sähköntuotantoa sillä. Hanki kokemusta ensin, rakenna vaikka kaasuauto. Bensa/polttonesteet ovat niin kalliita, että pääsee jopa tuntipalkoille toisinkuin sähkön teossa.

Invertterien ketjuttamisesta, yksi invertteri, jolla luodaan verkko, sen jälkeen verkkoon kytketään gti inverttereitä.

Vihje, rakenna taloosi katto ja sienät. Sen jälkeen eristät + ikkunat, siinä tilassa se kestää seistä vuosia, jolla aikaa voit rakentaa vesivoiman pystyyn. Se on ainoa oikeasti tuottava juttu paletissasi. Turbiinineuvoja voi kysyä.
Genejä tuskin kannattaa tilata kiinasta, ennemmin hakee romukaupasta tms. oikosulkumoottorin. Se toimii verkossa ollessaan aivan hyvin generaattorina, saa sen saarekkeessakin toimimaan jos kytkee tarpeeksi konkkia magnetointi (=loistehon) tuottamiseksi. Hyvä olla automaattinen loistehosäädin, tai sitten jokaisessa suuremmassa kuormassa oltava kytkettynä tarpeellinen määrä konkkia rinnalle.
Voimala joka pyörii 8000h vuodessa geneksi kannattaa valita eff1 tai parempi oikosulkukone. Hukkateho on isoilla käyntitunneilla senverran iso, että hintaero tulee nopeasti takaisin - tai sitten romulla (~0e) tekee ensin, testaa systeemit ja vaihtaa myöhemmin.

T:Eerin

 

[T.T.Y]

autotallissa olis parit kolmivaihe 5kw woimavirtamottia vanhoista keksinnöistä, pystyykö tommosta käyttämään siis ihan normaalina generaattorina?
höökäanturi on raytheonin, jonka sain firmassa työskentelevältä ex-collegalta.

Vaimo ja vakuutusyhtiö kielsi menemästä enää katolle joten pitää omaa turhautumista purkaa jotenkin, rakennusta jatkaa ne jotka osaa ja tekevät sitä työkseen 
Naapurin kanssa funtsittiin tuota jokea vähän tarkemmin ja jos tosiaan löisi kaivinkoneen käyntiin ja tekisi kunnon padon. molemmi kävisi tälläinen ratkaisu ja yläjuoksulla ei ole paisuntavaaraa parinmetrin noususta (ja kaikenlisäksi omaa mettää joka siinä vaan tulvii).
Tuostapaikkaa johonka suuniteltiin niin leveyttä on nelisen metriä.
Helpottaisihan se toki jos ei tarttisi mitään akustoja yms viritellä.

soittelin paikalliselle sähköyhtiölle tuosta ylijäämävirran myynnistä ja totesivat tylysti etteivät siitä mitään maksa ja auta armias jos menee joku laites rikki niitten päästä tuon voimalan takia. Pitäköön tunkkinsa sanon, rakennan ennemmin uima-altaan jota pidän talvellaki lämpöösenä ylijäämävirralla ennemmin kuin annan sähköyhtiölle mitään ilmaiseksi 
vihervouhotuksessa on näemmä unohdettu ottaa huomioon yksityiset ekologiset sähköntuottajat.

Funtsin vähä ittekki tuota turbiinin itse tekoa, kiinan työntekijä kävi lurkkaamas nuota turbiineja ja meinas että on kyllä niinku juovuksis tehtyjä.
vielä ainaki tulee valvakunnan verkosta piuha tontille mutta toivotaan että edes joku virityksistä toimisi
Puukaasu on sinänsä vain kiinostava aihe joten sen projektin parissa pyöritään ainakin omien pelle-peloton fetissien tyydyttämiseksi.

T.T.Y

 

[Puuha]

se mikä on tienestiä yksityiselle on poissa pörssiyhtiöiden taskuista.yksin kertainen syy miksi pyritään kaikkea vastustamaan.

tuosta sähkömoottorin muuttamisesta generaattoriksi niin antaisin oivan linkin josta asia selviää hyvinkin http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html

 

[novoiperkele]

Pitäköön tunkkinsa sanon, rakennan ennemmin uima-altaan jota pidän talvellaki lämpöösenä ylijäämävirralla ennemmin kuin annan sähköyhtiölle mitään ilmaiseksi 

Mitenkäs se on, pyöriikö se sähkömittari väärään suuntaan jos torpasta syöttää pois sähköä?

 

[eros]

tuosta sähkömoottorin muuttamisesta generaattoriksi niin antaisin oivan linkin josta asia selviää hyvinkin http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html

Pääsääntöisesti noin, suurin virhe mikä on ohjeissa on se, että kuorman lisääntyessä loistehonkin tarve kasvaa, eli sitä on tultava enemmän tarjolle, tai jännite -> teho tippuu.
Siis kuormitus kolmeen vaiheeseen ja on vain huolehdittava automaattisella loistehosäätimellä, että jännite pysyy riittävänä. Tai sitten joka kuormalaitteeseen lyötävä sopiva määrä konkkia rinnalle "automaattinen-manuaalinen" loistehosäädin.
Yhden vaiheen kuormittaminen aiheuttaa turhaa käämien kuumentumista = hukkatehoa.

Yleensä generaattori kytketään tähteen, mutta tähtipistettä ei kytketä mihinkään. Tämä johtuu 3. taajuuden harmonisista. Tähtipiste on järkevää tuottaa alueen muuntopiirissä. Pätee periaatteessa moottoreihinkin tähdessä.
Nim. omassa genessä tähtipiste ja verkon nollan välillä ~50v jännite-eroa. Muunto piirissä hitosti loisteputkia, atk:ta yms, jotka tuottaa 3.:tta. Kiertäkööt alueen jakelumuuntajan kautta, muuten ne kuumentaa genen käämejä vain ihan turhaan. (talvella laitan kiinni = ilmaislämpöä

T:Eerin

 

[eros]

Pitäköön tunkkinsa sanon, rakennan ennemmin uima-altaan jota pidän talvellaki lämpöösenä ylijäämävirralla ennemmin kuin annan sähköyhtiölle mitään ilmaiseksi 

Mitenkäs se on, pyöriikö se sähkömittari väärään suuntaan jos torpasta syöttää pois sähköä?

Riippuu sähkömittarista. Vanhat mekaaniset pyörii pakkia, jos niitä ei ole erikseen estetty (harvoin on).

Uudet elektroniset voivat tehdä mitä vain, pahin tapaus en sellainen "rankaiseva" joka laskuttaa molempiin suuntiin menevästä.

Mutta ongelma ei ole suuri. Jos on vanha mittari, niin antaa olla vain ja pyörittelee pakkia kun tuulee jne.
Jos sattuu olemaan uusi epäkelpo, niin sitten se on vaihdettava 2-suuntaseen mittariin. Ko. mittarin voi omistaa myös itse, hankintahinta n. 400eur vaikka eletrixiltä. Varmaan saa halvemmalla muualtakin. Toisekisi se on sähköyhtiön murhe, jos ilmoitat niille, että on tuotantoa ja mittari vaihtoon, niin joutuu ne sen vaihtamaan.
Riippuen yhtiöstä, ei maksa mitään, tehdään innolla - toisessa paikkaa tulee kallis lasku ja kestää.

Huomatkaa myös se siirto ja energia ero. Ovat omia juttujansa. Jos saat tuntimittarin (=aikasarjat) ja tuotanto jotain järkevää kokoa, niin no voin vaikka maksaa energiastasi 25e/Mwh. Saanet kumminkin muualta paremman hinnan
Jos purostasi irtoaisi vaikka keskimäärin 10kw * 8000h=80Mwh *25e=2ke/a.

T:Eerin

 

[Puuha]

vanhanaikainen mittari pyöri väärinkin päin. myös sopevalla magneetilla saa hidastettua vauhtia. tosin tuota jälkimmästä ei voi suositella sillä tulee hyvin kalliiksi.

eros: niin tuossa oli vain tuo perjaate kuinka tapahtuu. toki tuollahan vielä mainitaan tuokin loistehon alentuminen kun joka vaiheelta otetaan tehoa. siihen miten verkon ulkopuolisessa omassa verkossa tuo tulisi tehdä en ota kantaa mutta aika monessa yksityisen vesivoimalassa loisteho otetaan suoraan valtakunnan verkosta. (tuulivoimaloissa mm. hannewind ottaa verkosta tuon loistehon)

 

[eros]

höökäanturi on raytheonin, jonka sain firmassa työskentelevältä ex-collegalta.

Ite en ole löytänyt halpoja antureita, jotka kykenee yli 20% näyttämään. Toki jos tuo ei olekkaan halpa, niin sitten eri juttu.

Naapurin kanssa funtsittiin tuota jokea vähän tarkemmin ja jos tosiaan löisi kaivinkoneen käyntiin ja tekisi kunnon padon. molemmi kävisi tälläinen ratkaisu ja yläjuoksulla ei ole paisuntavaaraa parinmetrin noususta (ja kaikenlisäksi omaa mettää joka siinä vaan tulvii).
Tuostapaikkaa johonka suuniteltiin niin leveyttä on nelisen metriä.
Helpottaisihan se toki jos ei tarttisi mitään akustoja yms viritellä.

Kerrohan sijainti, niin ihmetellään asiaa tarkemmin. Jos et julkisesti, niin mut löytää eerin_at_puukaasu.fi

soittelin paikalliselle sähköyhtiölle tuosta ylijäämävirran myynnistä ja totesivat tylysti etteivät siitä mitään maksa ja auta armias jos menee joku laites rikki niitten päästä tuon voimalan takia. Pitäköön tunkkinsa sanon, rakennan ennemmin uima-altaan jota pidän talvellaki lämpöösenä ylijäämävirralla ennemmin kuin annan sähköyhtiölle mitään ilmaiseksi 
vihervouhotuksessa on näemmä unohdettu ottaa huomioon yksityiset ekologiset sähköntuottajat.

Paikallinen verkkoyhtiö ei sähköstä mitään maksakkaan, koska se on ehdottomasti kielletty monopolisäädöksissä. Sensijaan ne joutuu sen verkon ja mittauksen tekemään, jos niin niitä käskee. Jos suhtautuminen on nuivaa, niin sitten kannattaa tehdä itse.

Ja pelotella osaa juu, ihan turhaa vikinää. Muutaman kilowatin teholla ei saa mitän vahinkoa aikaseksi vaikka kuinka yrittäisi. Sähköverkko on niin tukeva. Voit vaikka verrata tilanteeseen, että tulitikulla yrittäisit kangeta eiffeltornia kumoon.
No saarekesuojat on oltava kunnossa, ainut vaara kun on huoltotyöt, jokin asentaja voi saada tällit kun ei ole tajunnut haarassa olevaa tuotantoa.

Funtsin vähä ittekki tuota turbiinin itse tekoa, kiinan työntekijä kävi lurkkaamas nuota turbiineja ja meinas että on kyllä niinku juovuksis tehtyjä.
vielä ainaki tulee valvakunnan verkosta piuha tontille mutta toivotaan että edes joku virityksistä toimisi
Puukaasu on sinänsä vain kiinostava aihe joten sen projektin parissa pyöritään ainakin omien pelle-peloton fetissien tyydyttämiseksi.

Ite tehtynä tietää mitä saa. Saa niitä suomessakin tehtynä, mutta ovat tyyriitä. Alkuun voit vaikka tehdä veneen potkurista, sorvaat vähän ulkokehästä veke, jotta tulee tasapaksua tai lopussa voi olla jo 7-8 astetta laajentuvaakin osaa. Mielusti nelisiipinen, jossa peittoa on hyvin.
Potkuriturbiinit ei ole kovin hyvä säädettäviä (=hyötysuhde tippuu), mutta kyllä ne kiinanpojan propelit voittaa mennen tullen.

Puukaasu on kiinostava, on tullut harrastettua ~40tkm, mutta no ei sekään mikään ihanne ole kaupunkioloihin..

T:Eerin

 

[kotte]

toki tuollahan vielä mainitaan tuokin loistehon alentuminen kun joka vaiheelta otetaan tehoa. siihen miten verkon ulkopuolisessa omassa verkossa tuo tulisi tehdä en ota kantaa mutta aika monessa yksityisen vesivoimalassa loisteho otetaan suoraan valtakunnan verkosta. (tuulivoimaloissa mm. hannewind ottaa verkosta tuon loistehon)

On tullut erilaisten asynkronigeneraattoreiden kanssa puuhatuksi -- ja väittäisin, että niitä voi ajatella lähinnä verkkoon kytketyn pienvesivoimalaan ja vastaaviin, jossa ulkopuolista loistehoa ja tehontasausta on käytettävissä yllin kyllin. Kondensaattorimagnetoinnilla jännite pakkaa heilumaan turhan paljon (ellei raudan kyllästyminen liian suurilla kondensaattoreilla ja ylijännitteella/alitaajuudella sitten ala tasaamaan tilannetta). Elektroninen dynaaminen loistehon tasaaja on tosi kallis, kun niitä ei pieninä yksiköinä juuri tarvita.

Perinteinen synkronigeneraattori elektronisella magnetoinnin säädöllä (auton laturin tapaisella jännitteensäädöllä) ja erillisellä kierrosluvunsäätäjällä antaa tasalaatuista jännitettä koko kyseeseen tulevalla tehoalueella. Kahdesta monipuolisella säädöllä varustetusta taajuusmuuttajasta rakennettu jarrumuuttaja--DC-varastopiiri--syöttömuuttaja tietenkin korjaisi melkein minkä tahansa generaattorin käyttökelpoiseksi, mutta hinta kolkuttelee jo tonniluokkaa. Hyviä synkronigeneraattoreita elektronisella säädöllä saa mikseipä uudestakin bensa-aggregaatista purkamalla.

 

[T.T.Y]

hyviä neuvoja satelee, kannatti näemmä liittyä foorumille

http://greenbits.com/User+Pages/zubbly/Induction+conversion+2nd+edition
mites tämäntyyppinen muunnos moottoriin?

sorvit ja jyrsimet löytyy että ei olisi mahdoton rakentaakkaan.

kyllähän nuota oikeitakin generaattoreita edukkaasti saisi mutta projektissa jyllää pieni tee-se-itse henki.
edullisimmillaan tuntuu AVR:ä saavan generaattoreihin alle satasella joten eiköhän sitä sähkön laatua saa jollaintapaa edullisesti fiksattua.

T.T.Y

 

[Puuha]

tuo magneettien editointi roottoriin on kyllä varsin järkevää. jossain oli paljonkin tästä juttua ja olin itsekkin kiinnostunut tuosta mutta itsellä aika tai sen vähyys tulee vastaan.

tuo on kyllä tärkeää että magneetit laittaa kulkemaan kylkimyyryssä jolloin ei tule sellaista nykivää liikettä. myös käämitys on uusittava moottoriin jotta se vastaa kierroslukua ja haluttua jännitettä.

 

[eros]

Elektroninen dynaaminen loistehon tasaaja on tosi kallis, kun niitä ei pieninä yksiköinä juuri tarvita.

Hyviä synkronigeneraattoreita elektronisella säädöllä saa mikseipä uudestakin bensa-aggregaatista purkamalla.

Eikun meinasin niitä relemalleja, jotka ovat poistuvaa kamaa, niitä saa välillä ilmaseksi. Konkat voi vaihtaa mieleisekseen, 100kvar tms. ei ehkä ole sopiva porras kotitalouskäyttöön.
Toinen vaihtoehto on värkätä itse releillä ja jännitevahdilla. releet kytkee konkkia kunnes jännite saavutettu ja poistaa jos ylijännitettä. Hyvin yksinkertainen kytkentä.

Kiinanpoika myy niitä genejä ilman sitä bensakonettakin, tosin en tiedä saako sen bensakoneen "ilmaseksi" mukana. Osassa on laakerointi vain toisessa päässä, ei kannata ottaa sellaista.

T:Eerin

 

[eros]

http://greenbits.com/User+Pages/zubbly/Induction+conversion+2nd+edition
mites tämäntyyppinen muunnos moottoriin?

sorvit ja jyrsimet löytyy että ei olisi mahdoton rakentaakkaan.

kyllähän nuota oikeitakin generaattoreita edukkaasti saisi mutta projektissa jyllää pieni tee-se-itse henki.
edullisimmillaan tuntuu AVR:ä saavan generaattoreihin alle satasella joten eiköhän sitä sähkön laatua saa jollaintapaa edullisesti fiksattua.

En lähtisi tekemään. Puuttuu magnetoinnin säätö tuon jälkeen kokonaan, eli jännite heittää kuorman mukaan. Konkilla tai synkronigenellä voi säätää magnetointia=verkon jännitettä (=loisteho).

Laita oikosulkugene alkuun (=halpa ja huoleton, verkossa myös turvallinen sähkökatkojen/saarekkeiden yms. varalta) ja vasta jos ei toimi, niin mieti muuta.

Satasta ei juuri kannata maksaa volttimittarista, jossa on virtalähtö. Teoriassa sopiva zener ja vastus sarjassa antaa saman datan ulos..

T:Eerin

 

[eros]

hyviä neuvoja satelee, kannatti näemmä liittyä foorumille

Niin kerrohan siitä 4m leveästä joestasi enemmän. 6m putous jos on, niin haiskahtaa kymmenille kilowateille.

T:Eerin

 

[T.T.Y]

joki menee käytännössä tontin poikki parinsadan metrin matkalla ja matkalla onjo pieni "putouksen tapainen" luonnon oma pato.
maanmittaaja mittaili muistaakseni 20-30 metrin matkalla 6m pudotusta parhaimmillaan. vettä oman uintiarvion perusteella parimetriä, ja ympärivuotista virtausta on hyvin. kovimpinakin talvina pystyy pilkillä jäädyttämään varpaansa kiitettävästi.

arviolta 900 maksaisi TEK electronicsin 12kw generaattori, aiemmin toimitellut samalta firmalta upseja aimo läjän ja laatu on ollut hyvää joten mahdollisesti jos omat kyhäelmät ei toimi niin voisi olla hyvä vaihtoehto.

kuinkas tuollainen 12kw jatkuvalla syötöllä, siinä ei sitten ilmeisesti tartte enää muita tuotantomenetelmiä?
jossain esitteessä oli että yli 10kw jatkuvalla syötöllä riittäisi isohkon omakotitalon jatkuvaan lämmitykseen, kodinkoneisiin yms yms. eikä tarvetta valtakunnon verkolle ole.

T.T.Y

 

[T.T.Y]

lähden tästä Shenzheniin kiinaan iltapäivästä ja tarkoituksena olis samalla käydä vähän läpi mitäkaikkea siellä on energiantuotannon saralta tarjottavissa.
ehkäpä sieltä löytää jotain edullista täytettä konttiin  ;D

T.T.Y

 

[NdFeB]

hyviä neuvoja satelee, kannatti näemmä liittyä foorumille

http://greenbits.com/User+Pages/zubbly/Induction+conversion+2nd+edition
mites tämäntyyppinen muunnos moottoriin?

Tuo kestomagnetointi on hyvä ratkaisu esim. tuuligeneraattoriin, tai muuhun käyttöön jossa gene pitää saada toimimaan laajalla kierroslukualueella. Koska vesivoimakäytössä voidaan kierrokset aika hyvin pitää vakiona, onnistuu siinä hyvin myös ihan kondensaattoreilla magnetoitu oikosulkumoottorikin. Kondensaattorimagnetoinnissa etuna on myös edullisuus, tarvittavat moottorikondensaattorit eivät maksa maltaita ja isojakin oikosulkukoneita löytyy edullisesti.

 

[kotte]

Jos et kytke voimalaitostasi verkkoon, hommaa tavanomainen sähkömagneettiroottorilla varustettu tahtigeneraattori (siis sellainen, jollainen on esim. 5-10kW:n bensiini- tai dieselaggregaateissa) ja jossa on elektroninen magnetoinnin säätö (siis samanlainen kuin auton latureissa tai vähänkin laadukkaammissa ei-invertteri-aggregaateissa).

Jos taas kytket verkkoon, niin tavanomainen oikosulkumoottori generaattoriksi alimitoitetuilla vaiheensiirtokondensaattoreilla tai kokonaan ilman kondensaattoreita (viimemainittu on kaikkein turvallisin ratkaisu ja yksinkertaistaa suojakytkentöjä sähkölaitokseen päin).

Kestomagneettigeneraattorin unohtaisin kokonaan tässä tilanteessa (tulee vain säätöongelmia), vaikka tuolla paras hyötysuhde olisikin.

OIkosulkugeneraattori on periaatteessa halvin, mutta kannattaneeko moista Kiinasta raahata? Tahtigeneraattori ei ole paljonkaan kalliimpi ja sen säätö on yksinkertaista, jolloin säätölaitteissa rahaa säästyy (mukana tuleva jännitteen säädin ja kierrosluvun säätö vesivirtaa kuristamalla tai "tuhlaamalla" ylimääräinen sähkö vastuksilla johonkin). Kestomagneettigeneraattori on kaikkein kallein.