-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
OK-talon lämmitys vesitakalla ja aurinkopaneeleilla
- Viestiketjun aloittaja osvirtan
- Aloituspäivämäärä
Aurinkoinen
Active member
sam123 sanoi:Siitä vaan etsimään ostopuita maalämmön hinnalla ;D Ihanko meinasit verollisena löytää vai haetaanko naapurin liiteristä :
Aikas helpolla verollisenakin löytää. Meikäläisen talossa, lauhoista talvista huolimatta, sähkön kulutus pyöri 25 000 kWh:n molemmin puolin. Toki siinä oli kaikki sähkön kulutus, ei pelkästään maalämmön. Joka tapauksessa 2000 eurolla saa mojovan kasan polttopuita pihaan tuotuna.
Viime talvena polttelin tulia asennuttamassani keskuslämmityshellassa. Ja sähkön kulutus romahti, vuoden alusta tähän päivään mennyt 1180 kWh, vaikka siinä oli muutaman viikon pakkasjaksokin. Puita tietenkin kului, enemmillään reilu 40 kg järeää koivua päivässä. Nyt on polttopuusavotta menossa, nelisenkymmentä noin kiintokuution koivua kyljellään, muutama pätkittynäkin. Kunhan saan nuo klapitettua ja kuiviksi, niin siinä riittää poltettavaa kolmeksi vuodeksi.
Taitaa olla varmempi tuo yksi iso vastus(ryhmä) ja IGBT (+ kela ja konkat). Jos se ohjauksen PWM pysähtyy, niin systeemi ei kuormitu liikaa. Yksittäisten vastusten vaihtelu tietää jossain tilanteessa pienelle vastukselle liikaa lämpöä (ja sulake kärähtää). Vielä kun IGBT:t valitsee kestämään 500 V vaikka käyttäisikin vain max 120 VDC jännitteitä paneeleilta. Käytännön etuna ukkosella paneelien pidemmät johdot ei ole häiriöille niin herkkiä.tengu sanoi:
Jos paneelien sähkön pätkii PWM:llä, niin syytä mittailla myös "antennin" lähettämiä häiriöitä. Kaiketi melkoiset EMC häiriöt sillä saa aikaan, jos huonosti tekee. Häiriöiden antennina silloin toimii paneelien ja vastuksen välinen pitkä johto. Jos siitä tulee 1 kHz ja 1000 W lähetin, niin voi jossain häiriötä näkyä. Releitä käyttäessä nuo EMC häiriöt jää vähemmälle, kun releet ei kestä jatkuvaa rapsuttelua (= joku etu niidenkin käytössä on).
denzil dexter
Well-known member
rotzi sanoi:
Ei polttopuita kannata kuivina ostaa; siinä on liian monta kuljetus- ja työvaihetta takana. Täällä traktorikuorman hinta kuivalle koivulle pihaan kipattuna on 300 euroa (verot maksettuna kuitti mukaan), joten hinta on vielä hiukan järkevällä tasolla. Kaupungeissa hinnat ovat karanneet aivan täysin.
Klapit kannattaisi tehdä suoraan korjuukoneella kuution verkkosäkkeihin ja viedä sitten puut märkinä asiakkaan kuivattavaksi. Eli se ranka mikä nyt paiskataan hankeen odottamaan keräystä, kulkisikin suoraan giljotiinikoneeseen (tai halkaisuun, jos sahaus tehdään jo korjuukoneella). Tuolla menetelmällä omakustannushinnan saisi jonnekin 12-18 euron/irto-m3 tasolle ja säkit voisi myydä asiakkaalle luokkaa 25-30 euron kappalehintaan.
denzil dexter
Well-known member
sam123 sanoi:
92 euroa irtokuutio ;D
Ei se tietenkään ole hullu joka pyytää. Ja ostavathan eukot 9000 euron käsilaukkujakin, joten ei siinä menossa joku sisustuselementiksi ostettu klapinippu paljon paina.
Tuosta sitten näkee mitä puu oikeasti maksaa:
https://www.metsalehti.fi/puunhinta/energiapuun-hinnat/
savonhumu sanoi:Savonius sanoi:
Nyt kannattaa perehtyä NYKYAIKAISEEN puulämmitykseen ennenkuin puhuu totena enemmän soopaa
Ei ole tosiaankaan osunut silmiin puukattilaa jossa koko palotapahtuman aikana hyötysuhde olisi 90%.
Tuolla Puulämmitys palstalla on Hero Member seppol maininta tuosta teoreettisesta hyvästä palamisesta palamishetkellä. 72% on maximi jos savukaasut pidetään riittävänä. Jos tuosta aletaan vähentämään sytyttämiseen ja palon hiipumiseen liittyvät hyötysuhteen vähenemiset niin kyllä se vuotuisen polton hyötysuhde saattaa jäädä alle 50%. Jos poltetaan ns. ulkokuivaa puuta niin saattaa mennä huonommaksi.
Valitettavasti tulevaisuudenkuvani on sellainen että sekä maalämpö että puukattilat ovat poistuvaa kansanperinnettä. Nollaenergiatalot pistävät viimeistään pisteen niille.
denzil dexter
Well-known member
No ei se 70 ole lähellekään maksimi uudenaikaisella keskuslämmityskattilalla. Se tarkoittaisi, että 30% lämmöstä karkaisi piipusta harakoille, mikä taas tarkoittaisi sellaisia tehoja, että piippu olisi kovilla.
Keskuslämmitysliesissä tms melko paljon lämpöä karkaa suoraan tupaan kiertämättä padan kautta, mikä näennäisesti huonontaa niiden hyötysuhdetta. Niissäkin oleellista olisi mitata, paljonko lämpöä häviää piipusta ulos - loputhan jäävät tupaan.
Jos piipusta oikeasti häviää saunankiukaan tehon verran lämpöä, silloin ne pitää tietysti ottaa talteen.
Keskuslämmitysliesissä tms melko paljon lämpöä karkaa suoraan tupaan kiertämättä padan kautta, mikä näennäisesti huonontaa niiden hyötysuhdetta. Niissäkin oleellista olisi mitata, paljonko lämpöä häviää piipusta ulos - loputhan jäävät tupaan.
Jos piipusta oikeasti häviää saunankiukaan tehon verran lämpöä, silloin ne pitää tietysti ottaa talteen.
Savonius sanoi:savonhumu sanoi:Savonius sanoi:
Nyt kannattaa perehtyä NYKYAIKAISEEN puulämmitykseen ennenkuin puhuu totena enemmän soopaa
Ei ole tosiaankaan osunut silmiin puukattilaa jossa koko palotapahtuman aikana hyötysuhde olisi 90%.
Tuolla Puulämmitys palstalla on Hero Member seppol maininta tuosta teoreettisesta hyvästä palamisesta palamishetkellä. 72% on maximi jos savukaasut pidetään riittävänä. Jos tuosta aletaan vähentämään sytyttämiseen ja palon hiipumiseen liittyvät hyötysuhteen vähenemiset niin kyllä se vuotuisen polton hyötysuhde saattaa jäädä alle 50%. Jos poltetaan ns. ulkokuivaa puuta niin saattaa mennä huonommaksi.
Valitettavasti tulevaisuudenkuvani on sellainen että sekä maalämpö että puukattilat ovat poistuvaa kansanperinnettä. Nollaenergiatalot pistävät viimeistään pisteen niille.
Nyt taitaa sotkeutua käsitteet kun pyörittelet nuita prosentteja. Kun puhutaan esim 1 pinokuutio koivua energiasisällöstä ja tämä sisältö on se josta saadaan jokin prosenttiosuus talteen poltossa ja hyvällä nykykattilalla se luku on ysillä alkava. Kun hyötysuhteita lasketaan niin siinä on aina sovittuja olettamuksia voimassa niinkuin monissa muissakin tämänpäivän suureissa. Ei voida olettaa että poltettava puu on 0% kosteudessa jota ei pinosäilytyksessä voi koskaan saavuttaa saatikka mitenkään muutenkaan ilman liekkiä tms kuumaa asiaa. 20% kosteus on käsittääkseni se oletus missä sitä hyötysuhdetta laskelmoidaan. Seppol lähestyy tuolla foorumilla monia asioita aika poikkitieteellisesti ja toisinaan hänen kirjoituksiaan voi tulkita monellakin eri tavalla vaikka useimmiten melko hyvin totuutta taitavatkin seurailla
Aika pitkälti olen samaa mieltä kanssasi. seppol taisi laskeskella tuossa esimerkissä 10% puukosteudella.
Aloittajan kohdalla olen sitä mieltä että noilla ajatelluillaan hän pärjää mainiosti jos on verkkosähköön liitetty kiinteistö. Jos ei niin hiukan monimutkaisempi mutta ei mahdoton. Muutama öljytäytteinen patteri pahan päivän varalle ja sillä siitä selviää. Useampi vuosi saattaa mennä että niitä ei tarvita mutta sitten saattaa tulla vuosi jossa niitä tarvitaan useinkin.
Aloittajan kohdalla olen sitä mieltä että noilla ajatelluillaan hän pärjää mainiosti jos on verkkosähköön liitetty kiinteistö. Jos ei niin hiukan monimutkaisempi mutta ei mahdoton. Muutama öljytäytteinen patteri pahan päivän varalle ja sillä siitä selviää. Useampi vuosi saattaa mennä että niitä ei tarvita mutta sitten saattaa tulla vuosi jossa niitä tarvitaan useinkin.
Joo on 'osvirtan' saanut osviittaa kaikenlaista ;D, kyllä se tosiaan riippuu niin paljon aloittajan perusteista mitä tahtoo laittaa, varmaan jotain hyödylistäkin osviittaa on valintoihin tullut.savonhumu sanoi:
Eikä kaverin tarvinnut kuin virittää yhdellä viestillä ketju menemään niin jatku ihan omalla painollaan...ja vauhdilla. 8)
Kiitos asiallisista vastauksista, ja anteeksi pieni tauko foorumin seuraamisessa! Ketjuunhan on tullut paljon enemmän vastauksia kun osasin kuvitella.
Aika selväksi tulee, että alkuperäinen idea oli hieman naiivi ja alimitoitettu. Ehkä muutenkin selitin hieman huonosti, että se mitä ei takalla ja paneeleilla saada katettua, otettaisiin valtion sähköverkosta. Vesitakka ymmärtääkseni toimii energialaskelmissa puulämmitteisenä pannuna, jolla on mahdollista saada ihan järkevä energiatodistus. Olen myös pyöritellyt, että ottaisi VILP:n mukaan kuvioihin, mutta perustamiskustannukset tietysti nousevat. Samalla vesitakasta taitaa tulla lähinnä kiva kuriositeeti, mutta aikasempien viestien perusteella ei se välttämättä ole huono asia
Aika selväksi tulee, että alkuperäinen idea oli hieman naiivi ja alimitoitettu. Ehkä muutenkin selitin hieman huonosti, että se mitä ei takalla ja paneeleilla saada katettua, otettaisiin valtion sähköverkosta. Vesitakka ymmärtääkseni toimii energialaskelmissa puulämmitteisenä pannuna, jolla on mahdollista saada ihan järkevä energiatodistus. Olen myös pyöritellyt, että ottaisi VILP:n mukaan kuvioihin, mutta perustamiskustannukset tietysti nousevat. Samalla vesitakasta taitaa tulla lähinnä kiva kuriositeeti, mutta aikasempien viestien perusteella ei se välttämättä ole huono asia