Ohjaimen liittäminen automaaatioon

[AurinkoHessu]

Hei.

Tervehdys täältä aloittelevalta aurinkolämmittäjältä.

Haaveilu on vaihtunut teoiksi ja seinillä on odottamassa putkaria neljä tasokeräintä sekä pumppuryhmä.

Tähän saakka kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti, mutta....

Alkuperäinen ajatus oli liittää aurinkojärjestelmä suoraan taloautomaation ohjattavaksi.
Ongelmaksi kuitenkin ilmeni PWM-ohjauksen toteuttaminen LUOTETTAVASTI aurinkopiirin pumpulle.

Parin päivän pähkäilyjen ja testien jälkeen olen kallistumassa "oikean" ohjausyksikön hankkimiseen.
Takaraivossa kummittelee kuitenkin automaation hyödyntäminen tiedonkeruussa, etäluennassa, vikatilojen hälytyksien siirrossa, jne...

Nyt tarvitaan viisaampien apua.

Onkohan joku onnistunut liittämään jonkun ohjausyksikön johonkin automaatiojärjestelmään?
Lähes kaikki muut järjestelmät käy paitsi KNX.

Hakusessa olisi ohjausyksikkö joka vastaa ominaisuuksiltaan suurinpiirtein RESOL DeltaSol SLT:tä.
Osaako joku suositella jotain ohjausyksikköä?

Kiitos jo etukäteen ja aurinkoista pääsiäistä!

 

[Torsti]

Kokeile vaihtaa näkökulma toisinpäin.

Hanki riittävän monipuolinen säädin joka toimii automaatiojärjestelmänäsi.
Säätimen lisäksi tarvitset tiedonkeruuyksikön jonka kautta toimii tiedonkeruu ja etäluenta.

Katso minun seurantakuvaa, Liveseuranta.

Se on toteutettu Resol BX Plus sekä DL2 laitteella. Lisäksi käytössä on EM laajennusmoduli.
Laajennumodulissa on ylimääräisiä relelähtöjä joilla hallitsen erinäisiä muita ohjauksia.

Täältä on helppo vertailla säätimiä suomeksi:
http://www.energiakauppa.com/epages/energiakauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014082005/Categories/Tuotteet/Aurinkolampojarjestelman_ohjausyksikko

 

[AurinkoHessu]

Kiitos vastauksesta.

Seurantasi on todella hyvä! Havainnolisuus on huippuluokkaa!

Meikäläiselä on kuitenkin jo automaation perässä koko talo. Valot, lämmityksien ohjaukset, iv-koneet, murtovalvonta kameroineen, palo- kosteus- hiilidioksidi- vesivoutotunnistimet, energiankulutus mittaukset. Tunnistimia ja antureita keskeneräisessä järjestelmässäni on jo 150kpl, joten niiden korvaamien ei ole keräinten seurannan arvoista.

Jos ohjaimien tietoihin ei lopulta pääse käsiksi niin laitan jonkin ohjaimen ja asennan rinnakkaisen mittausjärjestelmän aurinkopiiriin.

Yritän kuitenkin hetken kaivella tietoja ohjaimien liittämisestä suoraan.

Linkittämäsi nettisivu vaikuttaa hyvältä tietolähteeltä, alan tutustua siihen.

 

[Torsti]

Minulla on myös koko talon automaatio vielä erikseen.
Molemmat toimivat nyt yhdessä osittain linkitettynä.
Hälytykset ohjautuvat varmennettuna myös taloautomaation kautta.
Resolin kautta käyttöliittymä on kuitenkin paljon helppokäyttöisempi.
Toimii helposti myös puhelimella ja tabletilla.

 

[rotzi]

Alkuperäinen ajatus oli liittää aurinkojärjestelmä suoraan taloautomaation ohjattavaksi.
Ongelmaksi kuitenkin ilmeni PWM-ohjauksen toteuttaminen LUOTETTAVASTI aurinkopiirin pumpulle.

Parin päivän pähkäilyjen ja testien jälkeen olen kallistumassa "oikean" ohjausyksikön hankkimiseen.
Takaraivossa kummittelee kuitenkin automaation hyödyntäminen tiedonkeruussa, etäluennassa, vikatilojen hälytyksien siirrossa, jne...

Mikä tuossa nyt sitten meni pieleen?
Eikö taloautomaatio pysty tuohon?
Eikö irtoo PWM:ää siitä automaatiosta?

onhan sulla nyt kumminkin aika järjestelmä tuosta anturimäärästä ajatellen...

 

[sam123]

Noissa nestevehkeissä käy hullusti kun menee bitti poikittain. Ekäpä pai lämpötila-anturia ja hälytys raja-arvojen ylittymisestä taloautomaatioon. Mitään käytännön hyötyä ei saavuteta sillä että pystyy tabletilta muuttelemaan käynnistys yms. arvoja.

Jos haluaa askarrella niin http://www.sirrai.com/html/Sivu03Bohjaus.html

 

[AurinkoHessu]

Hei,

Minulla on myös koko talon automaatio vielä erikseen.
Molemmat toimivat nyt yhdessä osittain linkitettynä.
Hälytykset ohjautuvat varmennettuna myös taloautomaation kautta.
Resolin kautta käyttöliittymä on kuitenkin paljon helppokäyttöisempi.

Mikä automaatiojärjestelmä sinulla on talon ohjauksessa?
Miten toteutit osittaisen linkityksen? Pelaatko kärkitiedoilla vai saitko "bitit juttelemaan keskenään"?

Rotzi
[/quote]Mikä tuossa nyt sitten meni pieleen?
Eikö taloautomaatio pysty tuohon?
Eikö irtoo PWM:ää siitä automaatiosta?
[/quote]

Ongelmia on kaksi joista toisen kyllä varmaan osaava koodari poistaa.?
Eli järjestelmän sisällä kaikki käynnistyskäskyt ei mene perille laitteiden välillä(n joka viides jää matkalle). Ratkaisuksi tohon on ajattelin käynnistyskäskyjen kahdentamisen tai triplaamisen, koodari hoitaa...

Toinen ongelma on että kierrosnopeutta ei saa täysille. Skoopin mukaan signaali jää noin 70%:n.
Lisäksi tuttu elektroniikka osaaja( tai joku muu viisaampi) saa selvittää minulle onko ongelma että nyt käytössä oleva PWM signaali on taajuudeltaan alle puolet esim Resolin antamasta taajuudesta.

Noissa nestevehkeissä käy hullusti kun menee bitti poikittain. Ekäpä pai lämpötila-anturia ja hälytys raja-arvojen ylittymisestä taloautomaatioon. Mitään käytännön hyötyä ei saavuteta sillä että pystyy tabletilta muuttelemaan käynnistys yms. arvoja.

Olen samaa mieltä. Luotettavuus on tärkeintä.
Hakusessa ei ole asetuksien muuttaminen etänä, vaan seuranta ja tiedonkeruu osana koko muuta talon järjestelmää.


Täytyy yrittää arkena kysellä laitetoimittajilta ehdotuksia järjestelmän kokoonpanosta.

Kiire meni perinteisesti ohi kun putkari ilmoittti saapumisensa venyvän ainakin kahden viikon päähän.

Rupean ehkä itse kasailemaan palapeliä. Kokemusta putkiasennuksista kuitenkin aika vähän...
Mitä kierreliitoksissa käytetään tiivisteenä?
Onko automaatti-ilmain pakollinen keräimien lähdössä?
Pumppuryhmän ilmain on 1 -1,2m alempana kuin keräimien yläreuna.

 

[pökö]

Onko automaatti-ilmain pakollinen keräimien lähdössä?
Pumppuryhmän ilmain on 1 -1,2m alempana kuin keräimien yläreuna.

Ei ole pakollinen, pumppuryhmän ilmaimen kautta tulee kaikki ilmat pois.

 

[rotzi]

Ongelmia on kaksi joista toisen kyllä varmaan osaava koodari poistaa.?
Eli järjestelmän sisällä kaikki käynnistyskäskyt ei mene perille laitteiden välillä(n joka viides jää matkalle). Ratkaisuksi tohon on ajattelin käynnistyskäskyjen kahdentamisen tai triplaamisen, koodari hoitaa...

Toinen ongelma on että kierrosnopeutta ei saa täysille. Skoopin mukaan signaali jää noin 70%:n.
Lisäksi tuttu elektroniikka osaaja( tai joku muu viisaampi) saa selvittää minulle onko ongelma että nyt käytössä oleva PWM signaali on taajuudeltaan alle puolet esim Resolin antamasta taajuudesta.

Olen samaa mieltä. Luotettavuus on tärkeintä.
Hakusessa ei ole asetuksien muuttaminen etänä, vaan seuranta ja tiedonkeruu osana koko muuta talon järjestelmää.

Täytyy yrittää arkena kysellä laitetoimittajilta ehdotuksia järjestelmän kokoonpanosta.

Kiire meni perinteisesti ohi kun putkari ilmoittti saapumisensa venyvän ainakin kahden viikon päähän.

Rupean ehkä itse kasailemaan palapeliä. Kokemusta putkiasennuksista kuitenkin aika vähän...
Mitä kierreliitoksissa käytetään tiivisteenä?
Onko automaatti-ilmain pakollinen keräimien lähdössä?
Pumppuryhmän ilmain on 1 -1,2m alempana kuin keräimien yläreuna.

No ei tuota sitten voi luotettavaksi kutsua jos käskyt ei mene perille, onko se joku tämmönen 'harrastelusysteemi' Zipabox tjms kun ei komennot kulje?
Tommosta puuhaa kuin 'kiehumista' ohjauksen toimimattomuuden takia on turha yrittää haalia  8)

Ei se varmaan PWM:n taajuudesta ole kiinni jos se vaan on pumpun speksien sisällä.

Täälläkään ei ole keräimissä mitään autoilmastointia...autossa on mutta ei toimi enkä korjaa 

 

[Savonius]

Torstilla näytti menevän sähköä yli 25000Kwh vuonna 2015 ja aiemmin vielä enemmän. Onko tuo vesikiertoisen keräinjärjestelmän lisäksi tarvittava normaali sähkönkulutus.

 

[VesA]

Eipä nämä systeemit saa pelkän luottamuksen varassa pyöriä muutenkaan.. huonosti siinä käy aina lopulta. Jotta se on automaatti niin siinä on oltava jonkinlainen seuranta ja sen perässä takaisinkytkentä jolla annetaan lisää komentoja tilanteen mukaan ja jos ei muutama yritys tehoa aletaan hälyillä / tehdään joku paniikkipelastus.. sitten systeemin vanhetessakin jostain lokista näkee että jonkun osasen toiminta alkaa vaatia softalta korjailua ja sinne sitten kohdennetaan vuosihuoltoa. Siinä mielessä oma systeemi voi olla jopa parempi, siitä ainakin tietää mistä se systeemi selviää ja mitä hälyt oikeasti tarkoittavat.

 

[Torsti]

Minulla on myös koko talon automaatio vielä erikseen.
Molemmat toimivat nyt yhdessä osittain linkitettynä.
Hälytykset ohjautuvat varmennettuna myös taloautomaation kautta.
Resolin kautta käyttöliittymä on kuitenkin paljon helppokäyttöisempi.

Mikä automaatiojärjestelmä sinulla on talon ohjauksessa?
Miten toteutit osittaisen linkityksen? Pelaatko kärkitiedoilla vai saitko "bitit juttelemaan keskenään"?

Minulla on Enston Smart järjestelmä releineen.
Toimii hyvin mutta on toki jo hieman vanhahko tekstiviestiohjauksineen.
Olen linkittänyt tarvittavat hälytykset, ym. toiminnot releiden ja mittaustulojen välityksellä.
Lisäksi Enstoon on yhteydessä myös IV-koneen Ouman säädin sekä talon lämmityksen ohjaus toisella Ouman säätimellä.
Myös VILP:n ja vesivaraajien toiminta on linkitetty yhteen Enston kanssa ja samalla myös Resol on yhteydessä em. järjestelmiin.
Lopulta aikamoinen sillisalaatti mutta toimii näinkin.

 

[Torsti]

Torstilla näytti menevän sähköä yli 25000Kwh vuonna 2015 ja aiemmin vielä enemmän. Onko tuo vesikiertoisen keräinjärjestelmän lisäksi tarvittava normaali sähkönkulutus.

Kyllä se minun tapauksessani on normaali sähkönkulutus.

Sähköä meni ennen VILP:a 50MWh vuodessa.

VILP:n asennuksen jälkeen kokonaisvuosikulutus putosi noin 28MWh:in (tma on noin 5 vuotta).
Tästä pelkän VILP:n osuus on yhteensä 12 MWh ja käyttövesi 3 MWh jolloin taloussähkön osuudeksi jäi 13 MWh.

Talo on Lammin kivitalo jossa lämmitettäviä neliöitä on noin 500 ja kuutioita 2000.
Pumppuja, puhaltimia, jääkaappeja, pakastimia, pesukoineita, kuivuri, sauna, poreamme ym... jonnekin sinne se 13MWh vain kuluu 

2015 heinäkuussa asensin vesikeräimet ja niiden sekä todennäköisesti hieman lauhemman vuoden ansiosta kokonaiskulutus putosi 25 MWh:in.
Tälle vuodelle odotan enintään samaa tai hieman pienempää kokonaiskulutusta, koska tammikuussa kului 2 MWh enemmän sähköä kuin viime vuoden tammikuussa.
Johan tälle vuodelle on tullut auringosta reilut 400 kWh 

Seuraavana projektina tälle keväälle on PV paneelien asennus.
Aion vähentää tai jopa nollata tyhjäkäyntikuormaa (n. 0,8 - 1kW) päivällä ja hyödyntää ylimääräiset tuotot IV:n jäähdytyskompressorille sekä LKV-varaajalle päiväaikaan.
Vaimokin täytyy ohjelmoida uudelleen hyödyntämään aurinkosähköä

 

[Torsti]

Kiire meni perinteisesti ohi kun putkari ilmoittti saapumisensa venyvän ainakin kahden viikon päähän.
Rupean ehkä itse kasailemaan palapeliä. Kokemusta putkiasennuksista kuitenkin aika vähän...
Mitä kierreliitoksissa käytetään tiivisteenä?
Onko automaatti-ilmain pakollinen keräimien lähdössä?
Pumppuryhmän ilmain on 1 -1,2m alempana kuin keräimien yläreuna.

Minä laitoin kierreliitoksiin lämmönkestävää tiivistenauhaa joka oli ohuen langan näköistä.
Rosteriputkien liitännän tiivistys meni tiivisterenkailla.

Laitoin ylimmäksi katolle keräinten lähtöön automaatti-ilmaimen mutta hyöty taitaa olla kosmeettinen.
Hyvin sai ilmattua, kun porakonepumpulla kierrätti nestettä avoimessa saavissa.
Loput lähti pikkuhiljaa pumppuryhmän ilmaimella kuten pökö jo kertoikin.

Rohkaisen asentamaan itse. Opit samalla oman järjestelmäsi toiminnan.

Näin keväällä kannattaa laittaa ensin pelkkä vesi pakkasnesteen sijaan.
Liitoksissa on kuitenkin jossain vuotoja. Pääset vähemmällä sotkulla, kun vuotava aine on ainoastaan vettä.
Harjoittelet veden kanssa porakonepumpulla huuhtelua, ilmaamista, täyttöä ja paineistusta.
Syksyllä sitten vaihdat pakkasnesteet talveksi.

Tuskin enää kovia yöpakkasia tulee siinä vaiheessa, kun olet nesteitä laittamassa.
Säätimissä on monesti automaattinen pakkasvahti toiminto.
Jos lämpötila laskee asetusarvon alle, pumppu käynnistyy automaattisesti.
Virtaava vesihän ei jäädy