Off Grid invertterin maadoitus

[juhapumppu]

Mistä se vikavirta huomaa ettei kaikki sähkö tulisi nollaa takaisin? ..

Miellän tuon vikavirtasuojan niin että se mittaa vaiheen kautta menevän virran ja nollan kautta palaavan virran, ja jos nämä eivät ole samansuuruiset, se katkaisee sähköt.
Jos osa paluuvirrasta kulkisi suojamaan kautta niin tuo VVS suojaisi..mutta nyt kun nolla ja suojamaa eivät kohtaa, niin eipä taida VVS:ään toimia.. Vikavirta pääsee vain maihin eli talon muuhun sähköverkkoon sen suojamaan ja sitä kautta nollan kautta.. Onkohan ihan turvallinen tilanne?

 

[juhapumppu]

Kyllä nämä kysymykset on edelleen ihan valideja vaikka tarkastellaan vai  AC puolta:
- Onkohan siinä invertterissä AC vikavirtasuoja ? Millä logiikalla se toimii (ylivirta ? Alijännite ? Vikavirta mA? )

Invertterissä ei ole muuta kuin yli- ja alijännitesuojaus.

AC käytössä suojana toimii tulosähkön normaalit ylivirta- ja vikavirtasuojaukset.
(AC käytössä invertteri erotetaan galvaanisesti ja lähtösähkö tulee suojaan talon verkosta. Invertteri ei siis kuluta juurikaan mitään kun talon AC on kytketty lähtöliittimiin)

DC eli invertteri käytössä ei ole nyt mitään suojausta. Ostin siihen kyllä automaattisulakkeen ja vikavirtasuojan jotka asennan kun ehdin. Aloin vaan pohtimaan tätä nollausta ettei invertterikäytössä toimi tuo suojamaadoitus.. eikä tosin vikavirtakaan jos kerran nolla ja suojamaa ovat toisistaan irti..

- Onkohan maadoitus vedetty taulun ja invertterin kotelon sekä suojamaan väliin kiinteällä paksulla kaapelilla/kupariköydellä ? Tätähän ei käsittääkseni missään tilanteessa kuulu katkoa.

Laite on maadoitettu 16mm2 kuparilla samaan maadoituskuparijohtimeen joka menee rakennuksen alle ja toinen pää keskuksen maadoituskiskoon. Liitin sen "ryöstäjäliittimellä" kylkeen kiinni.

 

[juhapumppu]

..Sitten on tällaisia kysymyksiä onko invertteri galvaanisesti erotettu vai ei.
Se nyt on ainakin perusvaatimus että kaikki johtavat rakenteet maadoitetaan erillismaadoituksella cu16mm^.

Kai se on galvaanisesti erotettu. Katso oheisen manuaalilinkin kuva s.19
Maadoitin invertterin 16mm2 kuparilla. Mutta tästä ei ole mitään iloa DC eli invertterikäytössä  :-\

Ohessa muuten laitteen speksit niin puhutaan samaa kieltä:
http://www.richelectric.com.au/files/Hi_Frequency_U_Inverter_Manual.pdf
Sivulla 19 (17 vihkon sivunumerolla) on kuva tuosta AC Transfer Switchistä

Sivunumerolla 9 puhutaan tästä nollauksesta.
Kohta H-2-1. Neutral Grounding:
120V tapauksessa se on tehty "fiksusti" tai niinkuin sen itse mieltäisin mutta 230V malleissa sitä ei ole tehty.. Mitä järkee :

 

[P3trik]

Luin manuaalin ja mieleen tulee että tässä laitteessa on mielestäni kolme vikaantumisriskiä:
- releen kärjet palavat kiinni eli laite ei irroita jolloin verkkoon pääsee invertterin kautta virtaa vaikka verkosta olisi jännite kytketty pois.
- galvaaninen eristys hajoaa kuormituksen tai esim. ukonilman takia jolloin kuoreen tai verkkoon menee virtaa vaikka verkosta olisi jännite kytketty pois.
- dc puolen jännite tulee lävitse muodostaen jänniteparin suojamaahan nähden. Ainakin omassa invertterissä ohjelma tutkii koko ajan eristystä maahan nähden sekä koko piirin resitanssia. DC piiri kytketään irti jos jommassa kummassa näkyy vikaa jättäen johdotuksen kellumaan rungot kuitenkin maadoitettuna.

Kahdessa ensimmäisessä kohdassa riski kohdistuu asentajiin jotka esim. korjaavat verkkoa ja vastuu laitteen haltijalla. Viimeisessä kohdassa riski on kaksinjakoinen, paneeli voi vuotaa esim. runkoon aiheuttaen tulipaloriskin tai sitten palomies menee märälle katolle ja saa sähköiskun.

Näistä syistä varmaan off grid järjstelmästäkin pitää tehdä ilmoitus sähkölaitokselle ja laittaa turvakytkin talon ulkopuolelle näkyvälle paikalle.

Tuo dc piirin irroitus vikatilanteessa jos sitä ei ole invertteriin alkujaan rakennettu voidaan varmaan toteuttaa DC ground fault detector / interrupt laitteella. Netistä löytyy noilla sanoilla lisää tietoa. Normaali ac vikavirtasuojahan ei dc käytössä toimi vaan pitää olla dc käyttöön esim. resistanssia mittaava.

 

[juhapumppu]

P3trik : Nuo mainitsemasi seikat ovat ihan hyvä tiedostaa mutta eivät varsinaisesti liity aiheeseen.
Sitä paitsi mikä tahansa laite voi hajota millä tahansa tavalla joten ei lähdetä tähän aiheeseen nyt..

Onko sinulla, tai muilla, mielipidettä tähän maadoitusasiaan: miten tuo DC invertterikäyttö pitäisi suojata kuormien vikaantumiselta? Eli kuormat tapauksessani ovat vain pieni erillinen ryhmä kodin "aina päällä olevia" laitteita kuten PC, JK/Pak, IV ja tietty valaistus. Invertteri tarjoaa näille kaikki piuhat yksinoikeudella: vaiheen, nollan ja suojamaan. Niitä eivät kodin muut laitteet näe - paitsi suojamaan..
Miksei voisi nollata invertteriä jolloin suojamaadoitus sekä vikavirtasuojat toimisivat?

 

[kotte]

Onko niin, että rele joka vaihtaa inverttereiden tuottaman "off grid"-sähkön ja verkkosähkön välillä vaihtaa ainoastaan vaiheen (tai vaiheet, jos invertteri on kolmivaiheinen), mutta ei koske 0-johtoon? Nimittäin jos näin on, niin verkkosähkön PEN (maa-potentiaalissa oleva 0-johto) ja talon 0-johto ja PE on yhdistetty keskenään talon maadotuspisteessä ja lisäksi myös paikalliseen maaelektrodiin. Kaikki muunlaiset kytkennät olisivat jotensakin kummallisia ja niissä on jopa vaaran paikkoja (eli kaikenlaiset talon maadoituksia ja 0-johtoja releillä katkovat kytkennät olisivat arveluttavia).

Jos siis tilanne on tuo, eikö talon maadoitus ole invertteriköytössä kunnossa jo ihan luonnostaan, eli invertterin toinen napa lähtöpuolelta maadoitetaan tuon talon PEN-PE-N+paikallismaan välityksellä? Tämän lisäksi laitteen runko on siis yhdistetty PEN-PE-N-pisteeseen erikseen ja laitteen sisällä akkujen N-napa saattaa yhdistyä tuohon kuoren maahan (mikä on varottava seikka kytkettäessä, mutta laite voidaan toki suunnitella niin, että myös syöttöpuoli jää kelluvaksi kuoreen nähden, jolloin esim. +-maadoitus olisi matalajännitepuolelta mahdollinen).

 

[jets]

Sujuuko ja riittääkö muuten tämmöisen invertterin perussuojamaadoitus ihan vain maadoituskuparilla ja iskemällä pitkä tanko johonkin suhteellisen kosteaan maahan mahdollisimman pitkälti? Ei kyllä kovin paljoa huvittaisi kaivaa mökin ympärille ojaa johon kuparia sitten tunkisin.

 

[juhapumppu]

Onko niin, että rele joka vaihtaa inverttereiden tuottaman "off grid"-sähkön ja verkkosähkön välillä vaihtaa ainoastaan vaiheen (tai vaiheet, jos invertteri on kolmivaiheinen), mutta ei koske 0-johtoon? ..

Ei ole. Vaihtokoskettimet ovat 2-napaiset eli sekä nolla että vaihe tulee joko invertteristä tai suoraan valtakunnasta. kts kuva

Edit: Lisätty kuva myös Invertterin "maadoitussäännöistä". Vrt 120V malli ja 230V malli..  :

 

[kotte]

Ei ole. Vaihtokoskettimet ovat 2-napaiset eli sekä nolla että vaihe tulee joko invertteristä tai suoraan valtakunnasta. kts kuva

Edit: Lisätty kuva myös Invertterin "maadoitussäännöistä". Vrt 120V malli ja 230V malli..  :

En puhukaan tuosta invertterin releestä, vaan siitä, millainen säännösten mukaan tehty talon sähkönjakeluverkko on. Eli invertterin toinen napa maadottuu aina "automaattisesti" ja sillä tavoin, että maadoitus toimii kaikissa invertterin ja kytkentäreleen vikatapauksissa juuri niin kuin pitääkin.

Tuota jenkkien kytkentää en oikein ymmärrä, eli mitä sillä sitten tarkoitettaneenkin. Ehkäpä sitä, että toinen napa on aina kytketty maihin ja maadoitetut pistokkeet on aina polaroituja (sikäläinen pistotulppa takaa aina tuon, täkäläinen schuko taas ei). Toisaalta, jenkkien taloissa kolmivaihevirta on harvinaisuus, jolloin samanlaisia 0-johdon ja PE:n erotuskytkentöjä ei ehkä tehdäkään, kuten täällä päin? Jos tuo tulkintani pitää paikkansa, jenkkikytkentä on tuota taustaa vasten aivan looginen (ja toimii noissa oloissa aina oikein, kuten myös tuo eurooppalainen vastine täällä päin).

 

[juhapumppu]

..
En puhukaan tuosta invertterin releestä, vaan siitä, millainen säännösten mukaan tehty talon sähkönjakeluverkko on. Eli invertterin toinen napa maadottuu aina "automaattisesti" ja sillä tavoin, että maadoitus toimii kaikissa invertterin ja kytkentäreleen vikatapauksissa juuri niin kuin pitääkin.
..

???, voitko vääntää rautalangasta vielä? Invertterin toinen napa maadoittuu "automaattisesti"?? -tarkoittaa mitä?

 

[kotte]

..
En puhukaan tuosta invertterin releestä, vaan siitä, millainen säännösten mukaan tehty talon sähkönjakeluverkko on. Eli invertterin toinen napa maadottuu aina "automaattisesti" ja sillä tavoin, että maadoitus toimii kaikissa invertterin ja kytkentäreleen vikatapauksissa juuri niin kuin pitääkin.
..

???, voitko vääntää rautalangasta vielä? Invertterin toinen napa maadoittuu "automaattisesti"?? -tarkoittaa mitä?

Invertterin toinen napa yhdistyy releen kautta nollajohtoon. Nollajohto on talon pääkeskuksessa yhdistetty maadoitukseen (sekä paikallisesti että sähkölaitoksen puolelta PEN-johtimella). Tuo puoli on talon sähköistyksessä pyritty tekemään aina mahdollisimman varmaksi.

Jos ko. yhteydessä tulee invertterin tai releen kohdalla häikkää, maayhteys katkeaa, mutta niinpä katkeaa samalla invertterin sisäinen yhteys vaihenapaan (maasta käsin). Vaaraa ei siis aiheudu, koska invertteri kelluu irti maapotentiaalista. Saman tarkastelun voi tehdä vähän monimutkaisempana ottamalla huomioon invertterin kuoren maattaminen ja siitä sitten seuraavat hieman monimutkaisemmat vikatilanteet.

 

[juhapumppu]

..
Invertterin toinen napa yhdistyy releen kautta nollajohtoon. Nollajohto on talon pääkeskuksessa yhdistetty maadoitukseen (sekä paikallisesti että sähkölaitoksen puolelta PEN-johtimella). Tuo puoli on talon sähköistyksessä pyritty tekemään aina mahdollisimman varmaksi..

Joo eli tässä versiossa invertterin nolla jatketaan/yhdistetään talon nollatasoon joka saa suojayhteyden PEN kiskosta. Tämä selvää ja loogista.
Mutta yhtä hyvin voisi tehdä tämän nollauksen myös invertterillä eli DC tilassa rele yhdistää invertterin nollan ja kaikkien yhteisen maan. Tämä siksi että kyseessä on sähkön alkutuotantopiste(generaattori) ja se syöttää vain pientä erillisryhmää laitteita. Laitteiden vioittuessa ne saavat suojan joko yli- tai vikavirtasuojan kautta.
Jenkkiversiossa asia on hoidettu näin. Myös joissain muissa Suomessa myytävissä inverttereissä asia on näin..

Jos ko. yhteydessä tulee invertterin tai releen kohdalla häikkää, maayhteys katkeaa, mutta niinpä katkeaa samalla invertterin sisäinen yhteys vaihenapaan (maasta käsin). Vaaraa ei siis aiheudu, koska invertteri kelluu irti maapotentiaalista.

Ei kai siitä mitään haittaa ole jos invertterin nollatason ja maan välillä on aina yhteys? Turvallista.
Invertteri on tietysti kiinteästi liitetty jakorasian kautta mennen tullen eli ei mitään pistotulppajuttuja..

Saman tarkastelun voi tehdä vähän monimutkaisempana ottamalla huomioon invertterin kuoren maattaminen ja siitä sitten seuraavat hieman monimutkaisemmat vikatilanteet.

Mitähän nämä ovat? Jos kuori on samassa maapotentiaalissa tukevasti, 16mm2 kuparilla ja nolla maatettu samaan tasoon..

 

[kotte]

..
Invertterin toinen napa yhdistyy releen kautta nollajohtoon. Nollajohto on talon pääkeskuksessa yhdistetty maadoitukseen (sekä paikallisesti että sähkölaitoksen puolelta PEN-johtimella). Tuo puoli on talon sähköistyksessä pyritty tekemään aina mahdollisimman varmaksi..

Joo eli tässä versiossa invertterin nolla jatketaan/yhdistetään talon nollatasoon joka saa suojayhteyden PEN kiskosta. Tämä selvää ja loogista.
Mutta yhtä hyvin voisi tehdä tämän nollauksen myös invertterillä eli DC tilassa rele yhdistää invertterin nollan ja kaikkien yhteisen maan. Tämä siksi että kyseessä on sähkön alkutuotantopiste(generaattori) ja se syöttää vain pientä erillisryhmää laitteita. Laitteiden vioittuessa ne saavat suojan joko yli- tai vikavirtasuojan kautta.
Jenkkiversiossa asia on hoidettu näin. Myös joissain muissa Suomessa myytävissä inverttereissä asia on näin..

Ehdottamasi ratkaisu on vaan absoluuttisen mahdoton Schuko-pistokkeilla toteutettuna, eli jos pistoke osuu väärin päin, syntyy oikosulku talon maadoituspisteen kautta. Jos tuollaisen invertterin jostakin saa, se on liitettävä joko ruuviliitoksilla tai sitten käyttäen asunto- ja veneyhteyksistä tuttua yksivaiheista polarisoitua pistoketta. Jälkimmäisessä tapauksessa (samoin kuin 3-vaiheisen pistokekytkennän tapauksessa) vaan jo normikin kieltää "maadoittamasta" laitetta paikallisesti, vaan maa ja nolla johdetaan normia noudattaen eri johtimilla em. rakennuksen päämaadoituspisteeseen. Ja maa tarkoittaa tässä laitteen runkoa.

Kun kerran talossa jo 0-johto ja maa sääntöjen mukaan yhdistetään jossakin muualla, on nollan ja maan yhdistäminen jossakin muualla vältettävä (vain sanottaisiinko suoraan, että kielletty ja ukonilmalla sekä vikatapauksissa vaaraa aiheuttava) käytäntö. Tämä siis koskee itse tehtyjä ruuviliitoskytkentöjä.

 

[juhapumppu]

..Ehdottamasi ratkaisu on vaan absoluuttisen mahdoton Schuko-pistokkeilla toteutettuna, eli jos pistoke osuu väärin päin,

Siis tämä invertteri on kiinteästi asennettu. Siihen tulee sähkön syöttö kiinteästi jakorasialta. Vaihe ja nolla aina saman päin - ja tietty oikein kuten invertteriin on merkattu.
Invertterin lähtö on myös merkattu, vaihe ja nolla ovat tietyissä liittimissä ja ne tarjotaan siitä kuormille pistorasian kautta.
Sen jälkeen on ihan sama miten päin pistotulpat, eli kuormat, tähän rasiaan yhdistetään..

 

[kotte]

..Ehdottamasi ratkaisu on vaan absoluuttisen mahdoton Schuko-pistokkeilla toteutettuna, eli jos pistoke osuu väärin päin,

Siis tämä invertteri on kiinteästi asennettu. Siihen tulee sähkön syöttö kiinteästi jakorasialta. Vaihe ja nolla aina saman päin - ja tietty oikein kuten invertteriin on merkattu.
Invertterin lähtö on myös merkattu, vaihe ja nolla ovat tietyissä liittimissä ja ne tarjotaan siitä kuormille pistorasian kautta.
Sen jälkeen on ihan sama miten päin pistotulpat, eli kuormat, tähän rasiaan yhdistetään..

No, tuo on siis ruuviliitostapaus. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että muutamaa kymmentä vuotta uudemmissa taloissa (ja sellaisissa, joiden sähköjärjestelmää on uudistettu), ei 0-johtoa (N) ja maata (PE) saa kytkeä muuta kuin sähköpääkeskuksen tms. yhteydessä olevassa maadoituspisteessä. Ensinnäkin, vikavirtasuojat eivät välttämättä toimi silloin, kun niitä tarvittaisiin, jos noin on menetelty. Toisekseen, virkavirtasuojat voivat laueta suotta. Kolmanneksi, ylijännitteitä "pyydystävät" aurinkopaneelit voivat yhdessä invertterin lähelle kytketyn ylimääräisen maa-0-yhteyden kanssa lisätä huomattavasti ns. eri vaiheissa heijastelevien ja vaarallisten ylijännitteiden esiintymistä muualla rakennuksen sähköverkossa, kun maadoitus ja nollajohto muodostavat sähköä johtavia silmukoita (edellyttää tosin, että johdot kulkevat eri reittejä, mutta tarjoavatpa matalajänniteverkko ja paneelit tähänkin eväitä).

 

[juhapumppu]

Ohessa vielä kuva tilanteesta jota tarkoitan. Talon verkko ei näe näitä kuormia INVERTTERI tapauksessa joten mielestäni voisi nollata.
Kotte: Kommentoi kuvan mukaista kytkentää. Eikö voisi käyttää tapaa 1 tai tapaa 2 tuohon "nollaukseen" ?
miten tämä häiritsee talon muiden kuormien VVS toimintaa?

 

[kotte]

Ohessa vielä kuva tilanteesta jota tarkoitan. Talon verkko ei näe näitä kuormia INVERTTERI tapauksessa joten mielestäni voisi nollata.
Kotte: Kommentoi kuvan mukaista kytkentää. Eikö voisi käyttää tapaa 1 tai tapaa 2 tuohon "nollaukseen" ?
miten tämä häiritsee talon muiden kuormien VVS toimintaa?

Selkeä kysymyksenasettelu, kiitokset! Itse tekisin kumminkin homman kolmannella tavalla, eli vetäisin verkon nolla-johdon suoraan pistorasian nollapistokkeelle. Ymmärrän, että tämä rikkoo esillä ollutta rele-erotusideaa, mutta en pidä ajatuksesta, että jonkinlainen relekontakti katkoo nollajohtoa (verkkokäytössä). Vaihtoehto 2 on lähempänä sitä, mitä edellisissä viesteissä ajoin takaa (mutta mieluummin siis pisteeseen "AC output N" kuin invertterin N -- jolloin invertterikin on koko ajan kiinni nollajohdossa siis ...). Pidän silti ratkaisua 1 tässä tapauksessa parempana kuin vaihtoehtoa 2 kysytyistä vaihtoehdoista, sillä rele tässä tapauksessa erottaa N:n ja PE:n toisistaan ja erillisiä maan ja 0-johdon yhdistyksiä ei synny.

Ajattelin, että verkko olisi laajempi kuin tässä esillä ollut yhden pistorasian systeemi. Mutta olisiko järkevämpi sittenkin laittaa vaan ryhmäjohtoon vikavirtasuoja ja jättää moinen kokonaan pois invertterikäytöltä (eli vähenevätkö riskit todella?)? Isomman verkon nollajohdon peukalointi releillä on aina vaan arveluttavampaa ...

<vielä lisää>
Mietiskelin vielä homman yhteyttä verkonvaihtokytkimiin. Tilannehan on hiukan erilainen, kun tuossa tapauksessa vaihdetaan rakennuksen sähkönsyöttö aggregaatille kokonaan. Periaatteena on, että verkonvaihtokytkimen on katkaista ulkoa tuleva PEN-johdin, mutta sen sijaan se ei saa katkaista generaattorilta tulevaa N-johdinta PE-johtimesta nyt puhumattakaan.

Perusteluhan on tuolla, että vikatilanteessa PEN-johdin saattaa muuttua jännitteiseksi ja siitä syystä nollajohdin on saatava talon verkosta erilleen. Mutta tuollainen ajattelu ei mielestäni sellaisenaan sovellu esillä olleeseen tapaukseen, jossa kyseessä on ilmaisenergian hyödyntäminen eikä vikatilanteeseen valmistautuminen. Nollajohdon katkaiseminen on aina riski, kun laite tulee periaatteessa jännitteelliseksi.

Koko homma tulisi varsin yksinkertaiseksi, jos muuttaisi koko projektin lisä-UPS-projektiksi, eli teho schukolla verkosta sisään kaksihaaraisen releen kautta, toisesta haarasta syöttö invertterillä ja lähtö sitten releen kautta jomman kumman antamana schukolla ulos. Mahdollinen vikavirtasuoja tulisi sitten vain verkon puolelle -- ja eihän turvallisuus siitä juuri lisääntyisi, että kelluva virtalähde yhdistetään maahan, jotta voitaisiin käyttää vikavirtasuojaa. Suojaerotusmuuntajiahan on iät ja ajat käytetty vastaavan suojatason saavuttamiseen, joka kelluvassa virtalähteessä on luonnostaan. Kyllä toimivasti vikavirtasuojattu johdinkin saattaa tappaa, jos syystä tai toisesta on hyvä kosketus nollajohtoon ennen vaihejohtimen koskettamista, mikä periaatteessa vastaa suojaerotusmuuntajan riskiä.
</vielä lisää>

 

[P3trik]

Koska kysymys ei ollutkaan DC kytkennästä ;-) vaan vaihtojännitepuolen maadoituksesta niin mikä mielestänne erottaa tämän kiinteästi asennetun varavoiman relekytkennästä ? Muistaakseni vastaava esimerkinomainen varavoiman relekytkentä on kuvattu tuossa aiemmin postaamassani agregaatin kytkentädokumentissa.

 

[kotte]

Koska kysymys ei ollutkaan DC kytkennästä ;-) vaan vaihtojännitepuolen maadoituksesta niin mikä mielestänne erottaa tämän kiinteästi asennetun varavoiman relekytkennästä ? Muistaakseni vastaava esimerkinomainen varavoiman relekytkentä on kuvattu tuossa aiemmin postaamassani agregaatin kytkentädokumentissa.

Tuossa dokumentissa puhutaan lähinnä verkonvaihtokytkimellä tapahtuvasta varavoimakoneen kiinteästä liittämisestä pääkytkimen luota ja kyllähän nuo periaatteet ovat sovitettavissa tähänkin tapaukseen. Mutta tuodaanpa aluksi vielä yksi näkökulma asiaan, koska se liittyy siihen, millä ehdoilla tuollainen liittäminen voidaan tehdä. Eli viittaamassasi dokumentissa käsitellään myös seuraavaa asiaa:

Tässä lainausta ko. dokumentista:
"Kosketusjännisuojaus käyttämällä suojaerotusta
Useat pienet, muutaman kVA:n moottorigeneraattorit ovat rakenteeltaan sellaisia, ettei niiden syöttämää 400V tai 230V virtapiiriä ole maadoitettu eikä myöskään jännitteelle alttiita osia ole maadoitettu (ks. SF 6000, kohta 413.5.1). Tällöin virtapiiriä pidetään suojaerotettuna virtapiirinä ja kosketusjännitesuojausvaatimukset täytetään tätä kautta.

Aiemmin vaatimuksissa on ollut rajoituksia suojaerotettuun virtapiiriin kytkettyjen laitteiden osalta, ts. tällaiseen generaattorin virtapiiriin sai liittää enintään 2 sähkölaitetta."

Juttu jatkuu vielä niin, että kun nyttemmin saa liittää useampiakin, niin samalla on täytettävä lisäehto, että laitteiden jännitteelle alttiit osat on yhdistettävä muista suojista erilliseen yhteiseen, eristettyyn potentiaalitasausjohtoon, jota ei saa yhdistää muihin suojausjärjestelmiin (siis maahankaan).

Mielestäni kyseessä olevassa tapauksessa suojausvaatimukset täyttyisivät parhaiten, jos myös verkkosähkö tulisi suojamuuntajan kautta, jolloin suojamaa (PE) korvataan em. potentiaalitasausjohdolla ja jätetään siis kellumaan (!). yksi- tai kaksinapainen kuormanvaihtorele käy silloin laatuun. Koko osasysteemi olisi siis kaikissa oloissa suojaeristetty.

Muunlaisten ratkaisujen vaikeus on siinä, että pieniä inverttereitä ei todellisuudessa ole rakennettu täyttämään sähköverkkoon kytkettävien laitteiden määräyksiä. Eli jos kytkee laitteita galvaanisesti ja yrittää vielä käyttää samoja vikavirtasuojia sekä verkkosähkön, että invertterisyötön puolella, mennään vahvasti omatekoisten virittelyjen puolelle.

Mikäänhän ei toki estä sitäkään vaihtoehtoa, että laittaa invertterin syöttämään kulutuslaitteita normien mukaisen suojaerotusmuuntajan kautta, jolloin relekytkennät voisi tehdä yksinapaisella releellä ja nollajohdot yhdistää kiinteästi (edellä esillä ollut ns. kolmas vaihtoehto), jolloin vikavirtasuojaus toimii sellaisenaan kuten verkkosyötölläkin.

 

[juhapumppu]

Tässä maadoitusasiassa on vielä sellainenkin ongelma että kyseinen "laatuinvertteri" Fraron, jota mm. Anterokin suosittelee.. antaa ainakin minun tapauksessa melkoisesti häiriöitä PC puolen mittauksiin. Laite taitaa olla käytössä myös Sam123:lla jos oikein muistan jostain lukeneeni. Onkohan muilla tälläisiä häiriöongelmia?
Skoopilla mitattaessa näkyy että laite aiheuttaa voimakkaita piikkejä ja vaihtosähköä nollan ja suojamaan väliin. Tämä vuotaa ja vaikuttaa PC:llä tehtäviin jännitemittauksiin akuilta ja itse vertin ohjaamiseen päälle ja pois..
En ole tehnyt nollausta täällä piharakennuksen päässä jossa laitteetkin ovat. Ne tulevat 30m maakaapelilla päärakennuksen taulusta jossa on PEN kisko.
Nämä häiriöt tulevat huolimatta siitä onko laite AC tai invertteri -tilassa sekä myös silloin kun laitteessa ei ole mitään kiinni; riittää että se on yksinään päällä