Off-grid akusto mökille

hema

New member
Mmoro

Kesämökin akusto alkaa taas oleen siinä pisteessä, että vaihtaminen on ajankohtaista.

Laitteistona on 1700W aurinkopaneeleita ja 6kW tuulivoimala, OutBack 3kW invertteri ja akkuina tällä hetkellä 6 kpl 4x70Ah nippuja.
Jännite siis 48V ja alunperin kapasiteettia oli noin 420Ah, nyt jäljellä ei paljon mitään. Varavoimana on automaattisesti käynnistyvä 6kW Lister-Peter.

Nuo AGM kiinteistöakut jäi aikanaan näppiin jostain hyvin edullisesti ja ovat melkein 10v pyörittäneet systeemiä aivan hyvin.
Talvisin paneelien ohjaimet ei ole päällä, mutta tuulivoimala pitää akut latingissa, ehkä vähän liikaakin.

Tavoitteena olisi mahdollisimman vaivaton ja pitkäikäinen järjestelmä, ei happojen kanssa leikkimistä.

Pohjoisen sijainnin vuoksi min/max-mittari näyttää usein pakkasta oleen yli -40C, kun menen keväällä lomalle, eli akkujen pitää kestää säilytystä varsin kylmässä.
Ympärivuotinen lämmitys ei ole mahdollista, mutta talvisen visiitin ajan niitä voisi hyvinkin lämmittää, aggregaatti käy melkein koko ajan muutenkin.

Budjetti on <4000E. Käytettävää kapasiteettia tarvittaisiin semmoinen 100-200Ah.

Olen tutkiskellut internetsejä ja vaikuttaisi, että lead-carbon, LTO, GEL olisi vaihtoehdot, mutta ajattelin kysellä studiojoukkueelta, onko kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta.
Pioneerihenkeä löytyy, joten jonkun powerwallin tai muun eksoottisen ratkaisun kasaaminen on myös yksi vaihtoehto, järjestelmä on nyt jo aika eksentrinen.
Eri asia on, kuinka niiden ei-lyijy-akkujen lataaminen samanaikaisesti kolmella eri MPPT-säätimellä ja invertterin laturilla sujuu, ei ole kokemusta.

Ehdotuksia? Linkkejä? Kokemuksia? Tarjouksia?


Hema
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Active member
Se mitä olen rivien välistä lukenut LiFePo akuista on ettei ne pidä kylmistä olosuhteista, eli pakkaslukemia ei saa tulla akkuhuoneeseen
Samaten on sarjakytkennän kanssa, 12V akuista ei saa tehdä sarjakytkentöjä.
Minun ajatus on ettei BMS osaa hoitaa kokonaisuutta?
Jos ostaa valmiin 48V akun on ihan eri asia, niitä pitää vaan olla rinnan useampi
Ja ihan mainoslehtien mukaan ei parane mennä tyhjentämään, LiFePo akut "kuluu" nekin

Toisaalta turvallisin on kylläkin edelleen lyijyakku sen lyhyestä käyttöiästä huolimatta, muut akut tarvitsevat jokunen vuosi kehittelyä vielä
Lyijy-hiili akkuja myydään koko ajan Suomessa muttei EnergyStorage versiona
 

Savonius

Well-known member
Neljä 235Ah:n raskaan kaluston akkua. Tinkimättä 1300€ tinkimällä 900€. Toimivat kaikissa olosuhteissa. Noin 6Kwh käytettävissä ennen lataustarvetta täydestä latauksesta.
Miksi aurinkosähkö vaatisi agm akun ei ole minulle koskaan selvinnyt. Ennen huonokin akku autossa kesti 7-10 vuotta. Nyt agm akut pitää autoissa uusia alle viisi vuotta vanhoina. Markkinamiesten höpinää koko agm.
 
Viimeksi muokattu:

hemaris

Active member
100-200Ah ( 5-10 kWh 48V systeemissä, ilmeisesti vuorokaudessa ?) kuulostaa aika reippaalta määrältä jos tämä on jatkuvaa käyttöä, eli 25%-50% akuston kapasiteetista. Toki latauskapasiteettia on myös paljon ja aggre vielä taustalla. Mietin että olisiko tuossa perusteita deep-cycle akkuhuihin (Rolls/Trojan tai joku muu). Onko tietoa että kuinka paljon noita akkuja todellisuudessa tyypillisesti puretaan, riittääkö paneelit ja tuulivoimala kattamaan (suuren osan?) tyypillisen päivän/yön -käytöstä niin että akkujen varaustila ei normaalisti tippuisi muutoin kuin tyynellä sateisella säällä (joilloin aggre toki voisi auttaa)?

Lyjyakut alkavat -40C lämpötilassa jäätyä noin 50% varaustilassa, joten sen verran pitäisi jatkuvasti olla. Toisaalta kuulostaa että tuulivoimala pitää akut tapissa talven aikana.

Aloittaja kysyi myös että voiko useammalla mppt:llä ladata samanaikaisesti. Kyllä voi. Mielellään latausparametrit saisi olla mahdollisimman samanlaiset.
 

Savonius

Well-known member
Eipä taida suomesta löytyä paikkakuntaa jossa olisi niin kylmää niin kauan että tuollaisen 50-60 kiloisen akun lämpötila laskisi miinus 40 asteeseen kun olettaa että ei niitä akkuja ihan ilman tuulensuojaa säilytetä. Eikä Naruska ole koko Lappi.
 

hema

New member
Varavoimana on automaattisesti käynnistyvä 6kW Lister-Peter.
Kuinka tuo on toteutettu ?

Invertterissä on automatiikka valmiina, se potkaisee agregaatin käyntiin, kun SOC tai jännite on määrätyn ajan tarpeeksi alhaalla, tai jakuvaa kuormaa on yli 2kW 3 minuutin ajan. Toimii autonomisesti ja sopii mainiosti off-grid asumiseen. Intertterin laturi lataa silloin akkuja 2.3kW teholla ja loppu on käytettävissä verkossa.

Generaattori on tämä:
https://www.orionairsales.co.uk/evo...-silent-welfare-generator-415v50hz-5685-p.asp
 

hema

New member
Neljä 235Ah:n raskaan kaluston akkua. Tinkimättä 1300€ tinkimällä 900€. Toimivat kaikissa olosuhteissa. Noin 6Kwh käytettävissä ennen lataustarvetta täydestä latauksesta.
Miksi aurinkosähkö vaatisi agm akun ei ole minulle koskaan selvinnyt. Ennen huonokin akku autossa kesti 7-10 vuotta. Nyt agm akut pitää autoissa uusia alle viisi vuotta vanhoina. Markkinamiesten höpinää koko agm.

Tämä ei ole pelkkää aurinkosähköä, vaan siinä on se tuuli mukana. Syksyllä tuulee usein reilusti ja tuulivoimalan lataussäädin ei ole ns. älykäs. Akut saattaa kiehua ja sitten täytyy leikkiä happojen ja vesien kanssa. Sekin on kokeiltu ja huonoksi todettu.
 

hema

New member
100-200Ah ( 5-10 kWh 48V systeemissä, ilmeisesti vuorokaudessa ?) kuulostaa aika reippaalta määrältä jos tämä on jatkuvaa käyttöä, eli 25%-50% akuston kapasiteetista. Toki latauskapasiteettia on myös paljon ja aggre vielä taustalla. Mietin että olisiko tuossa perusteita deep-cycle akkuhuihin (Rolls/Trojan tai joku muu). Onko tietoa että kuinka paljon noita akkuja todellisuudessa tyypillisesti puretaan, riittääkö paneelit ja tuulivoimala kattamaan (suuren osan?) tyypillisen päivän/yön -käytöstä niin että akkujen varaustila ei normaalisti tippuisi muutoin kuin tyynellä sateisella säällä (joilloin aggre toki voisi auttaa)?

Lyjyakut alkavat -40C lämpötilassa jäätyä noin 50% varaustilassa, joten sen verran pitäisi jatkuvasti olla. Toisaalta kuulostaa että tuulivoimala pitää akut tapissa talven aikana.

Aloittaja kysyi myös että voiko useammalla mppt:llä ladata samanaikaisesti. Kyllä voi. Mielellään latausparametrit saisi olla mahdollisimman samanlaiset.

Mökeissä on pari ilmalämpöpumppua, pattereita, jääkaappi, pakastin, pesukone, vesiautomaatti ja yhtä sun toista peruskuormaa. Kesällä näytti päivän kulutus olevan noin 3-6kWh päivässä ja talvella tietenkin moninkertainen lämmityksen takia. Tavoite olisi pyörittää systeemiä ilman dieseliä kesäisin ja koska aina ei paista, ei edes joka päivä, saisi siinä olla varaa pari, jopa kolme päivää.

Kesällä sisämaassa ei voi tuulen varaan paljon laskea, mutta 2x250W paneelit kääntyy 360 astetta ja ne tuottaa keskimäärin kesällä isomman osan tuotosta (enimmillään noin 4kWh/pv), kuin 6kW tuuligene, vaikka sekin on 29m korkeudella. Loput paneelit 4x300W asensin vasta tänä kesänä kiinteästi, joten niiden tuotosta ei ole tarkkaa tietoa vielä. Kevättalvella niistä pitäisi saada aika mukavasti lisätehoa.

Deep cycle GEL- tai AGM-akut mulla on tässä ollu mietinnässä, mutta carbon-akkujen kokemuksia en meinaa löytää mistään. Huolettomuus on ilman muuta yksi tärkeimmistä parametreista valinnassa, hintaa huomattavasti tärkeämpi.
 

hemaris

Active member
Deep cycle GEL- tai AGM-akut mulla on tässä ollu mietinnässä, mutta carbon-akkujen kokemuksia en meinaa löytää mistään. Huolettomuus on ilman muuta yksi tärkeimmistä parametreista valinnassa, hintaa huomattavasti tärkeämpi.

Huolettomuusvaatimus karsii tuosta normaalit nesteakut. Itselläni on sellaiset ja muutaman kerran kesässä lisään akkuvettä. Nopea hommahan tuo on, mutta ymmärrän jos tuosta ei halua huolehtia.

Jos mahdollista kannattaa mitoittaa akut (myös ns deep-cycle akut) niin että tyypilliset purkysyklit eivät vie enempää kuin 20-30% kokonaiskapasiteetista. Tämä maksimoi akkujen eliniän. Liitekuvassa on purkusylien (Y-akseli) määrä eri purkutasoilla (x-akseli) Rollsin deep-cycle akuilla.

Aiemmin mainitsit muuten että tuulivoimala on saattanut yliladata (keittää) akkuja. Tuulijutut ovat vähän vieraita minulle, mutta olen ymmärtänyt että tuulisäätimissä on aina dump-load liitäntä johon voi liittää sopivan vastuksen ylijäämäsähkön dumppaamista varten.


1596650760981.png
 

Savonius

Well-known member
Pitää tarkentaa vielä. En tarkoittanut mitään trukkiakkuja vaan rekoissa ja vastaavissa käytettäviä ns. Heavy Duty akkuja kuten Excide 235Ah.
Itselläni on noita pankissa 8Kpl. Ei niihin ole koskaan happoa tai vettä lisätä. Eikä se ole mahdollistakaan kun ei niissä mitään korkkeja ole.
2-4Kwh vuorokaudessa niistä on otettu usean vuoden ajan.
 

hemaris

Active member
Pitää tarkentaa vielä. En tarkoittanut mitään trukkiakkuja vaan rekoissa ja vastaavissa käytettäviä ns. Heavy Duty akkuja kuten Excide 235Ah.
Itselläni on noita pankissa 8Kpl. Ei niihin ole koskaan happoa tai vettä lisätä. Eikä se ole mahdollistakaan kun ei niissä mitään korkkeja ole.
2-4Kwh vuorokaudessa niistä on otettu usean vuoden ajan.

Olen itsekin nähnyt noita Excidejä käytössä aurinkosysteemeissä ja ovat kuulema hyvin kestäneet. Jäin vaan miettimään että onko näillä oleellisia eroja verrattuna akkuihin joita myydään aurinko/tuulijärjestelmiin. Myyntipuheissa ja firmojen esitemateriaalissa (esim omien Rolls-akkujen valmistaja) nimenomaan painottaa että aurinkoakut on optimoitu pitkäaikaiseen mutta kevyeen purkuun kun taas autojen käynnistysakut lyhytaikaiseen mutta kovilla virroilla tapahtuvaan purkuun.
 

Savonius

Well-known member
Itse alkujaan pidin, ja pidän vieläkin, käynnistysakkuja parempana valintana koska ennakoin käytön olevan vaihtelevaa. Joskaan pieni tasainen kuorma ei mitenkään haitaksi ole. Ajoittainen suurikaan kuormitus ei kuitenkaan lyhennä akun ikää sanottavasti kunhan varmistaa ettei napajännite laske 12 voltin alle akkukohtaisesti. Ns. starttiakun suuri purkauskyky tukee tätä.
 

hema

New member
Huolettomuusvaatimus karsii tuosta normaalit nesteakut. Itselläni on sellaiset ja muutaman kerran kesässä lisään akkuvettä. Nopea hommahan tuo on, mutta ymmärrän jos tuosta ei halua huolehtia.

Jos mahdollista kannattaa mitoittaa akut (myös ns deep-cycle akut) niin että tyypilliset purkysyklit eivät vie enempää kuin 20-30% kokonaiskapasiteetista. Tämä maksimoi akkujen eliniän. Liitekuvassa on purkusylien (Y-akseli) määrä eri purkutasoilla (x-akseli) Rollsin deep-cycle akuilla.

Juuri tuon heikon kestävyyden takia olen koittanut etsiä vaihtoehtoisia tekniikoita. Olosuhteiden tuomat rajoitukset on saaneet mut miettimään lähinnä lyijyhiiltä, mutta kun markkinamiesten horinat jos jättää omaan arvoonsa, niin vertaistodistuksia sen todellisesta kestävyydestä PSOC-käytossä kaivataan.

Tuolla esim näyttää käppyrä aika erilaiselta:
https://www.accuservicedreumel.nl/a...-carbon-accu-6v-386ah-dlc6-390ev/#description

carbon.jpg



Kuorma-auton akkuja mulla oli 10v sitten lavallinen ja ne meni romuun reilun vuoden jälkeen, tosin silloin oli kiinalainen tuulivoimala, joka lataili niitä miten sattui. Se oli kallis harjoitus, enkä halua enää ostaa ensin halpaa ja sit heti perään kunnollista. 15v tätä leikkiä on opettanut, että markalla saa enintään markan tavaran, etenkin kiinalaisilta. Kunnon laitteet ja komponentit, niin ei tarvii aina olla korjaamassa ja vaihtamassa.



Aiemmin mainitsit muuten että tuulivoimala on saattanut yliladata (keittää) akkuja. Tuulijutut ovat vähän vieraita minulle, mutta olen ymmärtänyt että tuulisäätimissä on aina dump-load liitäntä johon voi liittää sopivan vastuksen ylijäämäsähkön dumppaamista varten.

Voin hyvinkin olla väärässä tuon ylilataamis-oletukseni kanssa. Mylly on tämä:

https://www.emarineinc.com/Bornay-6000W-48V-Wind-Turbine

Lataussäätimessä on vastukset ja manuaali väittää, että se suojelee akkuja, mutta syksyn myrskyissä kukaan ei ole katsomassa, että mitä siellä tapahtuu, kun etähallinnat ja -monitoroinnit on pois päältä sähkon säästämiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Tuolla menneisyydessä kun aloittelin näitä tuottamisjuttuja minulla oli lähes perinteinen Savonius mylly. Leveydeltään 138cm ja korkeudeltaan pahimmillaan 285cm. Se tahtoi myrskyissä kiehuttaa 120Ah:n akkua. Ratkaisu oli helppo. Laitettiin sellainen musta satiainen kiinni alumiinilankun pätkään. Kun akun napajännite nousi latauksen johdosta 27,4 volttiin se satiainen alkoi lämmittämään sitä lankun pätkää. Muuta säädintä ei myllyssä ollutkaan.
 

hemaris

Active member
Juuri tuon heikon kestävyyden takia olen koittanut etsiä vaihtoehtoisia tekniikoita. Olosuhteiden tuomat rajoitukset on saaneet mut miettimään lähinnä lyijyhiiltä, mutta kun markkinamiesten horinat jos jättää omaan arvoonsa, niin vertaistodistuksia sen todellisesta kestävyydestä PSOC-käytossä kaivataan.

Itselin katselin akkuvaihtoehtoja 4 vuotta sitten ja totesin että ainakaan silloin ei tuntunut löytyvän mikään joka toimisi tyydyttävästi nollan alapuolella. olisi pitänyt vähintään olla plussan puolella pysyvä maakellari mökin lähellä niin että noita akkuja olisi voinut käyttää myös talvella. Eli itse päädyin sitten perinteisiin deep-cycle nesteakkuihin. Mutta jos talven lämpötilaongelmaa ei olisi niin kyllähän noissa muissa akkukemioissa on selviä etuja verrattuna perinteiseen lyijyyn.

Hyvin nuo ovat tehtävänsä täyttäneet tähän mennessä, mutta toisaalta niin pitääkin sillä hinnalla jonka sijoitin akkuhin. TAvoitteena on yli 10 vuoden käyttöaika.
 

Mikkolan

Member

Pikaisesti laskien:
Dymo 380 Ah/6 V, 8 kpl 3200€, 3040 Ah => 18 240 kWh
55% purkauksella syklejä 2000, n. 10 kWh/sykli.
Elinaikainen energia n. 20 MWh, kustannus n. 15,9 cnt/kWh.
tai
Sznajder Marine 185Ah vapaa-ajan akku ( motonet )
16 kpl , 3200 €, 2960 Ah => 35520 kWh, 28% purkauksella syklejä 2000, n. 10 kWh/sykli. Elinaikainen energia n. 19,9 MWh, kustannus n. 16,5 cnt/kWh.

Tuolla marine-akulla voi tieten olla enemmän syklejä kuin hemariksen taulukosta arvioitu.
Mutta aika samoihin vetää noin rahan ja käyttöiän suhteen.

Sznajderin miinuksia suuri tilantarve, monihaaraisempi kytkentä ja suurempi huollontarve. Happojen kanssahan ei tarvii lutrata, vesittäminen kerran vuodessa ei ole iso vaiva kun on oikeanlainen vesityskannu.

Ison lyijyakuston huono puoli on se että sen varaustila on aina hiukka vajaa ja tuo vajaus tuppaa jäämään pysyväksi jos ei akustoa varaa täyteen kuukauden välein.
 
Ylös