Muurin lämmitys aurinkosähköllä

don

Active member
Moro

Kaverin puolesta kyselen.
Kaveri kun tietää että minulla noita paneeleita on niin hän kysyi että kuinka olisi mahdollista lämmittää nunna uunia aurinkosähköllä.Minä en osannut asiaan vastata siksi tätä täällä nyt kysynkin.Jotain siinä kehittelimmekin mutta monta asiaa jäi epäselväksi,montako paneelia vähintään tarvittaisiin ja seinälle pystsuoraan ne kai kannattaisi laittaa kun silloin talvella ei olisi lumesta haittaa ja asentokin olisi hyvä,talon pääty on kaakon ja etelän välillä.Minkälainen varustus paneeleiden ja muurin vastusten välissä tarvittaisiin ja minkäkokoinen vastus olisi jos paneeleita on vaikkapa 2-3 kW:n verran?Entä sitten se kesän sähkö,pitäisikö kuitenkin olla invertteri jotta sen ylimääräisen saisi myytyä verkkoon?
 

Mekaniker

Active member
Moro

Kaverin puolesta kyselen.
Kaveri kun tietää että minulla noita paneeleita on niin hän kysyi että kuinka olisi mahdollista lämmittää nunna uunia aurinkosähköllä.Minä en osannut asiaan vastata siksi tätä täällä nyt kysynkin.Jotain siinä kehittelimmekin mutta monta asiaa jäi epäselväksi,montako paneelia vähintään tarvittaisiin ja seinälle pystsuoraan ne kai kannattaisi laittaa kun silloin talvella ei olisi lumesta haittaa ja asentokin olisi hyvä,talon pääty on kaakon ja etelän välillä.Minkälainen varustus paneeleiden ja muurin vastusten välissä tarvittaisiin ja minkäkokoinen vastus olisi jos paneeleita on vaikkapa 2-3 kW:n verran?Entä sitten se kesän sähkö,pitäisikö kuitenkin olla invertteri jotta sen ylimääräisen saisi myytyä verkkoon?
Hyvä idea
Turvallisuuden takia tekisin kyllä verkkoinvertterin kautta, kesällä voi muuten tulla ongelmia

OT:
Nyt kesällä odotellessa toista viikkoa sähköasentajaa pojan a-paneelien kytkentä verkkoon tein "tilapäisen kytkennän" 6+6kpl 290W:n paneelistosta öljykattilan 4kW vastukseen ja siinä virta oli parhaimillaan 18A jännitteen ollessa noin 180V
Virta yllätti minut...

Korjasin tyyppivirheen: keräin/paneeli:sleep:
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Well-known member
Minkälainen varustus paneeleiden ja muurin vastusten välissä tarvittaisiin
Ei välttämättä mitään johdon lisäksi, jos vastusten arvo sovitetaan paneeleiden kanssa. Tehon säätämiseksi tarvitaan katkaisukykyinen rele-, termostaatti tms. Ohjaus helpottuisi, jos paneelit kytkee rinnan ja laittaan jokaiselle paneelille oman katkaisukykyisen DC-releen.

Jos haluaa MPPT:n kaltaisen tehonsäädön, yksinkertaisin melko optimaalinen ratkaisu olisi kullekin paneelille sarjadiodi, puskurikondensaattori rinnalle (katkaisureleen jälkeen molemmat) sekä tehotransistorikytkin (MOSFET tai IGBT), jota ohjataan niin, että puskurikondensaattorin jännite pysyy suunnilleen kunkin paneelin optimijännittealueella. Tuo siis muistuttaa perinteistä PWM-säädintä akun lataukseen. Paneeleiden pitäisi tietenkin olla ominaisuuksiltaan samanlaiset. Tehokkuus ja turvallisuus maksimoituu, jos rakentaa kullekin paneelille täysin oman johdotuksen, säätimen ja tehovastuksen muuriin. Esimerkiksi 48V paneeli on vielä siinä rajoilla, pystyykö edes ylläpitämään valokaarta ainakaan yksinään. Paloriskit kasvavat, mitä enemmän paneeleita kytkee rinnan ja varsinkin sarjaan.
 

don

Active member
Moro

Kiitos,alkaa kokonaisuus rakentua,ei yhtään ollut kaverin kanssa mitään puhetta paljonko hän olisi valmis ostosähkön säästöön sijoittamaa mutta pitää kysäistä.
Jos ajatellaan että siellä seinällä on joitakin vaikkapa 400 W:n ja tehdä tällainen kotten ehdottama kytkentä ja jokaiselta erikseen vastukselle.

Mikä katkaisurele?
Mikä Diodi ?
Mikä kondensaattori ?
Mikä tehotransistorikytkin ?
Mikä vastus ?

Minkälainen olisi kytkentä tällaiselle kokonaisuudelle,liitetäänkö paneeleita missään vaiheessa yhteen vai toimisiko jokainen paneeli omana yksikkönään ?

Minulla ei ole mitään hajua että onko kaveri pohtinut sitä asiaa että mihinkä vastukset vaisi asentaa takassa että takka olisi vielä lämmitettävissä puilla enkä itse ole nähnyt koko kivikasaa.

Jos mielenkiintoa riittää niin pohditaan asiaa lisää.
 

Aurinkoinen

Active member
Minusta ei ole mikään kuningasidea lämmittää uunia aurinkosähköllä. Silloin, kun lämmitystä oikeasti tarvittaisiin, niin aurinko paistaa vain vähän aikaa, jos ollenkaan. Minulla on seinällä (paikka ei kyllä ole läheskään optimaalinen) 2160 Watin verran paneeleita. Marras-, joulu- ja tammikuussa tuotot jäävät jokaisena kuukautena alle 10 kWh:n. Helmikuussa sitten tehoja jossain 50 kWh:n kantturoilla. Maksaa ne vastukset + muut härpäkkeet sen verran, että jos tarkoitus vain aurinkosähköllä lämmitellä uunia, niin kalliiksi tulee se vähäinen lämpö. Jos aiotaan käyttää pääosin verkkovirtaa, niin hankkeen mielekkyys riippuu siitä millaisella hinnalla sitä virtasta on vastaisuudessa saatavilla. Koska uunin valmistaja ei ole sitä suunnitellut uunia hybridikäyttöiseksi, suosittelisin käyttämään vain puuta sen lämmittämiseen.
 

denzil dexter

Well-known member
Minusta ei ole mikään kuningasidea lämmittää uunia aurinkosähköllä. Silloin, kun lämmitystä oikeasti tarvittaisiin, niin aurinko paistaa vain vähän aikaa, jos ollenkaan. Minulla on seinällä (paikka ei kyllä ole läheskään optimaalinen) 2160 Watin verran paneeleita. Marras-, joulu- ja tammikuussa tuotot jäävät jokaisena kuukautena alle 10 kWh:n. Helmikuussa sitten tehoja jossain 50 kWh:n kantturoilla. Maksaa ne vastukset + muut härpäkkeet sen verran, että jos tarkoitus vain aurinkosähköllä lämmitellä uunia, niin kalliiksi tulee se vähäinen lämpö. Jos aiotaan käyttää pääosin verkkovirtaa, niin hankkeen mielekkyys riippuu siitä millaisella hinnalla sitä virtasta on vastaisuudessa saatavilla. Koska uunin valmistaja ei ole sitä suunnitellut uunia hybridikäyttöiseksi, suosittelisin käyttämään vain puuta sen lämmittämiseen.
Ei ole muuten hääppöinen sylillinen 10 kWh koivuklapia. Voisin luvata, että jaksan kantaa yhdellä kertaa tupaan sellaisen määrän klapeja, että ne tuottavat enemmän lämpöä kuin mitä aurinkosähköstä okt-voimalalla saa marras-, joulu- ja tammikuun aikana.
 

Savonius

Well-known member
Vuodesta löytyy kyllä kuukausia jolla lämmitystarvetta voi paneelisähköllä hoitaa. Vajaa viisi kuukautta lämmitystarve meillä hoituu neljällä 80W paneelilla. Ne on kytketty kaksi kertaa kaksi paneelia sarjaan ja sarjassa olevat rinnan. 320W, noin 35V (noissa pienissä paneeleissa tehollinen jännite on korkeampi kuin suuremmissa paneeleissa) ja ampeereita hiukan yli 8A. Tällä naurettavan pienellä satsilla lattialämmityksen vesi lämpenee sopivasti sillä lailla että muuta lämmitystä ei tarvita useita viikkoja syksyllä ja keväällä.
Kevätauringolla tuo systeemi parhaimmillaan antaa noin 3kWh päivässä ja näinä aikoina noin 1,6kWh jos on normipaistetta koko päivän. Meillä tuo lämpö siirtyy veden välityksellä hormiryhmään liittyvään palomuuriin josta se siirtyy lattialämmityksen veteen. Palomuuri lämmittää omalta osaltaan tupakeittiötä.
Laitan tähän noin keskimääräisen vuoden tuotot yhdestä 240W paneelista verkkoon päin menneestä sähköstä. Nuo talvikuukaudet ovat sellaisia joihin paneelien horisontaalinen kääntö ei juuri vaikuta mutta pystykulma on ratkaiseva.


Keskimaarainevuosi.png
 

kotte

Well-known member
Mikä katkaisurele?
Mikä Diodi ?
Mikä kondensaattori ?
Mikä tehotransistorikytkin ?
Mikä vastus ?
Mitoitusta pitäisi pohtia tarkemmin, mutta 400W paneeli tuottaa luokkaa 12A virran suunnilleen 36V:n jännitteellä, kun kuormitus on optimaalinen. Ohjaukseen tarvittaisiin kullekin paneelille esim. 16A 48V DC-rele (maksavat muutaman kympin kappale mekaanisina, yli viisikymppiä puolijohdereleinä, mutta jos kasaa itse sopivasta MOS-transistorista, selviää halvemmalla ja pärjää jopa ilman erillistä relettä, eli pelkkä PWM-katkoja riittää ja oheiskomponentteja ei tarvita kuin muutaman euron edestä per katkoja ja lisäksi 16A 48V erotuskykyinen DC-kytkin -- mikä ei tällä jännite- ja virtatasolla sekä kuormitustyypillä ole erikoinen vaatimus, eli käytännössä tavanomaiset 16A verkkosähkökytkimet tai jopa schukopistoke ja -tulppa juuri ja riittävät, vaikka eivät virallisesti olekaan moiseen DC-käyttöön speksattuja, sillä valokaari ei pala noin matalalla jännitteellä; mahdollisuuksia on vaikka kuinka sopivien tuotteiden puolesta). Diodi, joka kestää 20A 100V maksaa muutaman euron. Puskurikondensaattoria täytyisi selvitellä tarkemmin (elektrolyyttikondensaattori, joka kestää esim. 60V tarvitaan (esim. 63V 10000 mikrofaradia maksaa vähän toista kymppiä). Vastuksen arvon pitäisi olla vähän runsas 3 ohmia, jollaisen saisi halvimmalla vastuslangasta, jonka ripustaa jonkinlaisen porsliinisydämen ympärille.

Tuossa tosiaan täytyisi itse suunnitella rakennetta, mutta irto-osista rakentelemalla hommasta hyvin selviäisi pienemmillä lisäkustannuksilla, mitä kuluu paneeleihin. Jännitetaso on myös sen verran alhainen, että rakentelussa ei ole määräysten puolesta rajoituksia, vaikka ns. kokenut maalliikko sen tekisi. Tekisin ehdottomasti joka paneelille oman ohjaimen ja kullekin paneelille oman erillisen johdotuksen ja vastuksen turvallisuuden maksimoimiseksi. Mahdollisesta tulipalon aiheuttamisesta kantaa tietenkin vastuun itse, eli kyllä paneelissa on sen verran ytyä, että jos merkittävän osankin johtaa jonkinlaiseen vastukseen, saa varsin helposti tulen syttymään, jos lämpö osuu sopivasti syttymisherkkään kohteeseen.
 
Ylös