-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Kompostorin lämmitys aurinkokennolla
- Viestiketjun aloittaja jori52
- Aloituspäivämäärä
Paksu eristys ja riittävästi tuoretta biomassaa palamisen ylläpitämiseksi talvella. Siinäpä nuo eväät toimivaan kompostoriin.
Jos biomassaa ei taloudessa synny tarpeeksi ei myöskään palamisreaktio kompostissa ole riittävä ja sitä ei juuri paikata lämmittämällä ulkopuolisella energialla. Kunnon palaminen vaatii kuuman palovaiheen 65-75 asteen lämmön kompostissa jolloin myös haitalliset bakteerit sekä virukset kuolevat. Riittävä biomassan määrä riittää yksistään nostamaan lämmön tuolle tasolle ja pitämään sen korkealla yhdessä hyvän eristyksen kanssa kovillakin pakkasjaksoilla.
On siis parempi antaa kompostorin jäätyä talvella ellei lisäeristys auta ja biomassaa ei ole saatavilla enempää. Jäätyminen kertoo sen ettei siellä ole edellytyksiä bakteereiden toimia. Keväällä kyllä kompostoriin tulee tuo kuuma palovaihe sitten ihan omineen aikoineen massan sulaessa. Myös naapureita voi pyytää avuksi ison kompostorin kanssa jos innostuvat omat biojätteet kantamaan kompostoriisi jolloin sulana pysyminen on todennäköisempää.
Talvisin kannattaa välttää suuria määriä mm. sitrushedelmien kuoria, kananmunankuoria, jne. Ne ovat palamista hidastavia kun taas kasvien vihreät osat ovat palamista kiihdyttäviä kuten myös kalan perkkeet. Kosteustasapainosta myös kannattaa pitää huolta, yleensä talvisin kompostorit ovat liian kosteita sekä painuvat kasaan hidastaen palamista. Kuivikkeet sekä ilmavana pitäminen edesauttaa kompostorin käymistä talven ylitse.
Jos biomassaa ei taloudessa synny tarpeeksi ei myöskään palamisreaktio kompostissa ole riittävä ja sitä ei juuri paikata lämmittämällä ulkopuolisella energialla. Kunnon palaminen vaatii kuuman palovaiheen 65-75 asteen lämmön kompostissa jolloin myös haitalliset bakteerit sekä virukset kuolevat. Riittävä biomassan määrä riittää yksistään nostamaan lämmön tuolle tasolle ja pitämään sen korkealla yhdessä hyvän eristyksen kanssa kovillakin pakkasjaksoilla.
On siis parempi antaa kompostorin jäätyä talvella ellei lisäeristys auta ja biomassaa ei ole saatavilla enempää. Jäätyminen kertoo sen ettei siellä ole edellytyksiä bakteereiden toimia. Keväällä kyllä kompostoriin tulee tuo kuuma palovaihe sitten ihan omineen aikoineen massan sulaessa. Myös naapureita voi pyytää avuksi ison kompostorin kanssa jos innostuvat omat biojätteet kantamaan kompostoriisi jolloin sulana pysyminen on todennäköisempää.
Talvisin kannattaa välttää suuria määriä mm. sitrushedelmien kuoria, kananmunankuoria, jne. Ne ovat palamista hidastavia kun taas kasvien vihreät osat ovat palamista kiihdyttäviä kuten myös kalan perkkeet. Kosteustasapainosta myös kannattaa pitää huolta, yleensä talvisin kompostorit ovat liian kosteita sekä painuvat kasaan hidastaen palamista. Kuivikkeet sekä ilmavana pitäminen edesauttaa kompostorin käymistä talven ylitse.
Jatketaanpa vielä.
Lämmitys voi jopa aiheuttaa sen että palaminen on epätäydellistä. Palaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen jotka hyödyntävät eri lämpötiloja ja jokaisessa lämpötilassa hajoittamisesta huolehtivat eri bakteerit sekä eliöt. Lämmitettäessä on vaarana että joku näistä kolmesta vaiheesta ei toteudu.
Lämmitettäessä ulkopuolisella energialla nämä palamisen eri vaiheet voivat sotkeentua ja näin myös lopputulos on epätäydellisesti palanutta ja muodostaa terveysriskin.
Unohtaisin siis tuon lämmittämisen kokonaan ja menisin luonnon ehdoilla.
Lämmitys voi jopa aiheuttaa sen että palaminen on epätäydellistä. Palaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen jotka hyödyntävät eri lämpötiloja ja jokaisessa lämpötilassa hajoittamisesta huolehtivat eri bakteerit sekä eliöt. Lämmitettäessä on vaarana että joku näistä kolmesta vaiheesta ei toteudu.
Lämmitettäessä ulkopuolisella energialla nämä palamisen eri vaiheet voivat sotkeentua ja näin myös lopputulos on epätäydellisesti palanutta ja muodostaa terveysriskin.
Unohtaisin siis tuon lämmittämisen kokonaan ja menisin luonnon ehdoilla.
Puuha sanoi:Jatketaanpa vielä.
Lämmitys voi jopa aiheuttaa sen että palaminen on epätäydellistä. Palaminen jakautuu kolmeen vaiheeseen jotka hyödyntävät eri lämpötiloja ja jokaisessa lämpötilassa hajoittamisesta huolehtivat eri bakteerit sekä eliöt. Lämmitettäessä on vaarana että joku näistä kolmesta vaiheesta ei toteudu.
Lämmitettäessä ulkopuolisella energialla nämä palamisen eri vaiheet voivat sotkeentua ja näin myös lopputulos on epätäydellisesti palanutta ja muodostaa terveysriskin.
Unohtaisin siis tuon lämmittämisen kokonaan ja menisin luonnon ehdoilla.
Täällä itäsuomessa kun tuo pakkanen käy välillä 30 asteessa ja on usein yli 20 asteen niin eliöt ja bakteerit paleltuvat, tarkoitus pitää kompostori joulu-helmikuu välisen ajan plussan puolella apulämmöllä, ei siis suoranaisesti lämmittää.
Lämmitys mahdollistaisi ympärivuotisen käytön.
Kompostori on tehdastekoinen lämpökompostori
- siihen on helppo keino -
Pitänee vastata tähänkin. Meillä on 300 litran pakastearkusta tehty ympärivuotisessa käytössä oleva kompostori. Sen toiminta perustuu hitaaseen palamiseen. Bakteeriperusteiset ovat mädättämöjä. Meillä lämpö normaalisti on niin korkea että bakteereilla ei juuri prosessiin ole vaikutusta. Kompostorissa siis happi yhtyy palavaan aineeseen. Kyllä tapahtumaan tarvitaan myös pieneliötoimintaa jotta prosessi toimisi täydellisesti. Joskus kompostorin toiminta häiriytyy jonka seurauksena lämmöntuotto pienenee ja komposti jäähtyy ja talvella jopa jäätyy.
Kun huomaan että komposti on kylmenemässä työnnän kompostimassan keskelle alumiinisen levyn joka on kooltaan 50cmx60cm . Pystyyn siten että se on toiselta puolelta näkyvissä 25cm. Toiselta puolelta kompostimassa saa ulottua levyn yläreunaan asti. Sen alemman puolen kompostin päälle laitan pellinpalan jonka päälle tulee 300W halogeenivalonheitin joka suunnataan alumiinilevyn näkyvään osaan. Kun akut ovat täynnä niin yleensä laitan töpselin invertteriltä tulevaan linjaan ja annan sen lämmittää kompostia niin kauan kuin aurinko paistaa. Toimiva kompostori tarvitsee siis eloperäistä ainetta, kosteutta, happea ja happamuutta. Kaikki muu tulee prosessista. Joskus kannattaa happamuutta lisätä pilkkomalla kompostiin muutaman sitruunan tai raparperin paloja jos muut tekijät ovat kunnossa. Happeahan kompostissa ei juuri koskaan ole liikaa.
Kun huomaan että komposti on kylmenemässä työnnän kompostimassan keskelle alumiinisen levyn joka on kooltaan 50cmx60cm . Pystyyn siten että se on toiselta puolelta näkyvissä 25cm. Toiselta puolelta kompostimassa saa ulottua levyn yläreunaan asti. Sen alemman puolen kompostin päälle laitan pellinpalan jonka päälle tulee 300W halogeenivalonheitin joka suunnataan alumiinilevyn näkyvään osaan. Kun akut ovat täynnä niin yleensä laitan töpselin invertteriltä tulevaan linjaan ja annan sen lämmittää kompostia niin kauan kuin aurinko paistaa. Toimiva kompostori tarvitsee siis eloperäistä ainetta, kosteutta, happea ja happamuutta. Kaikki muu tulee prosessista. Joskus kannattaa happamuutta lisätä pilkkomalla kompostiin muutaman sitruunan tai raparperin paloja jos muut tekijät ovat kunnossa. Happeahan kompostissa ei juuri koskaan ole liikaa.
Samoissa lukemissa se pakkanen on täälläkin monasti ja kompostorina eristämätön kompostoriksi kutsuttu 800L puukehikko. Yleensä jäätyy joulukuun puolessa välein, lähtee käyntiin myös tammikuun lopulla jos paljon kiertyy kerralla biomassaa mutta viimeistään maaliskuun puolessa välissä kun muutaman päivän ollut plussalla.
Ne on nuo kaupalliset aika heikosti eristettyjä Suomen olosuhteisiin nähden ja toimivat käytännössä vain kehäkolmosen sisäpuolella jossa määritelmä talvi alkaa +5 asteen ulkolämpötilasta. Toki nekin toimivat mutta vaativat sitä biomassaa jotta tuo kuumavaihe pysyy käynnissä. Koko tosin tuo omat haasteensa sillä kuuman palovaiheen ovat nopeita eikä silti massan tilavuus tipu kovin merkittävästi jolloin pieni kompostori täyttyy nopeasti sillä hitaammat palovaiheet ottavat aikansa.
Muistelisin menevän jotenkin niin että ensimmäinen viileä vaihe kestää 15-20, kuumavaihe 5-10 päivää ja viimeinen viileä vaihe 20-30 päivää. Näin ollen koko palotapahtuma kestää sen 40-60 vuorokautta ennen kuin 10 litraa biomassaa on muuttunut n. 3 litraksi humusta, jonka jälkeen vielä tulee se jälkikompostointi vähintään vuoden ennen käyttöön saattamista. Pikakompostori nimellä myytävät tuotteet siis aavistuksen johtavat harhaan sillä luonto ottaa sen tietyn ajan ja se vaatii nopeasti toimiakseen myös sitä biomassaa runsaasti jotta lämpö mahdollistaa sen kuuman eli nopean palamisen.
Äitee muorille pyöräytin isosta vanhasta 600L pakastimesta kompostorin ja hakkaa mennen tullen kaupalliset versiot huomattavasti paremman eristyksen ansiosta toimien ympäri vuoden. Lämpötilat pyörivät 30-70 asteen välimaastossa riippuen siitä pajonko biomassaa kompostoriin on viety. Pilkkikausi yleensä nostaa kompostorin lämpöä kalanperkkeiden ansiosta merkittävästi sattuen sopivasti yleensä myös pakkasajanjaksot yhtäläisesti. Jo yksistään kompostorissa oleva massa varaa lämpöä itseensä pitäen kompostorin sulana pitkien pakkasjaksojen ajan.
Ne on nuo kaupalliset aika heikosti eristettyjä Suomen olosuhteisiin nähden ja toimivat käytännössä vain kehäkolmosen sisäpuolella jossa määritelmä talvi alkaa +5 asteen ulkolämpötilasta. Toki nekin toimivat mutta vaativat sitä biomassaa jotta tuo kuumavaihe pysyy käynnissä. Koko tosin tuo omat haasteensa sillä kuuman palovaiheen ovat nopeita eikä silti massan tilavuus tipu kovin merkittävästi jolloin pieni kompostori täyttyy nopeasti sillä hitaammat palovaiheet ottavat aikansa.
Muistelisin menevän jotenkin niin että ensimmäinen viileä vaihe kestää 15-20, kuumavaihe 5-10 päivää ja viimeinen viileä vaihe 20-30 päivää. Näin ollen koko palotapahtuma kestää sen 40-60 vuorokautta ennen kuin 10 litraa biomassaa on muuttunut n. 3 litraksi humusta, jonka jälkeen vielä tulee se jälkikompostointi vähintään vuoden ennen käyttöön saattamista. Pikakompostori nimellä myytävät tuotteet siis aavistuksen johtavat harhaan sillä luonto ottaa sen tietyn ajan ja se vaatii nopeasti toimiakseen myös sitä biomassaa runsaasti jotta lämpö mahdollistaa sen kuuman eli nopean palamisen.
Äitee muorille pyöräytin isosta vanhasta 600L pakastimesta kompostorin ja hakkaa mennen tullen kaupalliset versiot huomattavasti paremman eristyksen ansiosta toimien ympäri vuoden. Lämpötilat pyörivät 30-70 asteen välimaastossa riippuen siitä pajonko biomassaa kompostoriin on viety. Pilkkikausi yleensä nostaa kompostorin lämpöä kalanperkkeiden ansiosta merkittävästi sattuen sopivasti yleensä myös pakkasajanjaksot yhtäläisesti. Jo yksistään kompostorissa oleva massa varaa lämpöä itseensä pitäen kompostorin sulana pitkien pakkasjaksojen ajan.
Savonius sanoi:Bakteeriperusteiset ovat mädättämöjä.
Mädättämön tunnukset täyttää hapeton, liian kostea ja tiivis komposti.
Kompostoituminen perustuu juurikin bakteereiden toimintaan. Kuten myös mädättämö.
maanma sanoi:Pieni liraus pisua säännöllisesti talvella tekee kuulemma ihmeitä - kun ei ole umpijäässä. Kuumaa vettä on joskus kaadettu avuksi.
Urea on hyvää koska lisää typen määrää massassa joka on palamista edistävää. Yleensä typpeä on liian vähän kotitaloudessa syntyvässä biomassassa.
Kuuma vesi on taas vähän sellainen että se voi tappaa bakteerikannan pysäyttäen kompostin toiminnan koska ne elävät tietyllä lämpötila-alueella. Riippuen siitä mihin kohtaa lämmin/kuuma vesi sattuu osumaan.
Jörn Donneria lainatakseni lukeminen kannattaa aina http://www.ymparistoopas.com/kompostointi/
lainaus Puuhalta:
Ne on nuo kaupalliset aika heikosti eristettyjä Suomen olosuhteisiin nähden ja toimivat käytännössä vain kehäkolmosen sisäpuolella jossa määritelmä talvi alkaa +5 asteen ulkolämpötilasta. Toki nekin toimivat mutta vaativat sitä biomassaa jotta tuo kuumavaihe pysyy käynnissä. Koko tosin tuo omat haasteensa sillä kuuman palovaiheen ovat nopeita eikä silti massan tilavuus tipu kovin merkittävästi jolloin pieni kompostori täyttyy nopeasti sillä hitaammat palovaiheet ottavat aikansa.
Samaan olen päätynyt minäkin tuon kaupallisen eristyksestä(todella surkea) pitänee ensi kesänä värkätä vanhasta pakastimesta uusi kompostori.
Kiitoksia kaikille vastaajille.
Ne on nuo kaupalliset aika heikosti eristettyjä Suomen olosuhteisiin nähden ja toimivat käytännössä vain kehäkolmosen sisäpuolella jossa määritelmä talvi alkaa +5 asteen ulkolämpötilasta. Toki nekin toimivat mutta vaativat sitä biomassaa jotta tuo kuumavaihe pysyy käynnissä. Koko tosin tuo omat haasteensa sillä kuuman palovaiheen ovat nopeita eikä silti massan tilavuus tipu kovin merkittävästi jolloin pieni kompostori täyttyy nopeasti sillä hitaammat palovaiheet ottavat aikansa.
Samaan olen päätynyt minäkin tuon kaupallisen eristyksestä(todella surkea) pitänee ensi kesänä värkätä vanhasta pakastimesta uusi kompostori.
Kiitoksia kaikille vastaajille.
Pohjalle kannattaa tuosta kaupallisesta kompostorista levittää "siemeneksi" humusta 10cm pohjalle sillä se sisältää hajoittasienten itiöitä sekä bakteerikannan jolla uusi komposti käynnistyy herkemmästi ja nopeammin. Muutoin voi tulla tilanne jossa käynnistymisen sijaan syntyy ensin mädättämö ennen käynnistymistä jos vallan tyhjänpäälle lähdetään käynnistämään kompostia.
Netistä löydät ohjeita kuinka pakastimesta tehdään kompostori. Variaatioita on monenlaisia ja varsinkin tyhjennykseen kannattaa kiinnittää huomiota ellei ole valmis tekemään kahta kompostoria. Tällöin toinen saa olla sen vuoden kaksi täynnä tavaraa kompostoituen loppusijoituspaikkaa varten kun toista vasta täytetään.
Myös hevosen lanta on hyvää kompostin lisäaine talvisin jos sitä on kohtuudella saatavilla sillä sen rakenne on hevosen elimistön huonon ruuansulatuksen vuoksi paljon kompostoituvaa materiaalia jäljellä ja myös typpirikasta sekä muita kompostin eliöstölle tarpeellisia aineksia. Toimii myös kompostin kuohkeuttajana auttaen kompostin pysymistä kuohkeana.
Netistä löydät ohjeita kuinka pakastimesta tehdään kompostori. Variaatioita on monenlaisia ja varsinkin tyhjennykseen kannattaa kiinnittää huomiota ellei ole valmis tekemään kahta kompostoria. Tällöin toinen saa olla sen vuoden kaksi täynnä tavaraa kompostoituen loppusijoituspaikkaa varten kun toista vasta täytetään.
Myös hevosen lanta on hyvää kompostin lisäaine talvisin jos sitä on kohtuudella saatavilla sillä sen rakenne on hevosen elimistön huonon ruuansulatuksen vuoksi paljon kompostoituvaa materiaalia jäljellä ja myös typpirikasta sekä muita kompostin eliöstölle tarpeellisia aineksia. Toimii myös kompostin kuohkeuttajana auttaen kompostin pysymistä kuohkeana.
denzil dexter
Well-known member
Minulla on parempi idea: lämmitä talo kompostilla. On meinaan tehty, ihan Siperiassa asti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
denzil dexter sanoi:Minulla on parempi idea: lämmitä talo kompostilla. On meinaan tehty, ihan Siperiassa asti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Pain
Suomesta myös löytyy tällainen vastaava sovellus. Talossa on hyysikkä tyyppinen vessa ratkaisu josta jätökset tippuvat samaan kompostiib keittiön biojätteiden kanssa. Kellarissa varattuna oma huone kompostoinnille ja syntyvä lämpö johtuu lattian kautta asuinrakennukseen.
Jos kompostoriin laittaa kaiken 'biojätteen' sekoitus ei kyllä useinkaan ole automaattisesti sellainen, että kompostori kävisi varsinaisesti tulikuumana itsekseen, mutta sen voi aina välillä boostata. Vaikkapa ruohonleikkuujätteen sekottaminen hiukan haaleaan kompostiin saa luonnonvoimat liikkeelle.. tai joku muu happi-typpi pöyhintä. Näky voi olla talvella aika komea kun laitos puhaltaa höyryä kannen raosta.
Meillä oli kaksikerroksinen kaupallinen lämpökompostori ( tehty jossain Tampereen suunnan kattopeltifirmassa ). Sen idea oli simppeli: keskellä oli reiällinen välipohja, jonka päälle tuore tavara kerättiin. Kun se alkoi olla hitaalla mömmö tiputettiin alakertaan jossa se sai yläkerran lämmössä kypsyä toisen kierroksen ja alakerrasta sitten tyhjennettiin, vehkeestä irtosi koko etuseinä.
Laitos toimi aikansa, mutta koska rakenne oli mallia kattopelti ja välissä styrox se lopulta pehmittyi liian hankalaksi, pellissä kun ei oikein pysy mikään kiinni. Ennenkaikkea se styrox oli valmistajalta vakava virhe.. sitä ei pitäisi ulkona käyttää: sekun imi vettä pallojensa väliin, niin laitteen lämmöneristys huononi koko ajan ja kansikin oli lopulta tosi painava.
No .. nyt on ollut pihalla jo hyvän tovin uuden aihio. Ehkä sen saa ensi kesänä tehtyä kompostoriksi.
Meillä oli kaksikerroksinen kaupallinen lämpökompostori ( tehty jossain Tampereen suunnan kattopeltifirmassa ). Sen idea oli simppeli: keskellä oli reiällinen välipohja, jonka päälle tuore tavara kerättiin. Kun se alkoi olla hitaalla mömmö tiputettiin alakertaan jossa se sai yläkerran lämmössä kypsyä toisen kierroksen ja alakerrasta sitten tyhjennettiin, vehkeestä irtosi koko etuseinä.
Laitos toimi aikansa, mutta koska rakenne oli mallia kattopelti ja välissä styrox se lopulta pehmittyi liian hankalaksi, pellissä kun ei oikein pysy mikään kiinni. Ennenkaikkea se styrox oli valmistajalta vakava virhe.. sitä ei pitäisi ulkona käyttää: sekun imi vettä pallojensa väliin, niin laitteen lämmöneristys huononi koko ajan ja kansikin oli lopulta tosi painava.
No .. nyt on ollut pihalla jo hyvän tovin uuden aihio. Ehkä sen saa ensi kesänä tehtyä kompostoriksi.
Pähkäilijä
Active member
Täällä tuli vanhaan ulkohuussiin laitettua kompostivessa. Sinne talvellakin pihalla puuhaillessa tulee välillä mentyä rykäsemään lämmin läjä normi keittiökompostikuorien kaveriksi. Kesällä tuo on tosi mukava kun ulkona vietetään aikaa enemmänkin niin ei tarvia isommankaan hädän hetkellä sisälle tulla (omakotitalotontin mitoituskaavan mukaan riittävän suuri tontti on silloin kun kuselle ei tarvitse häveliäisyyssyistä mennä sisälle) ja pienemmät hoituu lannoitteksi kukkapenkkiin ja pensaille.