Kampakupariputki

[rotzi]

kyllä kuva on aina kuva, tuo avaa juurikin tuota asiaa mukavasti...levari vahvistaa kerrostumista, lattialämpö laittaa sitä huonommaksi  ;D
tuossakin tuo 80C yläpää ja alas menee 15C tavaraa kun yksi pärsoona suihkussa:

tuossa valokuvassa on molemmat piirit 'termostoitu' ja virtausanturi laittaa pumpun päälle:

Sitten niitä on semmosia 'levareita' missä ei ole 3-tie termostaattia vaan lähtevän veden lämpä-anturi joka säätelee kierroslukua sopivaksi halutun lämpötilan pohjalta, ja virtausanturi laittaa
pumpun päälle...tuossa vaihtoehdossa jää termarijumit tulematta 

Näitä ei vain suomessa paljoa viljellä...laitetaan vaan aina se perinteinen kuparikierukka.

 

[jolla]

kyllä se sitten varmaankin noin on kun noin pitkälle homma jalostetaan, tuohan olisi kyllä mielenkiintoista käytännössä kokeilla ja jos tuon kylmän levariin menevän veden ottaisi vielä alakierukan kautta
nyt kun tuota putkea on jo nelisenkymmentä metriä niin arvelluttaa josko tuo lämpimän viive vielä lisääntyy ennenkuin pumppu levarin lämmittää jos se vasta virtaus anturista kytkee kun hanaa raottaa

 

[kotte]

Sitten niitä on semmosia 'levareita' missä ei ole 3-tie termostaattia vaan lähtevän veden lämpä-anturi joka säätelee kierroslukua sopivaksi halutun lämpötilan pohjalta, ja virtausanturi laittaa
pumpun päälle...tuossa vaihtoehdossa jää termarijumit tulematta 

Näitä ei vain suomessa paljoa viljellä...laitetaan vaan aina se perinteinen kuparikierukka.

Kaukolämpölaitteissapa viljellään poikkeuksetta. Kaukolämmön primäärikierron vesi on välillä 70 ... 120 astetta ulkolämpötilasta riippuen. Käyttövesi 55 ... 58 astetta tehdään yksinkertaisesti säätämällä tulevaa kaukolämpöveden virtausta (2-tietermostaattiventtiilillä). Lämmönvaihtimelta palaava vesi on n. 5...10 astetta lämpimämpää, kuin tuleva kylmä käyttövesi. Eli kerrostuma säilyisi aivan mainiosti.

Ainoa ongelma voi olla, että ilman käyttöveden pientä kiertoa lämpötila voi heitellä, kun vettä ei lasketa (sillä kiertoa säätelevän 2-tiehanan termostaattianturin pitäisi muuten olla levylämmönvaihtimen lähtöputken ja itse vaihtimen liitoskohdassa). Säätölaitteet myös toimivat tyypillisesti niin, että lykkäävät hanan kiinni huomattavasti nopeammin kuin sitä avaavat (muuten tulee liian kuumaa käyttövettä).

 

[Pähkäilijä]

http://www.direkt-solar.com/Edelstahl-Wellrohr_1

Savonhumu tuosta toisaalla vinkkaskin. Ku ei kampakuparia oikein löydy ni yhden kierukan hinnalla tuolta saa 100 metriä ruostumatonta ni siitähän pyörittäs yhdellä lenkillä alas ja ylös jos vaan varaajaan sisälle pääsis...

 

[jarik]

Tää nyt menee vähän off topic, mutta kun rotzi ja ev3449 tossa esitti niin järkeenkäypiä piirroksi levylämmönvaihtimen toiminnasta niin saisko tähän samaan jatkoksi ehdotuksen (mielellään kuvana) seuraavanlaiseen kytkentään levylämmönvaihtimilla (ilman kierukoita). Vai onko siinä sittenkään järkeä tässä tapauksessa. Vai kannattaisiko laittaa sekä että?

varaaja min. 1000 l

lämmönlähteet:
- öljykattila (kovimpien pakkasten aikana, ainakin vielä toistaiseksi)
- aurinkokeräimen
- ilma-vesi lämpöpumppu (toistaiseksi optio, mutta saattaa realisoitua nopeastikin)

Kulutus:
- lattialämmitys
- käyttövesi (tarvittaessa tähän perään pieni "iskukuumennus" sähköllä esim. kesällä kun aurinko ei lämmitä riittävästi)
- käyttöveden esilämmitys (onko järkevää???)

Jos tota ajattelee näin maalaisjärjellä tehtäväksi kierukoilla, niin niitä tarvittaisiin noin 4 kpl... ja yleensä varaajassa on kai vaan kaksi luukkua.

Siksi toi levylämmönvaihtimien käyttö alkoi kiinnostamaan.

Kitos jo etukäteen!

Jari