Invertteri lämmitykseen

Hotzone

Member
Onko sellaista invertteriä valmiina mikä osaisi MPPT paneeleihin päin ja ajaisi kaiken saatavan energian ulos 0-230VAC. Tarkoitan että se ajaisi niin korkeaa jännitettä aina 230VAC asti mitä paneeleista saadaan irti kyseiseen kuormaan.
Pitäisi oleman täysin irti valtakunnan verkosta eli stand-alone invertteri.
 

juhe

Member
Onko se energia tarkoitus syöttää juuri 230V lämmitysvastuksiin? Halpaa ei ole, mutta kun pistää ensin lataussäätimen ja pudottaa jännitteen 24V. Sen jälkeen akku ja 24V -> 230V modifioitusiniaaltoinvertteri. Tuon lisäksi kaipaa pienen logiikan kykemään siniaaltoinvertteriä päälle ja pois ja ehkä myös ohjaamaan kuormia päälle ja pois. Jos se kuormien ohjaus on nopeata, niin voi riittää ihan 10 Ah akku tai sitten ei. Inverttereissä on oma alijännitteellä pois kytkeytymisen rajansa, mutta jos akku on jo valmiiksi huono, niin "uskaltaa" säännöllisesti purkaa tyhjäksi sitä rajaa vasten :)

Taloudellisesti edullisinta on tehdä kiinteä vastus ja sovittaa sen teho ja resistanssi paneeleiden mukaan.
 

korsteeni

Well-known member
onhan sellainen, ostatko? lähetä yv jos kiinnostaa
 

eros

Member
Miten olisi hybridi invertteri? Parin kilowatin laite ei maksa kovin paljoa ~200eur, osassa mppt, jonkin verran akkua tarvisi, jotta ylijäämä menisi akkuun ja purkautuisi vastukseen, kun paiste vähenee..

Tosin jos tarkoituksena saada varaajaa lämpöiseksi, niin VIPL voisi olla parempi ratkaisu hybridin kanssa, jolloin saa lämpöä enemmän kasaan. VILP:it kiinasta tilaten jotain tonnin luokkaa, kestääkö budjetti sellaista?

T:Eerin
 

Tenio

New member
Onko se energia tarkoitus syöttää juuri 230V lämmitysvastuksiin? Halpaa ei ole, mutta kun pistää ensin lataussäätimen ja pudottaa jännitteen 24V. Sen jälkeen akku ja 24V -> 230V modifioitusiniaaltoinvertteri. Tuon lisäksi kaipaa pienen logiikan kykemään siniaaltoinvertteriä päälle ja pois ja ehkä myös ohjaamaan kuormia päälle ja pois. Jos se kuormien ohjaus on nopeata, niin voi riittää ihan 10 Ah akku tai sitten ei. Inverttereissä on oma alijännitteellä pois kytkeytymisen rajansa, mutta jos akku on jo valmiiksi huono, niin "uskaltaa" säännöllisesti purkaa tyhjäksi sitä rajaa vasten :)

Taloudellisesti edullisinta on tehdä kiinteä vastus ja sovittaa sen teho ja resistanssi paneeleiden mukaan.
Samantyyppinen systeemi suunnitteilla. Sksi kysyn mihin logiikkapiiriä tarvitaan? Oma suunnitelma oli vaan mppt > akku + invertteri > jäspin 1kW vastus. Onko se suojaamassa akkua tai inverteriä liialta päälle pois -pumpulta vai mikä sen idea on?

Tää ratkasu siksi että sain inverterin ja mppt:n niin halvalla. Aluksi siis suunnitelma oli laittaa paneelit suoraan vastukseen.
 

Tenio

New member
Ja jatkokysymyksenä vielä: miten systeemi suhtautuu varaajan termostaattiin? Eli jos kuorma tippuu pois termarin varassa, niin täytyykö olla toissijainen kuorma olemassa, vai pärjääkö ilman? Systeemi siis kokonaan irrallinen sähköverkosta, eli sinne ei voi mahdollista ylituotantoo puskee.

varaajan termari kannattanee tämmösessä systeemissä pitää melko kuumalla Ainakin kesällä kaiketi, jolloin kaikki saadaan varastoitumaan?

Miten ratkaista talven Alituotanto? Sähköpuolelle jää vastus katkaisimen taakse lisälämmönlähteeksi, mutta jollei tota katkasinta käy kokoajan räppäämässä päälle pois, niin pakeeleiden koko hyötyä ei saada irti, kun sama termari ohjaa sitäkin päälle ja pois. Vai onko homma järjevintä mitottaa niin että kuumimpana kesäpäivänäkään paneeliteho ei pysty kiehauttamaan varaajaa ja tuo aurinkopuolen vastus ohittaa termarin?

myös mitotuksesta kysyisin, millaset paneelitehot kannattas systeemiin miettiä, jotta siitä olis oikeesti hyötyä? Mppt on 70A ja invertteri1kW kuten vastuskin kaiketi.
 

kotte

Well-known member
Oma suunnitelma oli vaan mppt > akku + invertteri > jäspin 1kW vastus. Onko se suojaamassa akkua tai inverteriä liialta päälle pois -pumpulta
Toimii noin periaatteessa aivan hyvin, jos invertteri osaa pysähtyä, kun akun jännite laskee turhan alas ja käynnistyä vasta, kun jännite on noussut takaisin tietyn verran katkaisujännitteen yläpuolelle. Kaikki invertterit eivät nimittäin käynnisty enää luotettavasti, kun jännite nousee uudelleen (vaan tarvitaan joko laitteen kytkimen käyttäminen välillä nollassa tai saman toteuttaminen ulkoisen logiikkapiirin ohjauksella). Inverttereitä ei myöskään yleensä suositella käynnistettäväksi niin, että kytkettynä on jo huomattavan suuri kuorma (tätäkin voisi joutua ohjailemaan erillisellä logiikkapiirillä ja elektronisella kytkimellä). Kolmanneksi, invertterin sammutuksen ja käynnistyksen kynnysjännite-erojen pitää olla riittävä, jotta laite ei jää yrittelemään jatkuvia uudelleenkäynnistyksiä, kun akun jännite laskee kuormitettuna ja palautuu taas osittain kuorman kaikottua. Tuo nimittäin tyhjentää akkua liikaa ja voi rikkoa ajan myötä itse invertterinkin. Tämäkin voisi edellyttää lisäohjauslogiikkaa.

Jos yrittää moista ilman ulkoista logiikkaohjausta, voi joutua etsiskelemään pitkäänkin sopivaa invertteriä, joka sattuu toimimaan tarkoituksen kannalta riittävän hyvin. En laskisi moisen mahdollisuuden varaan, vaan lähtisin siitä, että em. kolme kriteeriä hoidetaan erillisellä logiikkapiirillä niin, että niitä voi hieman säätää käyttökokemusten perusteella.
 

Tenio

New member
Aah, hyvä pointti, eipä tullu mieleen. Käviskö tohon käyttöön ihan viivepiiri vastuksen taakse, jonka säätäs esim niin, että kun invertteri lähtee päälle, niin vastus kytkeytyy releellä vasta esim. 15 min päästä mukaan, jollon paneelit olis lataillu akkua jo riittävästi.

Eikai isokaan invertteri soft startilla kovin paljon virtaa vaadi käynistyessään, jollei kuormaa oo. Vai vaatiikohan, täytyykin varmaan mittailla tuo käynnistysvirta. Toki varmin ratkasu on viivästyttää sitäkin jonkun verran.

mietityttää myös, että jos mulla on kilowatin vastus ja se käytössä kilowatin invertterillä, niin täytyykö mulla olla paneleita jo yli kilowatilla ettei systeemi kyykkää alkuunsa? Osaako invertteri käydä ”aliteholla”, ei varmaan? Entä miten käyttäytyy tuo kilowatin vastus jos siihen ajetaan virtaa esim. 800w invertterillä? Invertteri ylikuormittuu kaiketi heti, ja sammuu, vai kuinka?

sori oon näistä kyllä ihan pihalla, nyt kun tajusin että tää invertterin väliil laitto ei ollukaan plug n play, vaan enemmänkin plug n pray tasoa.
 

Tenio

New member
Nyt pohdin myös, että millaisen akun tuollaiseen systeemiin voi laittaa? Kennoja on tarkotus tulla siinä 1-1,5kW (en ole vielä tarkemmin laskenut) ja tuo lataussäädin on 70A. Tokikaan tuo invertteri ei katko silloin kun auronko porottaa, mutta millaiset virrat systeemissä myllää siinä kohden kum se alkaa katkoa. Koska kaiketi tuo silloin valuu akkuihin. Ja eikös ne nyt tuollaisilla latausvirroilla jo romuakutkin kiehu aika nopeasti..?

invertereiden kanssa olen pelannut mutta tää paneelitouhu on kyllä vielä aika mukavuusalueen ulkopuolella.. 😬
 

Tenio

New member
Onko se energia tarkoitus syöttää juuri 230V lämmitysvastuksiin? Halpaa ei ole, mutta kun pistää ensin lataussäätimen ja pudottaa jännitteen 24V. Sen jälkeen akku ja 24V -> 230V modifioitusiniaaltoinvertteri. Tuon lisäksi kaipaa pienen logiikan kykemään siniaaltoinvertteriä päälle ja pois ja ehkä myös ohjaamaan kuormia päälle ja pois. Jos se kuormien ohjaus on nopeata, niin voi riittää ihan 10 Ah akku tai sitten ei. Inverttereissä on oma alijännitteellä pois kytkeytymisen rajansa, mutta jos akku on jo valmiiksi huono, niin "uskaltaa" säännöllisesti purkaa tyhjäksi sitä rajaa vasten :)

Taloudellisesti edullisinta on tehdä kiinteä vastus ja sovittaa sen teho ja resistanssi paneeleiden mukaan.
Kuinka usein tota systeemiä pitäs räpsytellä päälle ja pois? Onko kyse enemmän minuutin viiveestä vai puolesta tunnista? Onko kokemusta?
 

Tenio

New member
Nyt mulla nousee mieleen myös se skenaario että jos kirkkaana päivänä esim. invertteri leviää, niin mitä järjestelmälle käy. Akku tulee pikaisesti täyteen, ja sen jälkeen kennosto leijuu vapaana. Miten tollanen isompi paneelisto reagoi kuormattomuuteen? Ainoa kosketuspinta näihin hommiin on 150w mökkijärjestelmä, jonka kanssa ei paljon tällaisia tarvinnut miettiä..
 

kotte

Well-known member
Käviskö tohon käyttöön ihan viivepiiri vastuksen taakse, jonka säätäs esim niin, että kun invertteri lähtee päälle, niin vastus kytkeytyy releellä vasta esim. 15 min päästä mukaan, jollon paneelit olis lataillu akkua jo riittävästi.

Eikai isokaan invertteri soft startilla kovin paljon virtaa vaadi käynistyessään, jollei kuormaa oo. Vai vaatiikohan, täytyykin varmaan mittailla tuo käynnistysvirta.
Tuo invertterin kuorman viivästys on periaatteessa hyvä idea. Tekisin sen kuitenkin niin, että mittaisin invertterin lähtöjännitettä ja kun 230V on ollut päällä pari sekuntia, niin sitten releellä (tai jollakin puolijohderatkaisulla) vastuksen teho päälle. Itse invertterin päällekytkentää puolestaan viivästäisin niin, että invertteri kytketään päälle (lisäämällä virtakytkimen tilalle elektroninen kytkin, ellei laitteessa ole valmiina kaukokäyttömahdollisuutta) vasta, kun jännite on ylittänyt sopivan jännitetason riittävän pitkäksi aikaa (lyijyakulla vähintään kymmeniä minuutteja, ehkä jopa tunteja). Jos akkuna on superkondensaattoriparisto, sekunnitkin riittäisivät (tuo olisi ehdottomasti paras "akkutyyppi" tähän ja ideana on siis, että pyritään käyttämään jokseenkin paneeleiden koko tuotto melkein heti varastoimatta sitä muutamaa kymmentä sekuntia pitemmäksi ajaksi, mikä tietenkin vaatii tarkahkoa mitoitusta vastukselle suhteessa paneeleihin). LiFePO4-akulla aika olisi lyhempi kuin lyijyakulle (ehkä vain minuutteja), sillä tuo ole moksiskaan käytöstä melko purkautuneenakin. Edellisillä voi rauhassa odottaa, että invertteri katkaisee sähköt itse jännitteen pudottua riittävästi. Sen sijaan lyijyakulle olisi viisasta katkaista virta jo kun mennään muutamalla prosentilla akun nimellisjännitteen alle.

Jonkin verran tuossa joutuu rakentelemaan, mutta esimerkiksi tarvittavia aikareleitä saa valmiina ja samoin vastuksen ohjausreleitä mekaanisina tai puolijohderatkaisuina. Jännitedetektori on puolestaan yksinkertainen rakentaa joko ihan peruskomponeteista tai sitten lisäämällä johonkin valmiiseen rakennussarjaan sopiva zenediodin, passiivisen jännitesuodatuspiirin ja säädettävän jännitejakoketjun yhdistelmä (ellei sitten juuri tuohon tarkoitettua sarjaa tai valmiiksi kasattua osu jostakin kohdalle). Raspberry Pi:n kaltaisiin mikrotietokoneisiin ja vastaaviin saa tietenkin liitäntälaitteita, joilla moisen voi toteuttaa ohjelman ohjauksessa, jolloin voi aivan vapaasti määrätä, miten laitteen tulee toimia. MPPT-säädin toimii parhaiten, jos vastusta ohjataan PWM-periaatteella tietokoneen ohjauksessa puolijohdereleen kautta niin, että akun tai superkondensaattorin lataustaso pysyy jatkuvasti jokseenkin samana.
 

vmakela

Member
Mietin aika samanlaista ratkaisua. Jäspi 300 litraa kolmessa vaiheessa. Mittasin jo.aiemmin että yksi vastus olis jotain luokkaa 65 ohm, en muista enää tarkasti, eli karkeasti 850W. Olen nyt pitänyt varaajaa kahdella vastuksella pari kuukautta, ja hyvin riittänyt kahdelle hengelle. Suunnitelmissa puskea yhteen vastuuseen 12/24V off gridistä invertterillä. Voisko mppt säätimen loadia käyttää rele ohjaukseen invertteriille, eli kun mppt katkaisee loafin alaraja jännitteellä, katkeaa inun syöttö rekeen kautta. Näin saisi hystereesin toimimmanko? Termarin jättäisin kahdelle vastukselle esim. 65 astetta. 850W jaksaisi nostaa 300 litraa vajaa 3 astetta tunnissa. Hyvällä aurinkoisella päivällä siis Max 30 astetta, meneekö oikein?
 

vmakela

Member
No minulla se oli yli 60 ohm. Sitä ihmettelinkin, kun aina lukee että 3kWh, ja itse laskin että alle 900W / vaihe. Tyyppikilvessä 3kWh. Tämä nyt on joka tapauksessa epäolennaista tässä koko jutussa.
 

kotte

Well-known member
Voisko mppt säätimen loadia käyttää rele ohjaukseen invertteriille, eli kun mppt katkaisee loafin alaraja jännitteellä, katkeaa inun syöttö rekeen kautta.
Parasta olisi saada invertteri sammumaan sillä tavoin kuin tapahtuu käyttökytkimellä, mutta riippuu invertterin mallista, onko asialla merkitystä. Hystereesiä tuolla ei mielestäni saa luotettavasti aikaan, mutta asialla ei ole merkitystä, jos akkuna on muu kuin lyijyakku.
 
Ylös