Ilmakeräin

[jaskiainen]

hetkellisyys? sillä ei kyllä ole juurikaan mitään hyötyä jos hetkellisesti tapahtuu jotain. kuivatuksessa rakennuksen sisälämpötila pitäisi saada muutaman asteen korkeammaksi aina kuin mitä ulkoilma on. sellaista ei saavuteta hetkellisyydellä. jos lämpötilaa ei saada ulkolämpötilaa korkeammaksi hetkellisellä toiminnalla pumpataan rakennukseen vain kosteutta kuten nikfly edellä jo sanoikin.

Toista mieltä.
Itsellä mökissä ilmakeräin ja jo se viiden asteen lämpötilaero päivällä riittää kuivattamaan mökin sisäilmaa helposti kymmenkunta prosenttia.
(Pitää saada muutamana päivänä peräkkäin aurinkoa. Yksi päivä ei vielä paljoa tunnu.)
Yöllä ulkolämpötila laski radikaalisti, joka periaatteessa lisäsi lämpötilaeroa(siis kevään pakkasissa) ja aina kun päivällä paistoi, niin mökin sisälämpötila oli vähintään sen viitisen astetta ulkolämpötilan päälle ja kuivatti sisäilmaa.
Myöskään semmoista ummehtunutta hajua ei tule niin helposti.
Jos lisätodisteita kaipaat, niin minulta löytyy dataloggerin käppyrää lämpötilan ja kosteuden osalta...

Eli kun aurinko ei paista, niin kosteusprosentti pyöri tuossa 68-73 välillä. (Pahimmillaan jopa yli 80%)
Ja taas kun arska paistoi useamman päivän peräkkäin, niin prosentti pyöri tuossa 60-65 välillä.
Tuo lämpötilan "pumppaaminen" näyttää aiheuttavan hieman enemmän epätasaisuutta tuossa prosentissa,
mutta selvästi pienentää sitä selkeästi.

Ja vielä lisäksi semmoinen asia, että lämmitin on lähes koko aamupäivän puiden varjossa. Eli saanti oli vain nelisen tuntia päivässä.
Jos siitä kaataisi muutaman varjostavan rungon, niin prosenttiero olisi luultavasti vielä isompi...

Edit: Siis sininen käppyrä kosteus% ja punainen lämpötila. Vihreä kastepiste.

 

[Puuha]

ja silti olet samaa mieltä kuten myös käppyräsi osoittavat väitteen. olisikin poikkeuksellista fysiikanlakeja alettaisiin rikkomaan.

 

[jaskiainen]

Yhä vain eri mieltä.
Jos sinulla parempaa dataa, niin todisteet pöytään.
Ainakin minun käppyrät näyttää, kuinka paljon pienempi kosteus% on kun lämmitystä tapahtuu.

Jos tarkoitat tuota hetkellistä kosteuden nousua, kun lämmitin lähtee päälle, niin se johtuu eristämättömästä
putkistosta vintillä. l. kondensointia.

 

[Puuha]

en vaan sitä että päivän paisteella viikossa ei ole mitään merkitystä ja talvella se jopa lisää kosteutta rakennuksen sisäilmassa. sitten kun paisteisia päiviä on useampia kuin pari voidaan jo todeta sen kuivaavan kuten sinunkin käppyrät sen osoittavat. lämmitys ei tarvitse vuorokaudessa olla kovin pitkä riittää että niitä on päivittäin ja että tehoa saadaan lämmittämään sisäilmaa ulkolämpötilaa korkeammaksi.

edit: lisätäänpä vielä se että jos viikossa kerran saadaan ilman lämpötila nostettua rakennuksessa muutamalla asteella tulee esille se että pintamateriaaleihin alkaa kosteus kiertymään kastepiste lämpötilan vaikutuksesta. no saadaanhan se niinkin sisäilma kuivumaan mutta itse kosteus ei häviä minnekkään rakennuksesta vaan sitä jopa tulee lisää keräimen ollessa päällä ulkoilmasta rakennukseen.

todellinen kuivuminen alkaa vasta kun saadaan pintamateriaalien lämpötilat myös nousemaan kastepisteen yläpuolelle jolloin ne alkavat luovuttamaan sisältämäänsä lämpöä sekä kosteutta sisäilmaan sisälämpötilan laskiessa ja ilmanvaihdon kautta poistumaan rakennuksesta yön aikana tai seuraavana päivänä taas keräimen aiheuttaman kierron ansiosta.

 

[Khyron]

en vaan sitä että päivän paisteella viikossa ei ole mitään merkitystä ja talvella se jopa lisää kosteutta rakennuksen sisäilmassa. sitten kun paisteisia päiviä on useampia kuin pari voidaan jo todeta sen kuivaavan kuten sinunkin käppyrät sen osoittavat. lämmitys ei tarvitse vuorokaudessa olla kovin pitkä riittää että niitä on päivittäin ja että tehoa saadaan lämmittämään sisäilmaa ulkolämpötilaa korkeammaksi.

edit: lisätäänpä vielä se että jos viikossa kerran saadaan ilman lämpötila nostettua rakennuksessa muutamalla asteella tulee esille se että pintamateriaaleihin alkaa kosteus kiertymään kastepiste lämpötilan vaikutuksesta. no saadaanhan se niinkin sisäilma kuivumaan mutta itse kosteus ei häviä minnekkään rakennuksesta vaan sitä jopa tulee lisää keräimen ollessa päällä ulkoilmasta rakennukseen.

todellinen kuivuminen alkaa vasta kun saadaan pintamateriaalien lämpötilat myös nousemaan kastepisteen yläpuolelle jolloin ne alkavat luovuttamaan sisältämäänsä lämpöä sekä kosteutta sisäilmaan sisälämpötilan laskiessa ja ilmanvaihdon kautta poistumaan rakennuksesta yön aikana tai seuraavana päivänä taas keräimen aiheuttaman kierron ansiosta.

Eli oleellista olis paljonko lämpöä saadaan sisälle? Kumpikohan sit tuottaa paremmin sitä lämpöä, kiinteällä termostaatilla oleva vai differentiaali?

 

[Puuha]

kyllä se keräimen pinta-ala enemmän asiaan vaikuttaa.

 

[Pähkäilijä]

Onneksi talvikuukausien ajan on yleensä sisäilmakin pakkasella lämmittämättömissä mökeissä joten homeongelmaa ei sen takia synny. Maaliskuussa kun mökillä kävin oli ulkona nollakeli ja sisällä -8c. Tälläiset tilanteet on toivottavasti ensi keväänä historiaa.

K-Raudan mainos tuli (Kevät 2013) ja siellä oli myynnissä Aurinkopuhallin SolarVenti SV3 495,-

Hivenen googlatan löytyi http://www.ecosun.fi/suomi/tuotteet/SV3-fi

tosin yksityiskohtaiset tuotetiedot ei aukene...

 

[Puuha]

onpa vain hintaa sen verran että samalla rahalla itse touhuaa jo aika keräimen. 

 

[Khyron]

kyllä se keräimen pinta-ala enemmän asiaan vaikuttaa.

Toki, mutta nythän olikin kyse termostaateista.

 

[Puuha]

juu, ei se termostaatti sitä tehoa tee. 

edit: jos taas aletaan miettimään termostaatteja niin itse näkisin että jos kierrätetään mökin sisäilmaa keräimessä niin paras termostaatti olisi differentiaali jolloin mitataan mökinlämpötilaa ja keräimen lämpötilaa. taas jos ulkoilmasta otetaan korvausilma perinteien termari lienee paras vaihtoehto.

jos differentiaali termaria käytetään ulkoilmasta korvausilman ottavaa keräintä on edessä tilanne jossa rakennuksen lämpötila voi olla reilusti alle ulkolämpötilan jolloin ulkoa saadaan kosteaa ilmaa rakennukseen sillä puhallin voi pyöriä vaikka aurinko ei paista.

 

[Khyron]

juu, ei se termostaatti sitä tehoa tee. 

edit: jos taas aletaan miettimään termostaatteja niin itse näkisin että jos kierrätetään mökin sisäilmaa keräimessä niin paras termostaatti olisi differentiaali jolloin mitataan mökinlämpötilaa ja keräimen lämpötilaa. taas jos ulkoilmasta otetaan korvausilma perinteien termari lienee paras vaihtoehto.

jos differentiaali termaria käytetään ulkoilmasta korvausilman ottavaa keräintä on edessä tilanne jossa rakennuksen lämpötila voi olla reilusti alle ulkolämpötilan jolloin ulkoa saadaan kosteaa ilmaa rakennukseen sillä puhallin voi pyöriä vaikka aurinko ei paista.

Miten se reilusti voisi olla alle ulkolämpötilan kun se differentiaalitermostaatti sitä kuitenkin jatkuvasti pikkuhiljaa lämmittää? Sen sijaan perinteisellä termostaatilla lämpöero voi olla kovinkin iso. Suuria lämpötilanvaihteluitahan tulee lähinnä talvella, jolloin ilma on aika tavalla kuivaa. Samaten kannattaa huomioida että sisälämpötila seuraa ulkolämpötilaa kohtuullisella viiveellä, vaikka ulkona olis hetken ollu -20 ei sisällä välttämättä ole vielä niin kylmää.

 

[Puuha]

jos rakennuksen sisällä on -10 astetta ja ulkolämpötila nousee -20 -> -5 tienoille ja on pilvistä kennon kuitenkin pyörittäessä keräimeen ilmaa nousee myös ilman kosteusprosentti samalla tätä ilmaa kun taas pukataan ulkoa sisälle rakennukseen tiivistyy ja kiteytyy rakenteisiin jotka ovat ilmaa kylmempiä riippuen tietysti kastepisteestä. itsellä ei riitä tietämys paljon hysteriä pitäisi olla jotta differentiaali termari toimisi niin ettei kosteutta kiertyisi vaikka ulkolämpötila nousisi sisälämpötilaan nähden korkeammaksi. äkkiseltään päässä pyöriteltynä pitäisi lämpötilaeron muuttua sisälämpötilan ja ulkolämpötilan suhteiden mukaan kastepisteeseen.

jos taas tuo sama tilanne tulee keräimellä joka pyörittää mökin sisäilmaa ei kosteutta ulkoa tuoda mökkiin mutta sisälämpötila nousee ja myös rakenteet lämpiävät. samalla kun ulkolämpötila laskee, eikä auringosta enää saada keräimelle energiaa sekä samalla mökin sisäiset rakenteet alkavat luovuttamaan lämpöä vaihtuu ilma painovoimaisesti kuivattaen rakennetta ja tätä kautta sisäilmaa. tällöin differentiaali termarista on kyllä hyötyä vaikka olisikin pilvistä.

kuivuminen on siitä villiä että se vaatii lämpöä mutta myös viileyttä jotta lämpö johtuu rakenteista pois. kun lämpö johtuu pois rakenteista ja materiaalista luovuttavat ne samalla myös kosteutta. rakenteiden sisältämä kosteus määrittää sisäilman kosteuden. vesi nyt sattuu haihtumaan ympäröivään ilmaan kun se luovuttaa lämpöään.

 

[Pähkäilijä]

Mitäs mieltä arvon raati on mikä kerros pitäs mustamaalata vai kaikki kolme? Sauna Sadun edessä 2 kerrosta alumiiniverkkoa.

 

[jaskiainen]

Tottakai kaikki mahdollinen mustaksi. Ja siis mattamustaksi.
Itse käytin hellamaalia, vaikka olikin hieman suolaisen hintaista.

 

[regu]

Mitäs mieltä arvon raati on mikä kerros pitäs mustamaalata vai kaikki kolme? Sauna Sadun edessä 2 kerrosta alumiiniverkkoa.

Tämän keräimen tuloksia haluan nähdä tulevaisuudessa.

 

[Pähkäilijä]

Tämän keräimen tuloksia haluan nähdä tulevaisuudessa.

minäkin...  ;D

Löytyi Etrin 99 XU 01.61 230v puhallin, mutta hämäräkytkin pistorasiaa joka toimis päinvastoin eli auringonpaisteesta ei löydy. Keräin on 120x240cm ja poistoputki eristettyä 125mm kurttuputkea puolisentoista metriä. Oli aaltokuvioista valokatetta mutta ois ollu liikaa eristämistä joten suoraakin onneksi löyty kaverilta. Toivottavasti viikonloppuna saa koeponnistettua.

 

[nikfly]

hämäräkytkin pistorasiaa

Sitten pitää ostaa semmoinen hämäräkytkin jossa on vaihtokärki, ja panna siihen pistorasia perään.. 8)

 

[buctu]

Olen mielenkiinnolla lukenut topicia ja seurannut ilmakeräin projektejanne. Aloittelevalla harrastajalla on nyt tarkoitus rakentaa 1.4m2 keräin.
Nyt kaipaisin ideoita ja neuvoja toteutukseen. Alustavasti miettinyt:
- Rungot vaneria (21-24mm tai mahdollisesti myös paksumpaa)
- Toimisiko eristeenä kivi-/lasivilla? Esim. Paroc extra?
- Soveltuuko lämpölasi käytettäväksi? Ajatuksena oli käyttää kahta rinnakkain asennettavaa 450x1570 lämpölasia jolloinka keräimen koko on ~1.4m2
- Keräimen sisään olin ajatellut käyttää Aludec alumiinirakenteista ilmanvaihtoletkua (keräimeen s-muotoisena). Olisiko vaihtoehto tölkeille?
- Maalaus mustalla lämpömaalilla ja kotelo olisi tarkoitus pellittää lopuksi

Näillä olisi tarkoitus lähteä metsästämään aurinkoisesta ilma(i)sta lämpöä, mutta etten kompastu heti alkumetreille olisin kiinnostunut mielipiteistä ja neuvoista.

 

[eemeli]

Hep.

Tuumasesta vanerista tuloo äkkiä sekä kallis että painava - kannattaa ehkä miettiä vielä tuota runkoratkaisua. Myös mahdollisen tiivistyvän kosteuden on hyvä päästä pois jostakin.

S-kirjai(m)(nt)en muotoon viritetty putki ei ymmärtääkseni liene kaikkein tehokkain ratkaisu jos pyritään suureen ilmamäärään laitteen läpi?

Kivi- ja lasivillat ainaskin kestävät mahdollisesti syntyvät lämpötilat, ja ku nilma kulkaa putkissa niin niistä ei taida etes paljoa pölyä lähtä mukaan.

Pistähän kuvia tänne kun saat proggista etenemään, jos sitä itsekin innoittuisi ahkeroimaan!

-eemeli-

 

[buctu]

Projekti on hieman edennyt eli lähinnä materiaalit on varmistunut. Ensimmäinen versio tuleekin vain yhdestä lasista joten keräimen koko on ~0,7m2.
Runko on 18mm filmivaneria ja villa 30mm Paroc Tyvekiä. Putki on 82mm Aludeciä ja tuuletin 80mm. Suodatinkangas tulee imupuolelle omaan koteloon.
Keräin olisi tarkoitus asentaa 8m2 saunamökkiin joka sijaitsee saaressa. Jos yksi keräin ei riitä toisen voi yhdistää rinnalle myöhemmin.
Ensi viikolla laitetaan kuvia sekä testiajon tulokset (ja viime hetken vinkit otetaan nöyränä vastaan!)