Ilmakeräin

[STP]

-15 asteinen ilma = kuiva, +3 asteinen = voi olla kostea (riippuu kastepisteestä alkaako kerääntyä "lunta" mökkiin)

Jos otat -15 asteista ilmaa jonka suhteellinen kosteus on 99% ja lämmität sen +3 asteiseksi, on tämän lämmitetyn ilman suhteellinen kosteus enään noin 25%. Ilmaan ei tule lämmitysprosessissa lisää vettä mistään (toivottavasti) eli absoluuttinen vesimäärä/ilmakuutio pysyy samana mutta suhteellinen kosteus laskee huomattavasti lämmitettäessä. Tässä on se kuivattava vaikutus kun otetaan ulkoilmaa.
Samasta syystä suomalaisessa talossa on talvella niin pirun kuivaa sisällä vaikka kosteusprosentti on ulkona tyypillisesti yli 70% koko ajan. Siinä pakkasilmassa on vaan älyttömän vähän vettä absoluuttisesti vaikka suhteellinen kosteus olisikin lähellä sataa kokoajan.
Tuossa linkki laskuriin jolla pääsee tekemään vaikka mitä kivaa aiheen tiimoilta: http://www.vaisala.fi/fi/services/technicalsupport/HumidityCalculator/Pages/default.aspx

 

[Puuha]

mökille pitäisi kehitellä jonkinlainen tapa saada kuivattua mökkiä. tosin ei viitsiisi tehdä kovin monia reikiä seiniin. kuis onnistuu jos piipupellin jättää ravolleen ja puhallin antaisi lämpöä aina kun sitä auringosta olisi saatavilla? vai meneekö hyöty heti harakoille ja mahdollisesti aiheuttaa ongelmia hormiston kanssa joka on muutekin aika heikko saada vetämään talvella tai keväällä vähäisen käytön vuoksi? vai voisiko jopa käydä niin että piippuun ei muodostuisi enää ilmalukkoa jos ilmakeräimellä pukkaisi lämpöä mökkiin?

 

[audiq]

Piipunpeltienhän pitäisi talvella olla täysin auki, jos on mökki kylmillään. Jos ei ole ilmanvaihtoventtiiliä seinässä, jota voisi hyödyntää, niin tee reikä vaan seinään. Sitten on ilmanvaihtoventtiili. Itse asensin joka huoneeseen ilmanvaihtoventtiilin seinään ja selkeä vaikutus oli sisäilman laatuun sillä.

 

[Pähkäilijä]

Tampereen yliopistossa tutkittiin kylmillään olevien mökkien "kuivaylläpito" lämmitystä, tuolla sivulta 25 alkaen

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=116460&lan=fi

Sinänsä jos puhallin on aurinkokenno-ohjattu tuleeko missään vaiheessa tilannetta että puhaltimen pyöriessä menisi ilmankeräimen läpi lämmittämättömään mökkiin kosteampaa ilmaa kun siellä sisällä valmiiksi on?

suhteellisen kosteuden ollessa korkea,
esimerkiksi 60…100 % RH, muutaman asteen lämpötilan nousu voi laskea suhteellista kosteutta jopa 10...20 % RH. Tähän kuivanapitolämmityksen toiminta perustuu

 

[nikfly]

riippuu kastepisteestä alkaako kerääntyä "lunta" mökkiin

Vaikka sisäilman vesihöyrypitoisuus kasvaa, niin lämmittäminen
kasvattaa myös ilman kyllästyskosteuspitoisuutta, jolloin sisäilman suhteellinen
kosteus laskee. Ikkunapinnat lämpenevät kuitenkin sisäilmaa hitaammin,
jolloin niiden läheisyydessä ilman kyllästyskosteuspitoisuus pysyy alhaisempana.
Ikkunapintojen läheisyydessä ilmaan ei siis mahdu yhtä paljon vesihöyryä, jolloin
ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi lasin sisäpintaan. Ikkunoiden lisäksi kosteutta
voi tiivistyä samalla tavoin myös muihin vastaavanlaisiin kylmiin pintoihin.

 

[Khyron]

riippuu kastepisteestä alkaako kerääntyä "lunta" mökkiin

Vaikka sisäilman vesihöyrypitoisuus kasvaa, niin lämmittäminen
kasvattaa myös ilman kyllästyskosteuspitoisuutta, jolloin sisäilman suhteellinen
kosteus laskee. Ikkunapinnat lämpenevät kuitenkin sisäilmaa hitaammin,
jolloin niiden läheisyydessä ilman kyllästyskosteuspitoisuus pysyy alhaisempana.
Ikkunapintojen läheisyydessä ilmaan ei siis mahdu yhtä paljon vesihöyryä, jolloin
ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi lasin sisäpintaan. Ikkunoiden lisäksi kosteutta
voi tiivistyä samalla tavoin myös muihin vastaavanlaisiin kylmiin pintoihin.

Mikä ylimääräinen kosteus? Siis mistä sinne mökkiin sitä kosteutta tulisi lisää?

 

[nikfly]

Mikä ylimääräinen kosteus? Siis mistä sinne mökkiin sitä kosteutta tulisi lisää?

Kyllähän me suomessa raavitaan autonkin ikkunoita joka talvi.
Raitisilmaa pumpataan koko ajan enemmän -20 'C, suhteellinen kosteus RH = 85 %, ilman vesipitoisuus 0,74 g/m3, jos puhallin on 100l/min tunnissa on pumpannut 4,44 g vettä taloon...Sitten on eri asia minkä verran poistuu ja mikä jää taloon.
Jos on esineitä jonka pinta lämpötila on alle kastepisteen niin vesi kondensoituu siihen. 

Eihän se mökin lämpötila nouse jos kaikki lämpö päästetään harakoille, on muutenkin helpompi nostaa +3 asteista ilmaa kun - 15 asteista.
Mulla on pieni kutina, että kun sammuttaa puhaltimen niin vesi jäätyy "putkistoihin", sitten kun se lyödään käynttin vesi sulaa ja menee sisälle ?

 

[eemeli]

Hep.

Tässä ehkä haetaan sitä, että kun sieltä ulkoa tulee ilmaa sisälle, ja sen ilman mukana on myös kosteutta (ihan täysin kuivaa ilmaa ei luonnon keskellä taida ihan helpolla löytää) niin mihin se kosteus päätyy...

Oletan, että kun sisään puhalletaan, niin jsotakin se poistuukin =) muutenhan mökin sisällä paine kasvaa vaarallisen suureksi ;-)

Mulla on ollu saunatuvalla pelti auki ja tuuletusikkuna raollaan talvisin.

Mites oi kosteus mökissä käyttäytyy, jos ulkoa puhalletaan lämpimämpää ilmaa sisään - nouseeko kostein ilma ylös vai miten käy? Olen nimittäin tässä asiassa koittanut ulkoistaa ajattelua, ja saanut vinkiksi, että voisi olla järkevää järjestää aurinkosähköllä puhallus korkeimmalta kohdalta ulospäin mökistä. Siis siten, etä jos lämpötilaeroa alhaalla ja parvella on sopivasti, niin puhallus ylhäältä ulos jos ilmakuivain puhaltaa sisään alempaa.

Olenko antanut uunottaa itseäni, kun en tätä ihan hölmönä ideana pitänyt?

Onko sisäänpuhalluksen korkeusasettelulla saavutettavissa merkittäviä hyötyjä pienellä vaivalla?

-eemeli-

 

[Khyron]

Mikä ylimääräinen kosteus? Siis mistä sinne mökkiin sitä kosteutta tulisi lisää?

Kyllähän me suomessa raavitaan autonkin ikkunoita joka talvi.
Raitisilmaa pumpataan koko ajan enemmän -20 'C, suhteellinen kosteus RH = 85 %, ilman vesipitoisuus 0,74 g/m3, jos puhallin on 100l/min tunnissa on pumpannut 4,44 g vettä taloon...Sitten on eri asia minkä verran poistuu ja mikä jää taloon.
Jos on esineitä jonka pinta lämpötila on alle kastepisteen niin vesi kondensoituu siihen. 

Eihän se mökin lämpötila nouse jos kaikki lämpö päästetään harakoille, on muutenkin helpompi nostaa +3 asteista ilmaa kun - 15 asteista.
Mulla on pieni kutina, että kun sammuttaa puhaltimen niin vesi jäätyy "putkistoihin", sitten kun se lyödään käynttin vesi sulaa ja menee sisälle ?

Jos mökin lämpötila pidetään jatkuvasti ilmakeräimellä muutaman asteen ulkolämpötilaa lämpimämpänä niin eihän se kosteus silloin kondensoidu minnekään. Ja ulkoa se ilma kuitenkin tulee sisälle kunnei taloista voi pulloja tehdä, ja samalla myös ulkoilman kosteus.

 

[nikfly]

Hmm, no vesihöyry nousee ylöspäin ...??
Jos kuumaa puhalletaan ylhäältä, se myöskin jää siihen...

muutenhan mökin sisällä paine kasvaa vaarallisen suureksi ;-)

No näillä puhallin tehoilla jossa on aksiaalipuhallin, ei kyllä ole sitä vaaraa.... puhallin alkaa "kavitoimaan" kun paine vähänkin nousee. 8)

 

[nikfly]

Jos mökin lämpötila pidetään jatkuvasti ilmakeräimellä muutaman asteen ulkolämpötilaa lämpimämpänä niin eihän se kosteus silloin kondensoidu minnekään. Ja ulkoa se ilma kuitenkin tulee sisälle kunnei taloista voi pulloja tehdä, ja samalla myös ulkoilman kosteus.

Mulla tuli aurinkopanelihin tehoa tammi ja helmikuu 5 kWh tänä vuonna, enpä usko että mökki pidetään lämpimänä sillä.
( ja ne tuli helmikuun loppu päivinä kaikki)

Voisihan sitä laskea paljonko tarvitsee tehoa etttä pitää huushollin lämpimänä.
ulkoseinät esim. 100 m^2 , katto 20 m^2, lattia 20 m^2 eristys vaikkapa 0,5W/m^2K => 140M^2 *0.5 = 70 W /aste ulkolämpötilla korkemmaksi
(tässä ei ilma vuoda yhtään)
Pitäisi ehkä käyttä U-arvona 1 tai isompi...
Lisäksi jos puhallat ilmaa sisään ja ulos niin silloin pitää vielä laskea tilavuus virta/lämpötila jne...

 

[Khyron]

Jos mökin lämpötila pidetään jatkuvasti ilmakeräimellä muutaman asteen ulkolämpötilaa lämpimämpänä niin eihän se kosteus silloin kondensoidu minnekään. Ja ulkoa se ilma kuitenkin tulee sisälle kunnei taloista voi pulloja tehdä, ja samalla myös ulkoilman kosteus.

Mulla tuli aurinkopanelihin tehoa tammi ja helmikuu 5 kWh tänä vuonna, enpä usko että mökki pidetään lämpimänä sillä.
( ja ne tuli helmikuun loppu päivinä kaikki)

Voisihan sitä laskea paljonko tarvitsee tehoa etttä pitää huushollin lämpimänä.
ulkoseinät esim. 100 m^2 , katto 20 m^2, lattia 20 m^2 eristys vaikkapa 0,5W/m^2K => 140M^2 *0.5 = 70 W /aste ulkolämpötilla korkemmaksi
(tässä ei ilma vuoda yhtään)
Pitäisi ehkä käyttä U-arvona 1 tai isompi...
Lisäksi jos puhallat ilmaa sisään ja ulos niin silloin pitää vielä laskea tilavuus virta/lämpötila jne...

Lämpimämpänä mitä ulkolämpötila. Se ei vaadi erityisen paljon tehoa.

 

[nikfly]

70 W /aste ulkolämpötilla korkemmaksi

 

[Khyron]

70 W /aste ulkolämpötilla korkemmaksi

Onko toi sitten sun mielestä mahdotonta saavuttaa ilmakeräimellä?

 

[Puuha]

eihän se mahdoton ole kunhan neliöitä riittää seinällä/katolla.

 

[nikfly]

Onko toi sitten sun mielestä mahdotonta saavuttaa ilmakeräimellä?

Iepä ole hetkellisesti, mutta jos ilmavirta on 0,00307 M^3/s (180l/h) ja lämpötila patterista n 15 astetta niin teho on jotain... 52 W ( jos se on se Partcon puhallin 6,5 cfm?).

Enpä jaksa enää kääntää löytyy jo täältä:

Vid en första testkörning med den största fläkten den 12 februari med utetemp -4,2 och klart solsken, blåste 55-gradig luft ut ur luftsolfångaren. Temperaturskillnaden mellan luftintaget och utblåset var 43° C och luftflödet ca 170 m3/h.
Luften togs vid mättillfället inne från källaren. Temperaturen i luftintaget låg på +12° C

Detta betyder att luftsolfångaren vid gynnsamma förhållande i mitten av februari kan komma upp i ca 2000 watt med nuvarande konfiguration. Det får anses godkänt för en luftsolfångare på 2,55m2.

 

[Khyron]

Onko toi sitten sun mielestä mahdotonta saavuttaa ilmakeräimellä?

Iepä ole hetkellisesti, mutta jos ilmavirta on 0,00307 M^3/s (180l/h) ja lämpötila patterista n 15 astetta niin teho on jotain... 52 W ( jos se on se Partcon puhallin 6,5 cfm?).

Enpä jaksa enää kääntää löytyy jo täältä:

Vid en första testkörning med den största fläkten den 12 februari med utetemp -4,2 och klart solsken, blåste 55-gradig luft ut ur luftsolfångaren. Temperaturskillnaden mellan luftintaget och utblåset var 43° C och luftflödet ca 170 m3/h.
Luften togs vid mättillfället inne från källaren. Temperaturen i luftintaget låg på +12° C

Detta betyder att luftsolfångaren vid gynnsamma förhållande i mitten av februari kan komma upp i ca 2000 watt med nuvarande konfiguration. Det får anses godkänt för en luftsolfångare på 2,55m2.

Ilmakeräinhän lähtökohtaisesti toimii hetkellisesti. Ja kuivaukseen hetkellisyys sopii hyvin.

 

[Puuha]

hetkellisyys? sillä ei kyllä ole juurikaan mitään hyötyä jos hetkellisesti tapahtuu jotain. kuivatuksessa rakennuksen sisälämpötila pitäisi saada muutaman asteen korkeammaksi aina kuin mitä ulkoilma on. sellaista ei saavuteta hetkellisyydellä. jos lämpötilaa ei saada ulkolämpötilaa korkeammaksi hetkellisellä toiminnalla pumpataan rakennukseen vain kosteutta kuten nikfly edellä jo sanoikin.

 

[nikfly]

Tuolla on ihan oiketa käppyröitä ilmakeräimestä:
http://franses.walo.se/month.html

 

[Khyron]

Keväällä ilma on kuivaa ja aurinko yleensä myös paistaa, eli kuivaukselle on hyvinkin otolliset hetket. Ei sitä kosteutta mistään maagisesti synny vaikka ulkoilmaa sisälle puhallettaisiinkin.