Aurinkosähkökatto

[virtuaaliharri]

Pohjois-Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan kattopinnan lämpötila voi laskea 6 - 20 °C ympäristön lämpötilaa alemmaksi. Lämmönhukka yötaivaalle on artikkelin mukaan noin 75 W/m². Tiedä sitten miten luvut peilaavat Suomeen. Tutkimuksessa käytettiin mittauksissa tietynlaista yötaivaalle suunnattua aurinkokeräintä viilennykseen.

Tuo tuoton nousun hidastuminen johtunee kennojen lämpenemisestä. Markkinoilla on hybridikeräimiä, joissa sähkön ja lämmön tuotanto on yhdistetty, jolloin nestekierto samalla jäähdyttää kennoja. Toisaaltaan jos keräimestä halutaan kuumaa vettä, niin kennotkin käyvät kuumina. Tuollaisella laitteella olisi kuitenkin enemmän buustausvaraa, kunhan lämmön saisi jonnekin dumpattua; mihin rooliin maapiiri voisi sopiakin hyvin. Hintaa pyytävät Suomessa tuollaisesta 1,4 neliömetrin kokoisesta hybridikeräimestä reilut 1500 €, mikä torpannee virittelyhalut varsin tehokkaasti.

 

[Savonius]

Amerikassa juuri joku todisti että 2+2=5

 

[viivelinja]

Jos aurinkopaneeliin osuvasta, parhaimmillaan noin 1000 W/m^2 säteilystä 20 % menee sähköksi, osa heijastuu pois, ja suurin osa lämmittää paneelia, lämmöntuotto ylittää aika nopeasti lämpönielun, jos se yötaivaallakin on vain 75 W/m^2.

Hybridikeräimen saisi, kun tuonne kattotilaan laittaa puhallinkonvektorin, millä sitten saa jonkin verran lämmitettyä vettä, eikä maksa 1500 € neliöltä. Sillä voi lämmittää myös esimerkiksi maalämpöpiirin vettä, jolloin se samalla pitää paneelit viileinä. Kierto mielellään jollakin nesteellä mikä ei jäädy. Auton syylärikin kävisi, mutta jos kierto on kastepisteen alapuolella, alkaa juotokset syöpymään. Kondenssivesi pitää johtaa pois. Tiedä sitten miten tuo vaikuttaisi rakennusteknisesti. Juotosaineet voi sisältää raskasmetalleja.

 

[maanma]

Lämpökeräykseen paneelin alta voi käyttää diffuusiosuojattua pexiä ja lattialämmön konvektorimuotolevyjä, jotka voi kiilata paneelin alle puurimoilla. Hellepäivänä paneelin aluslämpö 55-60C

 

[viivelinja]

Lämpökeräykseen paneelin alta voi käyttää diffuusiosuojattua pexiä ja lattialämmön konvektorimuotolevyjä, jotka voi kiilata paneelin alle puurimoilla. Hellepäivänä paneelin aluslämpö 55-60C

Hyvän kuuloinen idea. Tulisi varmasti tuota konvektorisysteemiä halvemmaksi.

 

[kotte]

Lämpökeräykseen paneelin alta voi käyttää diffuusiosuojattua pexiä ja lattialämmön konvektorimuotolevyjä, jotka voi kiilata paneelin alle puurimoilla. Hellepäivänä paneelin aluslämpö 55-60C

Sellainen vesikate-elementti, jossa on aurinkopaneeli sähköntuotantoon ja integroitu nesteputki lämmön keräämiseen, sopisi erinomaisesti syvän osittain varaavaksi tarkoitetun lämpökaivon yhteyteen. Parin kilometrin syvyydessä kallio on jo luokkaa 30 asteista ja tuo alkaisi riittää tiheästi putkitetun lattialämmityksen tarpeisiin ilman lämpöpumppuakin. Toisaalta paneeleiden lämpötila kannattaisi pitää ainakin alle 40 asteen sähköntuotannon tehostamiseksi. Esim. Qheatin tyyppisellä teknologialla (https://www.qheat.fi/fi/etusivu/) lämpö ja kylmä saadaan kerrostumaan (lämpö pohjalle ja kylmä pinnalle) ja kaivoa voi samalla käyttään myös sisätilojen jäähdytyslähteenä kesällä (ilmastoinnin hiukan lämmittämä vesi kuumennetaan vielä katolla ja ohjataan eristettyä putkea pitkin reiän pohjalle uudistamaan lämpövarantoa talvea varten). Valitettavasti tarvitaan pientaloa suurempi kulutuskohde, jotta riittävän syvän kaivon poraaminen voisi kannattaa.