Aurinkosähkö hankinnassa huomioon otettavia asioita?

[JVM]

Huomenta, uutena ryhmässä aloin kyselemään mitä on hyvä ottaa huomioon aurinkosähköjärjestelmää valitessaan. Aurinkosähkö on vasta pilkkeenä eteläisellä taivaalla. Kyseessä on 2007 valmistunut talo, itse talon katon lape on melkein suoraan etelään ja aurinko pääsee paistamaan n. 09.00 alkaen katolle. Toisaalta myös autotallin pääty on samaan suuntaan ja autotallissa on pääkeskus mittareineen. Ajatuksissa on ns. on grid järjestelmä. Talo lämpenee maalämmöllä.
Avoimin mielin otankin vastaan vinkkejä, ideoita ja ajatuksia järjestelmistä/järjestelmä toimittajista. Asentajaksi valikoituu jo tutksi tullut luottosähkäri.

Eli antakaa palaa! 

 

[rotzi]

Nykyinen sähkönkulutus profiili, eli tuntikulutukset maalis-syyskuu?
Onko MLP:ssä SG tai PV valmius, ehkä ei koska 2007?
Onko varaajaa johon varastoida?
Onko lappeita koillinen-lounas, =tuntien pidennys?
Kattokulma?

 

[JVM]

Autotallin katto on melkein itä-länsi suunnassa. MLP:n mahdollisuuksia en osaa sanoa ja varaajaa ei ole järjestelmässä. MLP on ctc ecoheat 8.0kw. Kattokulma on muistin varassa ehkä 30 astetta tai hiukan alle. Kulutus on ollut 1.6-30.09.2019 2-4kwh välillä maalis-toukokuu väli ei ole vertailu kelpoinen, kun MLP on vuotanut kylmäaineet maapiiriin ja energian kulutus ei ole siltä ajalyta vertailukelpoinen.

 

[rotzi]

On kyllä pieni kulutus tuo  2-4kWh/vrk ....2.5kWp paneelistostakin tulee jo >15kWh päivässä...no ehkä semmonen max10 paneelia vois olla sopiva, siitäkin menee myyntiin yli ½ näin äkkiä heittäen.
Kattokulma ihan ok...

Kai sulla on sähköyhtiön tuntikäyrät saatavilla, yleensä löytyy muutamilta edellisiltä vuosilta, oletko kirajutunut moiseen?

 

[denzil dexter]

Maalämpö rohkaisisi käyttämään mahdollisimman pitkän kauden aurinkosähköä. Eli pystypaneeleita jotka eivät peity lumeen, ja toisaalta myös aamu- ja ilta-auringon pyydystämistä. Silloin voisit aloittaa "ilmaiset" lämmitykset heti helmikuun loppupuolella ja jatkaa lokakuun loppuun. Kesällähän sitä sähköä kuitenkin tulee enemmän kuin riittävästi, vaikka olisi melkein minkälainen systeemi tahansa.
Ensimmäinen askel on siis pohtia, haluatko tuottaa vuoden aikana maksimimäärän sähköä (eteläsuuntaus lappeelle) vai haluatko käyttää mahdollisimman paljon omaa sähköä (edellä selostettu systeemi).

 

[JVM]

"Maalämpö rohkaisisi käyttämään mahdollisimman pitkän kauden aurinkosähköä. Eli pystypaneeleita jotka eivät peity lumeen, ja toisaalta myös aamu- ja ilta-auringon pyydystämistä. Silloin voisit aloittaa "ilmaiset" lämmitykset heti helmikuun loppupuolella ja jatkaa lokakuun loppuun. Kesällähän sitä sähköä kuitenkin tulee enemmän kuin riittävästi, vaikka olisi melkein minkälainen systeemi tahansa.
Ensimmäinen askel on siis pohtia, haluatko tuottaa vuoden aikana maksimimäärän sähköä (eteläsuuntaus lappeelle) vai haluatko käyttää mahdollisimman paljon omaa sähköä (edellä selostettu systeemi)."

Tarkoitatko pystysuuntauksella esim. seinälle suoraan asennusta? Siihen olisi kyllä 8x3 plus päätykolmio pinta- alaa. Sinänsä tuo tallin päätyseinän asennus houkuttaisi enemmän, koska aloituksessa mainittukin mittari, päätaulu ja MLP sijaitsevat siellä tallissa, eikä kaapelointeja tarvitse viedä kuin seinän läpi. Sijainti Pohjois- Pohjanmaa.

 

[JVM]

On kyllä pieni kulutus tuo  2-4kWh/vrk ....2.5kWp paneelistostakin tulee jo >15kWh päivässä...no ehkä semmonen max10 paneelia vois olla sopiva, siitäkin menee myyntiin yli ½ näin äkkiä heittäen.
Kattokulma ihan ok...

Kai sulla on sähköyhtiön tuntikäyrät saatavilla, yleensä löytyy muutamilta edellisiltä vuosilta, oletko kirajutunut moiseen?

Tässäpä graafeina, aikaisempaan vastaukseen hain hiukan keskiarvoa, mutta pikkuisen vaivannäön jälkeen tässä ovat nämä. Ja tuon 2-4 kwh oli nimenomaan karkea keskimääräinen kwh/h. kulutus, koska sitähän kysyit, ei kwh/vrk

 

[denzil dexter]

Tarkoitatko pystysuuntauksella esim. seinälle suoraan asennusta? Siihen olisi kyllä 8x3 plus päätykolmio pinta- alaa. Sinänsä tuo tallin päätyseinän asennus houkuttaisi enemmän, koska aloituksessa mainittukin mittari, päätaulu ja MLP sijaitsevat siellä tallissa, eikä kaapelointeja tarvitse viedä kuin seinän läpi.

Tavalla tai toisella vain paneeli pystyyn ja niin korkealle, että talviaurinkokin siihen osuu. Seinä voi olla hyvä paikka, jos vain räystäs ei koskaan sitä varjosta. Riippuu seutukunnasta, miten tuo toimii. Omalla kohdallani (Keski-Suomi) olen huomannut, että lumi on ongelma hyvin monena talvena. Eli paneelit eivät tuota yhtään mitään, vaikka hanki loistaisi kuinka paneelien päällä. Etelämpänä se ei välttämättä ole ongelma. Sielläkin pystysuuntauksesta on toki hyötyä, koska paistekulma on niin loiva.
Kuten sanottu, nuo ovat optimointikysymyksiä ja oikea ratkaisu riippuu tilanteesta ja tarpeista. Sen uskallan silti väittää, että useimmin käytetty suunnittelukriteeri "maksimimäärä sähköä vuoden aikana" ei ole kenellekään optimi, paitsi ehkä sähköyhtiölle.

 

[maanma]

On hyvä tiedostaa, että marras-, joulu- ja tammikuussa puut varjostava 300m päästä osan päivää, vaikka paneelit 10m korkeudella. Idästä ja lännestä ei tule kertymää.

 

[denzil dexter]

On hyvä tiedostaa, että marras-, joulu- ja tammikuussa puut varjostava 300m päästä osan päivää, vaikka paneelit 10m korkeudella. Idästä ja lännestä ei tule kertymää.

Näin on, eikä varmaan Savoniuksen lisäksi kukaan kaamoksessa sähköä teekään.  Käytännössä jos syys-lokakuun ja helmi-maaliskuun saisi kunnolla sähköä, niin huhti-elokuu kyllä hoituu vaikkei haluaisikaan.

 

[fraatti]

Tarkoitatko pystysuuntauksella esim. seinälle suoraan asennusta? Siihen olisi kyllä 8x3 plus päätykolmio pinta- alaa. Sinänsä tuo tallin päätyseinän asennus houkuttaisi enemmän, koska aloituksessa mainittukin mittari, päätaulu ja MLP sijaitsevat siellä tallissa, eikä kaapelointeja tarvitse viedä kuin seinän läpi.

Tavalla tai toisella vain paneeli pystyyn ja niin korkealle, että talviaurinkokin siihen osuu. Seinä voi olla hyvä paikka, jos vain räystäs ei koskaan sitä varjosta. Riippuu seutukunnasta, miten tuo toimii. Omalla kohdallani (Keski-Suomi) olen huomannut, että lumi on ongelma hyvin monena talvena. Eli paneelit eivät tuota yhtään mitään, vaikka hanki loistaisi kuinka paneelien päällä. Etelämpänä se ei välttämättä ole ongelma. Sielläkin pystysuuntauksesta on toki hyötyä, koska paistekulma on niin loiva.
Kuten sanottu, nuo ovat optimointikysymyksiä ja oikea ratkaisu riippuu tilanteesta ja tarpeista. Sen uskallan silti väittää, että useimmin käytetty suunnittelukriteeri "maksimimäärä sähköä vuoden aikana" ei ole kenellekään optimi, paitsi ehkä sähköyhtiölle.

Talven tuotto on vain pieni osa koko vuoden tuotosta enkä välttämättä laskisi sille liikaa painoarvoa. Itse simuloin erilaisia vaihtoehtoja ihan mielenkiinnosta ja esim kaakko - lounas asennus häviää etelään suunnattuun asennukseen myös tma:n osalta vaikka sähköä enemmän myyntiin meneekin...

Oman voimalan 6,2kWp /5kW invertteri tuottoennuste.

"Katsoin mielenkiinnosta myös noita simulointien tuloksia missä on jotain risuja piirrelty myös tuohon metsän paikalle. Nuo kyllä näyttävät todella synkältä marras, joulukuun ja tammikuun osalta. Vuosituotosta vain 1% ja tuossa ei ole edes lunta mukana. Loka ja helmikuu mukaan laskettunakin tuotto vain 6%."

 

[rotzi]

On kyllä pieni kulutus tuo 2-4kWh/vrk ....2.5kWp paneelistostakin tulee jo >15kWh päivässä...no ehkä semmonen max10 paneelia vois olla sopiva, siitäkin menee myyntiin yli ½ näin äkkiä heittäen.
Kattokulma ihan ok...

Kai sulla on sähköyhtiön tuntikäyrät saatavilla, yleensä löytyy muutamilta edellisiltä vuosilta, oletko kirajutunut moiseen?

Tässäpä graafeina, aikaisempaan vastaukseen hain hiukan keskiarvoa, mutta pikkuisen vaivannäön jälkeen tässä ovat nämä. Ja tuon 2-4 kwh oli nimenomaan karkea keskimääräinen kwh/h. kulutus, koska sitähän kysyit, ei kwh/vrk

Ai tuo oli 2-4kWh/h eikä /vrk...tuo on jo merkittävä kulutus tuohon jo mahtuukin tuotantoo...tuosta tulee vuosikulua jo paljon. 5-6kWp olis oma lähtöarvio näin etänä tietämättä mitä mahtuu...

 

[vesioinas]

En tiedä onko tarpeen vielä 2007 vuosimalliselle talolle, mutta yleisesti ottaen kannattaa varmistaa vesikaton kunto. Jos suunnitelmissa on kattoremontti seuraavan 20v aikana niin se kannattaa tehdä ensin. Muuten remontille tulee reilusti lisähintaa tai lisätyötä paneelien purun ja uudelleenasennuksen vuoksi.

 

[Tahma]

Kulutus käyrien mukaan sanoisin että sinun maalämpopumppusi on osatehoinen, JVM.
Kannatan kyllä suuresti hankkimaan aurinkopaneelit tuohon rinnalle.

Omani on 2009 valmistunut suorasähkölämmitteinen 143 neliöinen omakotitalo. Lisänä kiertoilmatakka ja ilmalämpöpumppu.
Itse hankin paneelit vuonna 2017 pääsiäisenä, siitä lähtien on vuosikulutukset laskeneet.
Paneeliteho on 3,64 kW ja invertteri on 3,7 kW. Suuntaus katon lappeella lounaaseen, kattokulman ollessa noin 30 astetta.
Kulutukset olivat ennen paneeleita noin 20-22k kWh/a ja viime vuosi oli alhaisin noin 17,5k kWh/a.

1. kuva. Vuoden 2019 kulutus Elenian Aina palvelusta ladattuna
2. kuva. Vuoden 2019 tuotanto SolarWebistä
3. kuva. Vertailu omantuotannon käytöstä ennen ja jälkeen lämminvesivaraajan kellottamista pelkälle päiväkäytölle kesäaikaan.

 

[rotzi]

Kulutus käyrien mukaan sanoisin että sinun maalämpopumppusi on osatehoinen, JVM.
Kannatan kyllä suuresti hankkimaan aurinkopaneelit tuohon rinnalle.

Omani on 2009 valmistunut suorasähkölämmitteinen 143 neliöinen omakotitalo. Lisänä kiertoilmatakka ja ilmalämpöpumppu.
Itse hankin paneelit vuonna 2017 pääsiäisenä, siitä lähtien on vuosikulutukset laskeneet.
Paneeliteho on 3,64 kW ja invertteri on 3,7 kW. Suuntaus katon lappeella lounaaseen, kattokulman ollessa noin 30 astetta.
Kulutukset olivat ennen paneeleita noin 20-22k kWh/a ja viime vuosi oli alhaisin noin 17,5k kWh/a.

Ei noista @JVM käyristä osatehoisuutta pysty päätteleen kun ovat kesä kulutuksia...sen noi kertoo että kesälläkin on kulutusta riittävästi (normaalia enemmän) eli tilaa on PV tuotannolle...

@Tahma lukemista aukee se että vaikka suorasähkö niin silti paljon menee myyntiin ~50%. Nuo noinkin paljon alentuneet kokonaiskulutukset on ½ varmaan seurausta siitä että muutenkin on alettu katsomaan kulutuksen perään ja alettu säästämään muussakin elämisessä. PV vaikutushan vuoden omaan kulutukseen on taulukosta katsottuna luokkaa 1.5MWh, eli jostain muualta on tullut enemmän kuin toinen mokoma...

 

[Tahma]

Ei noista @JVM käyristä osatehoisuutta pysty päätteleen kun ovat kesä kulutuksia...sen noi kertoo että kesälläkin on kulutusta riittävästi (normaalia enemmän) eli tilaa on PV tuotannolle...

@Tahma lukemista aukee se että vaikka suorasähkö niin silti paljon menee myyntiin ~50%. Nuo noinkin paljon alentuneet kokonaiskulutukset on ½ varmaan seurausta siitä että muutenkin on alettu katsomaan kulutuksen perään ja alettu säästämään muussakin elämisessä. PV vaikutushan vuoden omaan kulutukseen on taulukosta katsottuna luokkaa 1.5MWh, eli jostain muualta on tullut enemmän kuin toinen mokoma...

Kyllä on suuri merkitys ollut myös omilla kulutus tottumuksilla tuohon meidän energian tarpeeseen.
Toki tuossa vertailussa halusin osoittaa, kuinka paljon pelkän lämminvesivaraajan ajastus vaikuttaa omatuotannon käyttöön.

En muuta selitystä tuolle JVM:n kulutukselle keksi, ellei tietenkin ole ulkona lämmitettävää ulkoporeallasta.
Yli kymmenen kWh:n piikkejä tuntikulutuksessa.
Hyvin samanlaista kuin on tuttavan kiinteistön kulutuskäyrä osatehoisella pumpulla.
Naapurilla on taasen täysitehoinen pumppu ja sen kiinteistön kulutus on huomattavasti tasaisempaa.
Toki kiinteistön asukkailla on suuri vaikutus kulutukseen, yksikään kulutuskäyrä ei ole identtinen toisen kanssa vaikka lähtökohdat olisivat identtiset.

Oheisten kiinteistöjen kulutus tottumus on hyvin lähellä toisiaan. Lapsiperheitä ja saunat lämpiävät puulla. Kiinteistöt saman ikä- ja kokoluokan kiinteistöjä.
Käyrät ovat päiväkohtaisen kulutustiedon pohjalta tehtyjä.

1.kuva. Osatehoisen kulutus
2.kuva. Täysitehosen kulutus

 

[denzil dexter]

Ei kai mikään mökki voi siepata 160 kWh päivässä? Tuossahan käy jo normaali liittymäkin ahtaaksi, jos yhtään tuntikohtaista vaihtelua on kulutuksessa.

 

[rotzi]

Kyllä on suuri merkitys ollut myös omilla kulutus tottumuksilla tuohon meidän energian tarpeeseen.
Toki tuossa vertailussa halusin osoittaa, kuinka paljon pelkän lämminvesivaraajan ajastus vaikuttaa omatuotannon käyttöön.

En muuta selitystä tuolle JVM:n kulutukselle keksi, ellei tietenkin ole ulkona lämmitettävää ulkoporeallasta.
Yli kymmenen kWh:n piikkejä tuntikulutuksessa.
Hyvin samanlaista kuin on tuttavan kiinteistön kulutuskäyrä osatehoisella pumpulla.
Naapurilla on taasen täysitehoinen pumppu ja sen kiinteistön kulutus on huomattavasti tasaisempaa.
Toki kiinteistön asukkailla on suuri vaikutus kulutukseen, yksikään kulutuskäyrä ei ole identtinen toisen kanssa vaikka lähtökohdat olisivat identtiset.

Oheisten kiinteistöjen kulutus tottumus on hyvin lähellä toisiaan. Lapsiperheitä ja saunat lämpiävät puulla. Kiinteistöt saman ikä- ja kokoluokan kiinteistöjä.
Käyrät ovat päiväkohtaisen kulutustiedon pohjalta tehtyjä.

1.kuva. Osatehoisen kulutus
2.kuva. Täysitehosen kulutus

Niin, omakäyttö % on noussut 5% tuolla kellotuksella...


Mutta ei tuosta aloittajan ilmoittamasta jaksosta osatehoisuus löydy kuten ei noiden laittamiesi käyristäkään vastaavilla ajanjaksoilla:

 

[Tahma]

Ei kai mikään mökki voi siepata 160 kWh päivässä? Tuossahan käy jo normaali liittymäkin ahtaaksi, jos yhtään tuntikohtaista vaihtelua on kulutuksessa.

Ohessa Lumme Energian sivuilta suoraan kaapatut lukemat tuosta ~160 kWh/d kulutuksesta.

 

[maanma]

Ei kai mikään mökki voi siepata 160 kWh päivässä? Tuossahan käy jo normaali liittymäkin ahtaaksi, jos yhtään tuntikohtaista vaihtelua on kulutuksessa.

Täällä purulaatikossa menee reilu 250 kun pakkanen menee -22 alapuolelle.