Vastaan tähän kun tuli asiaa itsekkin tutkittua.
Ajattelin tehdä autotallin lattian alle maavaraajan.
Esimerkkilaskelma, pyöreillä lukemilla:
Sokkelin sisäpuolinen ala 100 m2, maavaraajan korkeus 1 m, tilavuus on siis 100 m3 mursketta/soraa.
Umpikiven ominaislämpökapasiteetti on luokkaa 755 J/kg x K (C) (kivi painaa 2 700 kg/m3). Murskeen/soran paino on enintään 2 100 t/m3. Tuosta tilavuuspainon suhteella saadaan täytön ominaislämpökapasiteetiksi noin 590 J/kg x K (tuo on kuivaa mursketta, netissä kuivan murskeen/soran ominaislämpökapasiteetille annetaan toisilla sivuilla pienempiä arvoja)
Maavaraajan paino on 100 m3 x 2 100 kg/m3 = 210 000 kg
Oletetaan maavaraajan hyödynnettäväksi lämpötilaeroksi 50 C, tuon max 50C voisi saada DIY tasokeräimestä (maavaraajan lämpö vaihtelisi siis +0...50C välillä)
Maavaraajan kapasiteetti = Ominaislämpökapasiteetti x paino kg x K (lämpötilaero)
590 J/kg K x 210 000 kg x 50 K ~ 6 200 000 000 J, Tuo jaetaan luvulla 3 600 000 niin saadaan 1 720 kWh
Vaikka maavaraajan eristäisi pohjalta ja sivuilta EPS 100 mm niin hyötysuhteeksi arvioidaan tässä laskelmassa 50% (hyötysuhteet vaihtelee 30...60% välillä). Toiset 50% johtuu siis pohjan ja sokkeleiden kautta pois, no pysyy sokkelit kuivana. En laskenut noiden U-arvoa ja lämmön johtumista.
Tuosta maavarastosta saadaan tehoa siis 860 kWh. Rahaksi muutettuna tuo on 0,15 EUR/kWh hinnalla 130 EUR
Jos autotalli on puolilämmin (+5...17 C) niin tehotarve on netistä löytyvällä tehotarvelaskurilla ~8 000 kWh.
Maavarasto autotallin alla tuottaa kokonaisenergiasta vain hieman reilut 10%, lataus riittänee enintään lokakuun lopulle? Hieman epäilyttää tuo 50C latauslämpötilakin. Huippu on saavutettu varmasti jo heinäkuun lopulla, jonka jälkeen varasto alkaa jo purkautumaan (lämpötilaero kasvaa, jonka seurauksena lämmön johtuminen suurenee).
Styroxin ja betonilaatan läpi johtuu tuollaiset 0,7 W/m2 x K, 10 C asteen erolla siis 700 W, (jos meni laskelmat oikein?). Lämpöä tulee varaajasta talliin myös silloin kun sitä ei tarvita. Tallin lämpö (=ilman lämpö) heinäkuussa 20C, maavarasto 50 C, tuo lämpötilaerohan pyrkii tasaantumaan. Isolla johtumisella varasto 860 kWh kylmenee jo kuukaudessa. Voihan tuolla kuivata halkoja, tuotto syntyy kuivana puuna, kunhan ei grillaa kaikkia kevyitä haihtuvia aineita pois haloista.
Kulu, EPS eristeet maavaraajan alle ja sokkelin sisäpuolelle, putki PEH (kestää 50 C lämpöjä) 200 m, hieno murske/hiekka putken ympärille 300 mm. Muu täyttö ilmaista, sepelit ja lattianalus EPS tarvitaan muutenkin, Ei tuohon mene kuin 850 EUR. Summa on kohtuullinen, pumpputekniikka on eri kustannusmomentissa.
Vaikka veden ominaislämpökapasiteetti on 4...5x korkeampi kuin kivien niin omavaraisuuteen tarvitaan satojen kuutioiden (eristetty) säiliö. Jos talon lämmitystehotarve on 15 000 kWh ja keräimen tuotto on 500 kWh/m2 , keräimiä tarvitaan 30 m2.
Vaikka numerot yllä olisivat hieman pielessä ja maavaraaja tuottaisi 20% kokonaistarpeesta niin ei tuo silti ole lähelläkään omavaraista. Ja varastointipiikki on usea kuukausi ennen tarvepiikkiä, tuohan se meidän leveysasteen haaste on.
Maavaraajan reilumpi eristäminen 200+ mm nostaa kustannuksia, eikä merkittävästi paranna hyötysuhdetta (vähennä häviöitä). Tuon maavaraajan kustannuksen voi pistää vaihtoehtoisesti yläpohjan lisäeristämiseen.
Taidan pistää päädyn katoksen DIY tasokeräimien tehon perunapeltoon ja emännän kukkapenkkiin, halot ilmakuivuvat eteläpäädyssä
Nämä on näitä Pelle Peloton hommia