Aurinkolämpö vai aurinkosähkö?

JGr

New member
Kumpi on tehokkaampi keräämään lämpöä varaajaan, aurinkolämpökeräin, vai aurinkosähköpaneli, jonka energia ajetaan varaajan vastukseen?

Aurinkosähkö toki antaa enemmän vaihtoehtoja, joko tuupata energia varaajaan, tai myydä se verkkoon jne... Aurinkolämmöllä kaikki menee aina varaajaan...

Asennukset suoritan itse. Talossa on jo maalämpöpumppu ja 1000l varaaja, jossa lämmin käyttövesi tehdään kierukoilla suoraan lennossa.
 

rotzi

Well-known member
Kumpi on tehokkaampi keräämään lämpöä varaajaan, aurinkolämpökeräin, vai aurinkosähköpaneli, jonka energia ajetaan varaajan vastukseen?

Aurinkosähkö toki antaa enemmän vaihtoehtoja, joko tuupata energia varaajaan, tai myydä se verkkoon jne... Aurinkolämmöllä kaikki menee aina varaajaan...

Asennukset suoritan itse. Talossa on jo maalämpöpumppu ja 1000l varaaja, jossa lämmin käyttövesi tehdään kierukoilla suoraan lennossa.
Jos kerran lämpöä haluisit tehdä niin sitten keräimet ilman muuta 3x tehokkaammat lämmöntuottajina, mutta jos on jo mlp tekemässä lämpöä halvalla niin sähköpaneelit olis mun valinta.
Jos mlp kaivo on vaikeuksissa niin sitten niillä keräimillä saa siihen apua.

Eli jos ei erityisiä syitä niin paneelit mlp kaveriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä matalammalle lämmölle on käyttöä, sen parempaan hyötysuhteeseen pääsee aurinkokeräimillä verrattuna aurinkopaneeleihin. Keräimet ovat paljon kalliimpia paneeleihin verrattuna ja vaativat monimutkaisemman järjestelmän, jotta energiaa pääsee hyödyntämään. Jos keräimistä haluaa tehoa pakkasilla, niin putkikeräimet tarjoavat kuumempaa vettä tyhjiönsä ansiosta. Ovat tosin vieläkin kalliimpia kuin tasokeräimet. Aurinkokeräinjärjestelmästä joutuu aika ajoin vaihtamaan nesteet, sillä jäätymisenestoaine menettää kiehuessaan kuumina kesäpäivinä tehonsa. Helpoimpia itse tehdä ovat aurinkoilmalämmittimet (ilmakeräimet tai millä nimellä niitä nyt haluaakaan kutsua), mutta ne soveltuvat huonosti asuintilojen lämmittämiseen ja käyttöveden tekoon eivät ollenkaan.
 

rotzi

Well-known member
Mitä matalammalle lämmölle on käyttöä, sen parempaan hyötysuhteeseen pääsee aurinkokeräimillä verrattuna aurinkopaneeleihin. Keräimet ovat paljon kalliimpia paneeleihin verrattuna ja vaativat monimutkaisemman järjestelmän, jotta energiaa pääsee hyödyntämään. Jos keräimistä haluaa tehoa pakkasilla, niin putkikeräimet tarjoavat kuumempaa vettä tyhjiönsä ansiosta. Ovat tosin vieläkin kalliimpia kuin tasokeräimet. Aurinkokeräinjärjestelmästä joutuu aika ajoin vaihtamaan nesteet, sillä jäätymisenestoaine menettää kiehuessaan kuumina kesäpäivinä tehonsa. Helpoimpia itse tehdä ovat aurinkoilmalämmittimet (ilmakeräimet tai millä nimellä niitä nyt haluaakaan kutsua), mutta ne soveltuvat huonosti asuintilojen lämmittämiseen ja käyttöveden tekoon eivät ollenkaan.
Epäilempä näitä juttuja, olis ihan mielenkiintoista kuulla esim tuota hintapuolta luokkaa 5kWp kesken, keräin<>paneeli, luulempa paneelien olevan kalliimmat riippuen vähän varaajavalmiuksista.
Talven tuottoihin en kiinnittäisi näissä huomioita, sieltä mitään tuu kun aurinkoa missään näy.
Nesteiden vaihto myöskään ei ole mitään 'aika-ajoin' juttua, samoten kiehumiset, mitoitus kysymyksiä. Invertterin vaihtokin tulee useammin kuin nesteiden vaihto.
Ilmakeräimet on jotain mökkikamaa.
 

maanma

energiaonnellinen
Jos on keskuslämmityskattila voi siihen lisätä vesitilaa käytetyillä varaajilla, jolloin ei ole kallista. Oma rosterivaraaja maksoi 80e. Tähän laajennuspiiriin kytketään ylimitoitettu levylämmönvaihdin, jonka toisio puolella kiertää glykolivesi.

Yleensä halutaan tämän lisävesitilan lämpötilan olevan olevan alle 55 C, niin kattilan lämminvesiyhteyden perään laitetaan pieni / pieniä varaajia. Minulla tuossa 30 litrainen tulistusvaraaja, joka saatiin käytettynä ilmaiseksi.

Pumppujakin torissa on säännöllisesti myynnissä.

Mutta putket ja liittimet eivät ole ilmaisia.

Aurinkolämpöohjaimet eivät ole kovin kalliita.
 
Epäilempä näitä juttuja, olis ihan mielenkiintoista kuulla esim tuota hintapuolta luokkaa 5kWp kesken, keräin<>paneeli, luulempa paneelien olevan kalliimmat riippuen vähän varaajavalmiuksista.
Talven tuottoihin en kiinnittäisi näissä huomioita, sieltä mitään tuu kun aurinkoa missään näy.
Nesteiden vaihto myöskään ei ole mitään 'aika-ajoin' juttua, samoten kiehumiset, mitoitus kysymyksiä. Invertterin vaihtokin tulee useammin kuin nesteiden vaihto.
Ilmakeräimet on jotain mökkikamaa.
Täällä olisi hyvä tilaisuus keräin- ja paneelikauppiailla kertoa vastauksensa. Tässä pienimuotoisen kertauskierroksen myötä totesin, että vertailu on edelleen hyvin työlästä, sillä verkkokaupat ilmoittavat tuotepakettiensa tiedot jokseensakin vertailukelvottomasti ja jättävät keräimistä tyypillisesti tehon ilmoittamatta. Huomasin myös, että aurinkopaneelien hinnat ovat nousseet rajusti, toisin kuin keräimien, joten tuolta osin keräinten kilpailukyky on petraantunut.

Jäspillä olisi kolmen tasokeräimen paketti perustarvikkeilla 4089 €. Jos neliölle laskee 600 watin teho, niin tuosta kertyisi yhteensä 3,6 kW. Yleensä hinta neliötä kohden laskee kun järjestelmän koko kasvaa. Halvin silmiini tällä kierroksella osunut keräin oli noin neliömetrin kokoinen FINO-keräin hintaan 319 € ja noiden varaan koottu kuuden keräimen paketti 2637 €. Vastaavan absorbaattorialan tarjoava tyhjiöputkikeräin samaiselta kauppiaalta, NN10, maksaa 899 €. Edustanevat aika hyvin alan liikkeiden hintatasoa. Sen sijaan eräältä kaikkea myyvältä yritykseltä löytyy Brigthsolar-merkkistä tyhjiökeräintä hintaan 549 €/kpl, mutta putkia on edelliseen nähden tuplasti ja siten absorbaattoripinta-alaakin (poikkeuksellisesti tehokin mainitaan: 1034 W). Tuon ympärille ei kuitenkaan oltu koottu valmista pakettia, jota suoraan verrata edellisiin.

Aurinkosähköpuolelta löytyi AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ SCANOFFICE PREMIUM 3,6 KWP SOFAR hintaan 4 490 € ja Aurinkosähkövoimala 3,6 kW/230V vapaa-ajanasunnolle 4 790,00 €. Jälkimmäiseen sisältyy myös akkusetti.

Kaitpa takarajana nesteiden vaihdolle on se, kun järjestelmästä saapunut teho on hiipunut liian alas. Olen ymmärtänyt että ilman erillistä riittävää lämmön dumppausjärjestelmää keruuneste tuppaa höyrystymään kun kuumaa vettä ei lasketa muutamaan päivään aurinkoisella säällä ellei sitten varaaja ole niin suuri, että sen lämmönhukka on samaa suuruusluokkaa keruutehon kanssa. Useimmissa aurinkokeräinjärjestelmien ohjausyksiköissä lienee toiminto, joka dumppaa liikalämmön yöaikaan keräinten kautta takaisin taivaalle. En tiedä toimiiko tuo putkikeräinten tapauksessa. Pienen järjestelmän liikalämmön voinee dumpata kosteiden tilojen lattioihin ellei lämmöstä ole muutoin haittaa.
 

denzil dexter

Well-known member
Sähkö on huomattavasti arvokkaampaa energiaa kuin lämpö. Kuinka huomattavasti, riippuu tietenkin tilanteesta ja lähes kaikesta, mutta teoriassa ero on suurehko.
 
Mistä fino keräinpaketin hinta muodostuu. Keräin itsessään tuntuu ok hintaiselta.
Tarjous kuvauksineen löytyy osoitteesta: https://www.biottori.fi/tuote/aurinkopaketti-6-kpl-fino-tasokerainta
"
Aurinkokeräinpaketti 6 kpl FINO-tasokeräintä

Valmis aurinkolämmityssarja liitettäväksi 500 - 800 litran hybidivaraajaan. Kuuden keräimen tuotto riittää hienosti 500 litran varaajaan normaalikäyttöön ja 800 litran hygieniavaraajaan erityisesti matalalämpökäyttöön.

6 kpl FINO-tasokeräin
1 kpl S1 Solar STDC -pumppuryhmä ohjaimineen
1 kpl 25 litran paisunta-astia seinäkiinnikkeineen
50 cm liitäntäputki pumppuryhmän ja paisunta-astian välille
Kiskokiinnikkeet (clamp) ruuveineen keräimille
Putkiliittimet ja anturitasku keräinten yhdistämiseen
"
Nuo keräimet ovat tosiaan puolta pienempiä kuin tavalliset pari-neliöiset: 1200 mm x 800 mm. Samoihin menisi, jos tavallisen keräimen saisi hintaan 638 €. Toki pienillä keräimillä rakentaessa kertyy enemmän liitoksia.
 

JGr

New member
Taidan kallistua aurinkosähköön, koska talossa on jatkuvaa kulutusta aika paljon, ja se yksistään muodostaa n. kolmanneksen kaikesta sähkönkulutuksesta vuositasolla. Aurinkosähkö antaa lisäksi enemmän mahdollisuuksia siihen, mitä energialla tekee (lämmittää varaajaa, käyttää talon sähkönkulutukseen tai myy verkkoon).

Mitä kaikkea tarvitsee, jotta tuo kaikki onnistuu? Osaako esim Fronius Symo invertteri kaiken tuon? Jos talon pohjakulutus on vaikka 800W, kun ei käytetä mitään paljon sähköä kuluttavia laitteita ja panelit tuottavat aurinkoisena kesäpäivänä 2600W, niin miten päätän, mihin tuo 1800W ylijäämä ajetaan, varaajan vastukseen, vai myydään verkkoon?
 

rotzi

Well-known member
Vastukseen vasta jos verkkoon myynnin hinta alittaa maalämmön energiahinnan eli luokkaa ostohinta/cop4 tjsp.
Elis riippuu aikas paljon sähkön sisäänostohinnasta... Itsellä ei ole vielä koskaan kannattanut ajatella vastuksen kärytystä vaan kaikki ylijäämä myyntiin
 

JGr

New member
Vastukseen vasta jos verkkoon myynnin hinta alittaa maalämmön energiahinnan eli luokkaa ostohinta/cop4 tjsp.
Elis riippuu aikas paljon sähkön sisäänostohinnasta... Itsellä ei ole vielä koskaan kannattanut ajatella vastuksen kärytystä vaan kaikki ylijäämä myyntiin
Kesäaikaan käyttövettä tehdään 1000l varaajaan 9.4kW (antoteho) maalämpöpumpulla 1-2 kertaa vuorokaudessa, ei sinne voi ladata tuolla tehollla kesällä tuntikausia... Vaatisi lisäksi säätömuutoksia pumppuun, että ajetaan koko varaaja täyteen energiaa, nythän se ajaa yläosan johonkin 60 asteen hujakoille, ja siitä alaspäin mentäessä on sitten viileämpää.

Syksyllä ja talvella tuo toimisi paremmin, mutta silloin tietysti panelien tuottokin on heikompi...

Mitä muita keinoja on hallita energiaa, kuin wattrouter?
 

rotzi

Well-known member
Kesäaikaan käyttövettä tehdään 1000l varaajaan 9.4kW (antoteho) maalämpöpumpulla 1-2 kertaa vuorokaudessa, ei sinne voi ladata tuolla tehollla kesällä tuntikausia... Vaatisi lisäksi säätömuutoksia pumppuun, että ajetaan koko varaaja täyteen energiaa, nythän se ajaa yläosan johonkin 60 asteen hujakoille, ja siitä alaspäin mentäessä on sitten viileämpää.

Syksyllä ja talvella tuo toimisi paremmin, mutta silloin tietysti panelien tuottokin on heikompi...

Mitä muita keinoja on hallita energiaa, kuin wattrouter?
Niin ei sinne varaajaan sinänsä kannata ajaa sen enempää energiaa kuin päivän aikana tarvitaan, sanotaan nyt vaikka kirjoittamasi perusteella 2 * 9,4kW * olkoon nyt vaikka sitten 1h vetoja eli 18.8kWh energiaa...aurinko paistaa joten molemmat vedot tuli invertterin syöttämänä eli 0kWh otettiin verkosta (aikamoinen cop)... loput saannot mitä aurinkosähköstä jää kannattaa sitten myydä verkkoon mm. tällä hetkellä siitä saa kymmeniä senttejä/kWh eli hyvän korvauksen (=monelle tuo korvaus on enemmän kuin joutuu ostaessa maksamaan), se korvaus on ollut tänä kesänä niin hyvä että että omakäyttöä on kannattanut vältellä mahdollisimman paljon.

Eli maalämmön kanssa vähemmän kannattavaa on ajatella vastusten tiristystä "wattrouter" tjms laitteilla, turhia investointeja.
 

JGr

New member
Aika lähelle tunnin se stintti on kesällä, joskus muistan sitä katelleeni, mutta 7v:ssa kompressori on ollut käynnissä 18533h ja käynnistynyt 9717 kertaa -> eli keskiarvo tuolle stintille on 1.9h. Mutta joo, noin tuo varmaan kannattaa tässä vaiheessa tehdä.
 

rotzi

Well-known member
Jos joskus tulee tilanne että korvaus menee 0€/kWh tjsp. pidemmäksi toviksi, niin sitten voi katella jotain muuta. Tuo aika ei varmaan kovin lähellä ole, jokunen vuosi vähintään. Voi tulla sähköautoa joka taas voi napata oman osansa tuotannosta yms yms.
 

JGr

New member
En tiedä pitäisikö tämä keskustelu siirtää tonne aurinkosähkön puolelle, kun sinne homma nyt kallistuu...

Onko eri panelimallien sarjaankytkermisessä jotain rajoituksia?

Ja tarkoittaako Froniuksen tapauksessa "Min. MPP-jännite" sitä, että se on alin jännite, jolla se alkaa sähköä tuottamaan, ja "Max. MPP-jännite" sitä, että se on sarjaan kytkettyjen paneleitten maksimijännite, jonka saa kytkeä? Eli teoriassa näitä paneleita:


Voisi kytkeä sarjaan 44kpl:tta?
 
Ylös