Aurinkokeriäimen sijoitus, suunta vs putkivedon pituus

[markusnygard]

eli talo mistä olen poistamasta öljylämmityksen, eli piipusta ja ylimääräinen kanava.
Olen ajatellut VILP pariksi Brightsolarin keräimen ja 300l varaajan.
Talo on niin että jos haluan keräimen piipun lähellä niin keräimen suunta on itä tai länsi.
Jos haluan etelään suunnattua keräimen veto piippoon tulee olemaan runsaat 10m aaltopetikaton päällä. Onko tämä ongelma?
Kolmas ja luultavasti järkevin (mutta hankalin veto) olisi keräin etelään ja viedä putket katon alle kylmälle vintille ja sieltä pannuhuoneen katon läpi, veto olisi yhtä pitkä kuin katon päällä. Erinäisistä syistä en haluaisi tehdä tämän.
Asiat mitkä minua kiinnostaa, paljonko veto laskee lämmitystehoa varsinkin keväällä ja syksyllä, ja miten putket pitää suojata jos ne ovat katon päällä. otaksun että linnut tykäävät eristysaineesta.

 

[maanma]

Pitkä putkiveto ei ole ongelma. Virtausnopeus laskee. Eristys auttaa siirtohäviöihin.

Lähinnä tärkeää suunnitella niin että ilmakuplat on helppo saada pois.

 

[Eski]

Rakensin muutama vuosi sitten 5 neliön aurinkokeräimen. Siirtoputken pituudeksi suositellaan max. 10m. Lisäksi siirtoputken materiaali pitäisi olla mahdollisimman vähän lämpöä luovuttavaa. Keräimessä mitattu lämpötila oli noin +141C ulkolämpötilan ollessa +20 asteen puolipilvinen. Teho riippuu monesta eri seikasta ja millaisen keräimen rakentaa.

 

[park]

Siirtoputken pituudeksi käy kyllä pidempikin, kun sen eristää kunnolla tai käyttää valmiiksi eristettyä putkistoa. Lämpöhäviön voi laskea sitten tarkemmin eristevahvuuden kanssa, jos haluaa syvemmälle mennä.

Virtausvastus kasvaa tietysti joka metrillä, mutta 20-30m voi hyvin vetää ihan peruspumpulla kierrättäessä. Maanma mainitsema ilmakuplat on hyvä ottaa huomioon, eli laskeva linja auttaa järjestelmän täyttöä silmällä pitäen.

 

[maanma]

+141 ei ole normaali vesiglykoli keräimen lämpötila vaan viittaa siihen että ilmakuplia on kierrossa niin paljon, ettei neste kierrä. Tuollaisen jälkeen glykolin määrä ei ole entisensä, koska glykolin kiehumispiste on 74 asteen paikkeilla. Valmiskeräimienpinnoitteet alkavat irrota myös tuollaisten lämpötilojen jälkeen. Normaali lämpötila on menoveden lämpö +lämpenemä alle 10 astetta per neliö. Tätä suuremmilla lämpenemillä olisi hyvä miettiä tehokkaampaa pumppua.

Kalliin glykoli ilmauskellon voi korvata auton purkuosa paisunta astialla. Samalla tulee täyttöpiste ratkaistua.

 

[rotzi]

Ilmauskello ei ole pakollinen, 7 vuotta nyt oltu ilman ja ilman ongelmia...

Kyllähän nuo aurinkonesteet nyt lämpöö kestää paremmin kuin 74ºC, vai mistä nesteistä nyt oikein puhutaan.
Dataa eräästä nesteestä:

...yksi markkinoiden johtavista lämmönsiirtonesteistä, joka soveltuu käytettäväksi kaikissa aurinkolämpösovelluksissa. Pakkaskesto nesteellä on -28°C. Se on erityisesti suunniteltu käytettäväksi lämmönsiirtonesteenä aurinkolämpöjärjestelmissä hyvin korkeissa lämpötiloissa... käyttää haihtuvia korroosionestoaineita, jotka suojaavat asennusta, kun lämmönsiirtoneste on joko kaasumaisessa tai nestemäisessä tilassa yli 180°C: n lämpötiloissa. ... sopii käytettäväksi aurinkosovelluksissa, joissa stagnaatiolämpötilat ovat yli 360°C, edellyttäen, että aurinkolämpöjärjestelmä on asennettu oikein ja mitoitettu siten, että neste voi poistua kokonaan höyrystymällä kollektorista, kun suurin staattinen lämpötila saavutetaan.... nestettä ei tule altistaa pitkään 180°C korkeammalle lämpötilalle. Yli 200°C:n lämpötilat aiheuttavat nesteen hitaan hajoamisen, mikä voi johtaa tuotteen käyttöiän lyhentymiseen.