Asennus/kiinnityssarjojen hinnat

[denzil dexter]

Ei ole tainnut kovin paljon tulla raksahommia tehtyä, jos ei ole koskaan tarvinnut tuulen nostamia styrox-levyjä hakea naapurin tontilta  ;D

Tästä nyt on aika turha jatkaa, jos aivan perusasiat ovat hukassa (virtausnopeuden aiheuttama paineen alentuminen, ns Bernoullin lain mukaisesti). Ilmiö kuitenkin havaittiin ja oikeaksi todistettiin jo 1700-luvulla.

 

[Puuha]

Minusta on oikein mielenkiintoista kun fysiikanlait murtuvat näinkin kokeneen henkilön toimesta.

 

[denzil dexter]

Minusta on oikein mielenkiintoista kun fysiikanlait murtuvat näinkin kokeneen henkilön toimesta.

Paneeli painaa noin 12 kg/m2, eli 120 N/m2. Sellaisen nostaminen maasta vaatii n 13.9 m/s tuulennopeuden, mitä nopeutta maan pinnalla ei käytännössä koskaan esiinny maaperän karheuden ja maastoesteiden vuoksi. Se vaatisi täysin sileän, tasaisen ja avoimen paikan.

Katolla esiintyy jo paljon useammin. Metsän sisällä ei esiinny, mutta sekään ei vielä oikein riitä fysiikanlakien muuttamiseen. Omalla tontilla suurin koskaan mittaamani tuulennopeus puuskassa oli n 11 m/s, kun virallinen lukema oli yli 20 m/s. Hyvällä tuurilla paneelit olisivat siis saattaneet pysyä minullakin paikoillaan pyhällä hengellä tähän asti.

 

[rotzi]

on se hyvä, että tajusit mistä on kysymys. tuossa ei olisi auttanut vaikka ne panelit olisivat katteessa 12mm pulteilla,
toisaalta panelit eivät olisi ennen katteen lähtemistäkään lentäneet minnekään

Nyt olet saanut väärän käsityksen, jos tuossa katossa olisi ollut jolla-tekniikalla olleet paneelit niin ne olisivat olleet itämerellä kun tuo katto olisi lentänyt lähijorpakkoon... 8)
Eikä ole tuulen ole tarvinnut päästä alapuolelle...

Aika jännä juttu kun joku ilmavirtausten 'noste' asia voi olla niin vaikea ymmärtää edes periaatetasolla.

 

[jolla]

on se hyvä, että tajusit mistä on kysymys. tuossa ei olisi auttanut vaikka ne panelit olisivat katteessa 12mm pulteilla,
toisaalta panelit eivät olisi ennen katteen lähtemistäkään lentäneet minnekään

Nyt olet saanut väärän käsityksen, jos tuossa katossa olisi ollut jolla-tekniikalla olleet paneelit niin ne olisivat olleet itämerellä kun tuo katto olisi lentänyt lähijorpakkoon... 8)
Eikä ole tuulen ole tarvinnut päästä alapuolelle...

Aika jännä juttu kun joku ilmavirtausten 'noste' asia voi olla niin vaikea ymmärtää edes periaatetasolla.

olen täysin samaa mieltä
lainaus "jos tuossa katossa olisi ollut jolla-tekniikalla olleet paneelit niin ne olisivat olleet itämerellä kun tuo katto olisi lentänyt lähijorpakkoon... 8)"
mistä me väittelemme?
jos katto lähtee, en ole missään vaiheessa väittänyt että panelit jäävät katolle, mutta jos katto ei lähde, ei lähde panelitkaan
kukaan ei ole vielä kertonut kenen katolta on lumet lähteneet tuulen voimasta, vai onko 1700 luvun fysiikanlaki muuttunut

heh, olisi kova juttu uutisissa kun kerrottaisi että oli niin kova myrsky että lumet lähti katoilta....en vain muista kuulleeni, se varmasti uutisoitaisiin

tai sitten varoitus, ensi yönä niin kovaa tuulta, varokaa että lumet voivat tulla päällenne katoilta

 

[denzil dexter]

kukaan ei ole vielä kertonut kenen katolta on lumet lähteneet tuulen voimasta, vai onko 1700 luvun fysiikanlaki muuttunut

heh, olisi kova juttu uutisissa kun kerrottaisi että oli niin kova myrsky että lumet lähti katoilta....en vain muista kuulleeni, se varmasti uutisoitaisiin

tai sitten varoitus, ensi yönä niin kovaa tuulta, varokaa että lumet voivat tulla päällenne katoilta

On kertonut moneen kertaan, mutta ilmeisesti et ole malttanut lukea vastauksia. Lumet lähtevät katolta tuulen voimasta, jos tuulee riittävästi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa lunta on noin 110 kg neliömetrillä, eli 1100 N. Sellaisen nostaminen pois vaatii 1100 Pa alipaineen, joka tarkoittaa ilmavirtauksen nopeutta noin 42 m/s eli 150 km/h.

Voit helposti kokeilla asiaa itse lapioimalla autosi katolle puoli metriä lunta ja ajamalla sitten 150 km/h. Ennustan, että lumet lähtevät - kannattaa silti kokeilla.

Jos Bernoullin laki ei toimi se aiheuttaa paljon ongelmia muuallakin kuin aurinkopaneeleissa. Silloin esimerkiksi kaikki lentokoneiden nopeutta mittaavat venturi- ja pitot-putket lakkaavat toimimasta. Myös ajoneuvojen aerodynamiikka menee täysin uusiksi - ei tarvita enää suurissa nopeuksissa alaspäin voimaa tuottavia siipiä, kun kerran nopeuden lisäyksen aiheuttama nosto poistuu. Se on tietenkin hyvä homma, koska silloin vastus pienenee ja bensaa säästyy.

 

[jolla]

kukaan ei ole vielä kertonut kenen katolta on lumet lähteneet tuulen voimasta, vai onko 1700 luvun fysiikanlaki muuttunut

heh, olisi kova juttu uutisissa kun kerrottaisi että oli niin kova myrsky että lumet lähti katoilta....en vain muista kuulleeni, se varmasti uutisoitaisiin

tai sitten varoitus, ensi yönä niin kovaa tuulta, varokaa että lumet voivat tulla päällenne katoilta

On kertonut moneen kertaan, mutta ilmeisesti et ole malttanut lukea vastauksia. Lumet lähtevät katolta tuulen voimasta, jos tuulee riittävästi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa lunta on noin 110 kg neliömetrillä, eli 1100 N. Sellaisen nostaminen pois vaatii 1100 Pa alipaineen, joka tarkoittaa ilmavirtauksen nopeutta noin 42 m/s eli 150 km/h.

Voit helposti kokeilla asiaa itse lapioimalla autosi katolle puoli metriä lunta ja ajamalla sitten 150 km/h. Ennustan, että lumet lähtevät - kannattaa silti kokeilla.

Jos Bernoullin laki ei toimi se aiheuttaa paljon ongelmia muuallakin kuin aurinkopaneeleissa. Silloin esimerkiksi kaikki lentokoneiden nopeutta mittaavat venturi- ja pitot-putket lakkaavat toimimasta. Myös ajoneuvojen aerodynamiikka menee täysin uusiksi - ei tarvita enää suurissa nopeuksissa alaspäin voimaa tuottavia siipiä, kun kerran nopeuden lisäyksen aiheuttama nosto poistuu. Se on tietenkin hyvä homma, koska silloin vastus pienenee ja bensaa säästyy.

annan siimaa
mutta onko hyötyä kalliista kalliista kiinnikkeistä? jos katto lähtee, panelit lähtee, kiinnikkeillä panelit ovat oman onnensa armoilla kun ilma pääsee vapaasti alle...ehkä lähtevät, ehkä ei..samoin kuin katto
sixty/fifty

vielä rautalankamalli
jos pysäköin auton tuuleen, vasen ovi tuuleenpäin, väitätte että oikea ovi avautuu jos se ei ole lukittuna.....jos kaikki räppänät ovat kiinni....ovi ei avaudu tuulen voimasta

tule 'kotte' apuun

 

[rotzi]

on se hyvä, että tajusit mistä on kysymys. tuossa ei olisi auttanut vaikka ne panelit olisivat katteessa 12mm pulteilla,
toisaalta panelit eivät olisi ennen katteen lähtemistäkään lentäneet minnekään

Nyt olet saanut väärän käsityksen, jos tuossa katossa olisi ollut jolla-tekniikalla olleet paneelit niin ne olisivat olleet itämerellä kun tuo katto olisi lentänyt lähijorpakkoon... 8)
Eikä ole tuulen ole tarvinnut päästä alapuolelle...

Aika jännä juttu kun joku ilmavirtausten 'noste' asia voi olla niin vaikea ymmärtää edes periaatetasolla.

olen täysin samaa mieltä
lainaus "jos tuossa katossa olisi ollut jolla-tekniikalla olleet paneelit niin ne olisivat olleet itämerellä kun tuo katto olisi lentänyt lähijorpakkoon... 8)"
mistä me väittelemme?
jos katto lähtee, en ole missään vaiheessa väittänyt että panelit jäävät katolle, mutta jos katto ei lähde, ei lähde panelitkaan
kukaan ei ole vielä kertonut kenen katolta on lumet lähteneet tuulen voimasta, vai onko 1700 luvun fysiikanlaki muuttunut

heh, olisi kova juttu uutisissa kun kerrottaisi että oli niin kova myrsky että lumet lähti katoilta....en vain muista kuulleeni, se varmasti uutisoitaisiin

tai sitten varoitus, ensi yönä niin kovaa tuulta, varokaa että lumet voivat tulla päällenne katoilta

vihdoinkin siis myönnät että on olemassa noste joka korkkaa paneelisi katosta jos tarpeeksi kova viima puhaltaa niiden päällä sopivasti vaikka se ei alle pääsekään...hienoa  8)

no eipä sinänsä se nyt niin helposti tommoseksi ylly se tuuli jos kerran metsä ympärilläsi seisoo...

 

[jolla]

kukaan ei ole vielä kertonut kenen katolta on lumet lähteneet tuulen voimasta, vai onko 1700 luvun fysiikanlaki muuttunut

heh, olisi kova juttu uutisissa kun kerrottaisi että oli niin kova myrsky että lumet lähti katoilta....en vain muista kuulleeni, se varmasti uutisoitaisiin

tai sitten varoitus, ensi yönä niin kovaa tuulta, varokaa että lumet voivat tulla päällenne katoilta

On kertonut moneen kertaan, mutta ilmeisesti et ole malttanut lukea vastauksia. Lumet lähtevät katolta tuulen voimasta, jos tuulee riittävästi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa lunta on noin 110 kg neliömetrillä, eli 1100 N. Sellaisen nostaminen pois vaatii 1100 Pa alipaineen, joka tarkoittaa ilmavirtauksen nopeutta noin 42 m/s eli 150 km/h.

Voit helposti kokeilla asiaa itse lapioimalla autosi katolle puoli metriä lunta ja ajamalla sitten 150 km/h. Ennustan, että lumet lähtevät - kannattaa silti kokeilla.

Jos Bernoullin laki ei toimi se aiheuttaa paljon ongelmia muuallakin kuin aurinkopaneeleissa. Silloin esimerkiksi kaikki lentokoneiden nopeutta mittaavat venturi- ja pitot-putket lakkaavat toimimasta. Myös ajoneuvojen aerodynamiikka menee täysin uusiksi - ei tarvita enää suurissa nopeuksissa alaspäin voimaa tuottavia siipiä, kun kerran nopeuden lisäyksen aiheuttama nosto poistuu. Se on tietenkin hyvä homma, koska silloin vastus pienenee ja bensaa säästyy.

nyt ymmärrän, ettet ymmärrä, kun alat autojen boilereista ja siivekkeistä vääntämään
se on aivan eri juttu, auton, sekä lentokoneen siiven molemmilla puolilla, ylä, sekä alapuolella on ilmaa jokseenkin vapaasti. nosteen takia esmes formulat on niin matakia että kipinät lentää
toisin, kuin jos paneli on tiiviillä tasaisella alustalla, panelin ja alustan väliin ei pääse ilmaa siinämäärin että se kykenisi liikuttamaan panelia
jos ahaluaa hifistellä, voi panelin vaikkapa teipata kattoon, ilmaa ei pääse yhtään väliin jolloin nostetta ei synny juurikaan yhtään

 

[Puuha]

Hyvänen aika sentään.

Jos ilmavirta irtoaa kappaleen pinnasta katoaa myös alipaine kappaleen päältä eli noste. Tätä kutsutaan sakkaamiseksi. Sakkaamisessa kappaleen alle muodostuu suurempi ilmavirta kuin päälle jolloin se muuttuu purjeeksi muuttaen kappaleen kohtauskulmaa ilmavirtaan nähden.

Olen itsekkin kova tinkaamaan mutta pysytyn kyllä antamaan periksi jos olen väärässä myöntäen sen. Nyt Jolla olet kokolailla väärässä.

 

[denzil dexter]

nyt ymmärrän, ettet ymmärrä, kun alat autojen boilereista ja siivekkeistä vääntämään
se on aivan eri juttu, auton, sekä lentokoneen siiven molemmilla puolilla, ylä, sekä alapuolella on ilmaa jokseenkin vapaasti. nosteen takia esmes formulat on niin matakia että kipinät lentää
toisin, kuin jos paneli on tiiviillä tasaisella alustalla, panelin ja alustan väliin ei pääse ilmaa siinämäärin että se kykenisi liikuttamaan panelia
jos ahaluaa hifistellä, voi panelin vaikkapa teipata kattoon, ilmaa ei pääse yhtään väliin jolloin nostetta ei synny juurikaan yhtään

No laita se paneeli auton katolle lepäämään ja lähde moottoritielle. Sillähän asia selviää. Paneeli lähtee noin 50 km/h nopeudessa.

 

[jolla]

nyt ymmärrän, ettet ymmärrä, kun alat autojen boilereista ja siivekkeistä vääntämään
se on aivan eri juttu, auton, sekä lentokoneen siiven molemmilla puolilla, ylä, sekä alapuolella on ilmaa jokseenkin vapaasti. nosteen takia esmes formulat on niin matakia että kipinät lentää
toisin, kuin jos paneli on tiiviillä tasaisella alustalla, panelin ja alustan väliin ei pääse ilmaa siinämäärin että se kykenisi liikuttamaan panelia
jos ahaluaa hifistellä, voi panelin vaikkapa teipata kattoon, ilmaa ei pääse yhtään väliin jolloin nostetta ei synny juurikaan yhtään

No laita se paneeli auton katolle lepäämään ja lähde moottoritielle. Sillähän asia selviää. Paneeli lähtee noin 50 km/h nopeudessa.

reunoille laudat, kuten minulla on tuolla edellä kuvassa, tasainen katto, ei lähde minnekään, tietty keskipakovoima...no se ei kuulu tähän, katoilla ei tule keskipakovoimia

kun lumisateen jälkeen lähtee autolla ajamaan, eikä puhdista kattoa, siellä ne lumet nakottaa, lähtevät korkeintaan keskipakovoiman ansiosta

rekkojen ja kuljetusautojen katot pitää samasta syystä puhdistaa, jos ei, niin jarrutettaessa tai mutkissa sitten lentävät pois

 

[don]

Moro

Ka,läkskö lapasesta?

 

[rotzi]

reunoille laudat, kuten minulla on tuolla edellä kuvassa, tasainen katto, ei lähde minnekään, tietty keskipakovoima...no se ei kuulu tähän, katoilla ei tule keskipakovoimia

kun lumisateen jälkeen lähtee autolla ajamaan, eikä puhdista kattoa, siellä ne lumet nakottaa, lähtevät korkeintaan keskipakovoiman ansiosta

rekkojen ja kuljetusautojen katot pitää samasta syystä puhdistaa, jos ei, niin jarrutettaessa tai mutkissa sitten lentävät pois

meinaat että pitää vetää autolla rinkulaa kovalla faartilla jotta lumet lähtee sivuraiteelle, vai niin kovaa että menee katon kautta ympäri muutaman kierroksen.... 8)

 

[HarriKoo]

Jahas, luulin että täällä voi lukea asennus ja kiinnitys sarjoista ja niiden hinnoista mutta pikkuisen offtopikiksi näköjään lipsahtanut  :

 

[rotzi]

On tässä nyt ainakin lehtikuusikiinnitystä puitu läpi ja sen pysyvyysmahdollisuuksia katolla  ;D

 

[denzil dexter]

Jahas, luulin että täällä voi lukea asennus ja kiinnitys sarjoista ja niiden hinnoista mutta pikkuisen offtopikiksi näköjään lipsahtanut  :

Kannattaa sahata palikat itse aluniimi- tai teräsprofiilista ja porata ruuvinreiät. Tai jos välineitä on käytössä, niin vaikka taivuttaa itse lattaraudasta. Valmiita, halpoja sarjoja ei ole tullut vastaan. Siis sellaisia joissa alumiinin tai teräksen kilohinta olisi alle 10 euroa niin kuin sen pitääkin olla.

Kiinnityksen suunnittelussa kannattaa huomioida:

- Mahdollisuus lämpölaajenemiseen. Paneeli elää lämpötilan muuttuessa ja kiinnikkeen pitää tuo mahdollistaa.
- Kiinnittimen tiivistys. Hyvälaatuista sikamassaa väliin tai muuten varmistaa, ettei vettä valu ruuvinreiän kautta katon läpi.
- Lumikuorma. Jos paneeli on kallistettu, lumikuorma tietenkin pyrkii sitä liu'uttamaan katon lapetta alaspäin. Kiinnikkeiden pitää tuosta selvitä. Tyypillinen lumikuorman suunnitteluarvo on esim 250 kg/m2, missä neliö on suoraan ylhäältä päin mitattu neliö. Tuosta voi sitten laskea katon lappeen suuntaisen komponentin.
- Tuulikuorma. Sopivalla tuulensuunnalla tuuli pyrkii nostamaan paneelia irti katosta (vaikka vähemmän aerodynamiikkaa opiskelleet muuta väittävät). Tyypillinen tuulikuorman suunnitteluarvo on luokkaa 50 kg/m2 (sisään tai ulospäin). Avoimilla paikoilla enemmän.

- Sitten vain ihan yleisellä tasolla muistaa käyttää oikeasti korroosionkestäviä vermeitä. Siis kuumasinkittyjä eikä sähkösinkittyjä. Alumiini kestää sellaisenaan aika hyvin. Ja muistaa pultata oikeasti kestävään kohtaan, eikä esim vain pellin läpi.

 

[don]

Moro

Minkä mallisia tiilikatto kiinnikket ovat ja kannattaako itse alkaa väkästelemään?
Jos esim. 12 paneelia ja kahteen riviin paneelit pystysuoraan niin minkälainen kiskotus kiinnikkeiden päälle ja minkälaisesta AL-profiilista?
Jos tällaiset teen omasta päästä niin paljonko tienaan työpalkkoja verrattuna osto vermeisiin?

Tässä olisi vielä hyvää aikaa tehdä paneelien kiinnitys järjestelmä ennen kuin säiden puolesta on asennus mahdollisuuksia.

 

[rotzi]

Omasta mielestä ei kannata itse väkästellä, tommosia mm ovat 'tiilikoukut':

 

[pökö]

Ei lähde jollan panelit katolta, tai jos lähtee niin menee kattokin mukana.