Arvio yksinkertaisen keräimen tuotosta?

[aryhanen]

Terve

Yksilevyinen normaali lämpöpatteri, aurinkopinta maalattu mustaksi, koteloitu puukehikkoon, lasi päällä ja 50 mm kova villa patterin pimeällä puolella. Sijainti Iisalmi, kiinteästi asennettu maatelineelle optimikulmaan (mikä se sitten onkin). Nesteenä glykoli/vesi, paluulämpötila keräimelle vaikkapa 15C. Paljonko voin kuvitella saavani kWh/m2 vuodessa?

-AR

 

[EVV]

Arvioisinpa, että noin 500 kWh neliömetriltä vuodessa, jos kulma olis noin 45 astetta etelään. Täältä löytyy http://www.elforsk.se/solel/rapporter_systemstud/potential_byggnadsankn_solel.pdf. sivulta 20 taulukko, josta ilmenee, että keskimääräinen aurigon tuotto olis 45 asteen kulmassa etelään olevalla tasolla noin 1000 kWh vuodessa pohjoisemmassa Ruotsissa.  Ymmärtääkseni mattamustalla maalattu vesipatterikeräin on ihan toimiva ratkaisu, ainakin mitä olen seurannut Jussin kommentteja. Jospa 1000kWh:sta sais noin puolet talteen.

 

[petej]

Ehkä, jos saat sen lämmön pysymään noin alhaisena...
Veikkaisin kyllä et jää pienemmäksi tai sit kysymyksessä on melko erikoinen? sovellus.
Aina kun tehoa olis saatavissa kiertoon työnnetään 15 asteista vettä?
Normikäytössä kun pitää olla todella tehokas keräin 500kwh/m2 tuottoon.
Mulla ei niin tehokkaasti toteutetussa järjestelmässä taitaa neliötuotto pyöriä 250-350kwh/m2 välillä ja keräimet kuitenkin pitäis olla keskimääräisen paremmalla puolella tuotollisesti.Näyttäs putkilinja häviöt olevan tässä yli 1kw luokkaa katolla ilman alastulo putkee.

 

[EVV]

Taisinpa arvioida yläkanttiin. Petej:llä on tarkat mittaukset omasta keräimestä. 

 

[Jussi]

Kyllä pete on varmaan lähellä totuutta. Mulla on nyt tullut aika uskollisesti siinä 3-3,5kWh/m2/aurinkoinen päivä, ja tuskin täällä sataa täysin
aurinkoista päivää on. Joskus sitten saa enemmän ja joskus taas ei saa mitään, laske nyt siinä.
Edelleen olen sitä mieltä, että jos laitteista pitää maksaa, niin ollaan puhtaasti eko-linjalla. Rahaa ei kyllä säästy.

 

[Jussi]

Tuo mun kolme neliötä on nyt tuottanut Polluun tänä vuonna 372kWh. Laimeahkolla glykoliseoksella, laskee ite.

 

[stella1954]

Pelkään pahoin että kuvatun kaltaisella levypatteriversiolla ei saa vuositasolla yhtään mitään!
PERUSTELUT:
Mitä  suurempi massa,sen hitaammin keräin saavuttaa tuottolämpötilan.Alan asiantuntia vertasi tällaista levypatteriversiota ylipainoiseen rekkaan jolla ajetaan katua ,jossa liikennevalot vaihtuvat säännöllisen epäsäännöllisesti.Ei siitä liikennöinnistä mitään tule!Eli mitä suurempi massa keräimen keräinosassa on, sen hitaammin lämpö nousee!
Talvella aamulla levypatterin sisällä on 10-20 litraa ( joka patterissa) -25 asteista vesiglykoli seosta.Tämä massa ja patterin oma massa pitää saada +40 asteiseksi jotta todellista käytettävää ja hyödynnettävää lämpöä on saatavilla.Huomata pitää että keräiminen ja varaajan välinen tuloputki on myös jäähtynyt ja ensin alkuun jäähdyttää varaajaa.Talvella käynnistymisvaiheessa menoputkessa oleva kylmä vesiglykoli sammuttaa patteriversion ja tuotto jää negatiiviseksi.
Tyhjöputket ovat parhaat!Katsokaa Y-Energian seurantaa ja Harmiton Oy:n lokitiedostoja.Sieltä löytyy käytännössä yhtäsuuret keräinalat seurattavista levykeräimistä ja tyhjöputkikeräimistä (n.19,4 M2).Kun katsotaan tuotot 1.1.2010 alkaen on Harmiton Oy:n tyhjöputkikeräinkenttä tuottanut YLI 100 % enemmin.
Harmiton Oy:n Karjalohjan keräinkentän tuottoaika lähenee parhaana päivänä 12 tuntia ja parhaat tehot on saatu aikaisin keväällä lumen toimiessa heijastimena.Eli lämpöä juuri silloin kun sitä tarvitaan!
Se Karjalohjan koelaitos on vuodesta 2008 elokuusta tuottanut yli 23.000 kWh. (kaksikymmentäkolmetuhatta kilovattituntia).

 

[Jussi]

Pelkään pahoin että kuvatun kaltaisella levypatteriversiolla ei saa vuositasolla yhtään mitään!

Ei kannata huudella mitään, kun selvästikään ei ole asiasta perillä.
Perusteluillasi voit pyyhkiä ... Vai ylipainoinen rekka, mitähän vielä. Eipä se rekka niihin valoihin pysähdy, kun se on vauhtiin päässyt.

 

[petej]

Tarkoittanet vertailuna tuota minun systeemiä...  ;D
Tuo suoraan tuottoon tuijottaminen ei kylläkään kerro koko totuutta,kannattaa hiukan tutustua kokonaisuuteenkin.
Varaajan lämpötilatkin vaikuttavat,tässä lämmityskauden varaajanlämmöt sen verran korkeita ja keräimet osittain varjossa ettei lämmitykseen paljoakaan apuja tule,lattialämmitys tai matalammille lämpötiloille mitoitetut patterit parantaisi tilannetta.
Tässä suuntaus ja asennustapa huonompi,tosin ei paljon vaihtoehtojakaan ole,ei noihin olosuhteisiin oikein voi vaikuttaa.
Tosin jos sais taloa käännettyä noin 70 astetta ja keräimet samalle lappeelle sekä naapurin puolelta puita kaadettua paranis tässäkin vuosituotto ehkä yli mwh vuoteen... Kannattaa tuota sirrain systeemiäkin vilkaista http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html
(siinä Karjalohjalla tais elokuussa 08 olla yli 7mwh tullu tuottoa. 08-8566kwh 09-8592kwh)
Hyvin toimivahan tuo koelaitos on siinähän kait 5m3 varaajatilavuutta eli aina kapasitettia ottaa tehoa vastaan ja ilmeisesti kulutustakin ihan kohtuullisen paljon. Tosin minulta olis katto loppunut tuollaselle systeemille kesken nyt brutto ala n.21m2 ja tuolla karjalohjalla kait 40m2 hujakoilla...    Varma tosin en ole mut näyttävät 30 putkisilta ja sellaisen brutto ala lähellä 5m2 kun noissa tasokeräimissä brutto 2.61m2.

 

[Mekaniker]

Risto Parikka on kirjoittanut pitkän jutun:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4340.0
Ja hän käytti keräinpintana vanhoja lämpöpattereita

Minäkin kokeilin eka malliin lämpöpatteria ja toimii kohtuullisesti kun ei anna lämpötilat nousta liikaa, parhaimillaan on mustalla liitutaulumaalilla maalattu lämpöpatteri noin 30<->40 ℃

Negatiivisena on hitaus mutta se taas korjaantuu jonkunverran siitä että lämpöpatterissa on huomattavasti enemmän pinta-alaa nestepuolella.

On kuitenkin iso työ tehdä keräimiä joten parhaimman tuloksen saa tekemällä laatikko itse ja ostaa lasit sekä keräinpinnat.
Edullisia aitoja aurinkokeräinlaseja saa ostaa yhdestä työpajasta, tiedot minulta
Keräinpinnat saa joko y-energia.com tai junoka.fi

 

[Lippa Luke]

Terve

Yksilevyinen normaali lämpöpatteri, aurinkopinta maalattu mustaksi, koteloitu puukehikkoon, lasi päällä ja 50 mm kova villa patterin pimeällä puolella. Sijainti Iisalmi, kiinteästi asennettu maatelineelle optimikulmaan (mikä se sitten onkin). Nesteenä glykoli/vesi, paluulämpötila keräimelle vaikkapa 15C. Paljonko voin kuvitella saavani kWh/m2 vuodessa?

-AR

Jees,
Samaa olen miettinyt minakin kun taalta saisi 80x 180 cm olevia alumiinisia lampopattereita hintaan 12 egua/kp.
Eli jos niita loisi 3 kpl nippuun ja maalaisi matta mustalla, tekisi kehikot ja lasituksen itse niin saisi kohtuu kokoisen aurinko varaajan edullisesti.  :

 

[Laaksonenster]

En ollut huomannutkaan aikaisemmin tuota alumiinista lämpöpatteria...
Onko ne samanlaisia kun teräksiset, vieläkö niitä on saatavana ja missä päin Suomea?
Löytyiskö netistä joku linkki?

 

[Mekaniker]

Terve

Yksilevyinen normaali lämpöpatteri, aurinkopinta maalattu mustaksi, koteloitu puukehikkoon, lasi päällä ja 50 mm kova villa patterin pimeällä puolella. Sijainti Iisalmi, kiinteästi asennettu maatelineelle optimikulmaan (mikä se sitten onkin). Nesteenä glykoli/vesi, paluulämpötila keräimelle vaikkapa 15C. Paljonko voin kuvitella saavani kWh/m2 vuodessa?

-AR

Jees,
Samaa olen miettinyt minakin kun taalta saisi 80x 180 cm olevia alumiinisia lampopattereita hintaan 12 egua/kp.
Eli jos niita loisi 3 kpl nippuun ja maalaisi matta mustalla, tekisi kehikot ja lasituksen itse niin saisi kohtuu kokoisen aurinko varaajan edullisesti.  :

Yhdestä kirjasta saa lukemaksi:
Selektiivinen pinta
30℃ antaa noin 500 kWh/neliö/vuositasolla
40℃ antaa noin 450        - " -
50℃ antaa noin 370        - " -
60℃ antaa noin 290        - " -

Mustaksi maalattu pinta
30℃ antaa noin 430 kWh/neliö/vuositasolla
40℃ antaa noin 330        - " -
50℃ antaa noin 250        - " -
60℃ antaa noin 180        - " -


Minun 6 neliön TX-kokoonpano antaa huippukuumana päivänä noin 3,3 kWp
Parhaimmat vuorokausituotot liikkuivat 17-19 kWh:n tietämillä viime kuussa