Öö ... mistä olet tällaisen näkemyksen saanut? Et varmaan paikallisesta pormestarin toimistosta, josta luvat haetaan. Tosin olen lukenut, että kun huomaavat, niin eivät soita suutaan vaan pyytävät hakemaan luvan. Sanktiot siellä luvattomasta rakentamisesta on siellä ihan eri luokkaa (max 300 000eur) kuin täällä (5 * rakennusvalvontataksa).gronros sanoi:
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2026 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Akvair Solar Plus, Auqatherm F34 vesitakka ja Navitron aurinkoputket
- Viestiketjun aloittaja gronros
- Aloituspäivämäärä
Kuvassa 1 Domestic hot water:
Oras 4200 on käyttävesilämmön alennin, jolla varmennetaan ettei lämminkäyttövesi koskaan ylitä säädettyä lämpötilaa. Siihen menee sisään kylmä vesi ja varaajan yläosasta saapuva vesi. Lähtö menee käyttövesihanoille kuumaan yhteeseen. Kyseinen hana siis sekoittaa kylmää vettä kuuman joukkoon säädön mukaisessa suhteessa. En ole varma että onko siinä termostaatti.
Tätä hanaa pitää käännellä n. kerran kuukaudessa, jotta se ei kalkkeutumisen seurauksena juuttuisi.
Kuvassa olevat käyttöpisteet ovat käyttövesiyhteen jakotukki eikä lattialämmityksen jakotukki.
Kuva 4 Solar
Laittaisin pumpun ympärille hanat, jotta sen voi tarvittaessa vaihtaa. Jos kiertoon tulee selkeästi glykolivesi, niin automaattisen ilmausventtiilin pitää olla glykoliveden pitävä, jolloin 10e ilmauskello ei käy jatkuvaksi osaksi kiertoa. Jos ei kuitenkaan halua maksaa melkein kahtasataa glykolivettä kestävästi tulee ilmauskello erottaa hanalla, jonka voi avata ilmauksen ajaksi. Ylipaineventtiilin, tyhjennyshanan ja paineenosoittimen lisäisin.
Yleisesti kiehumisen hätäjäähdytyskierto tulisi miettiä.
Jos lisäksi tulee ILP (esim. jäähdytykseen) niin sen kylmäainekierron paluuseen kannattaisi laittaa 45bar levylämmönvaihdin. Se tulee laittaa solar pumpun jälkeen laitettavaan kolmitieventtiiliin palautuskiertoon kiinni. Palautus tuohon varaajan alaosaan.
Oras 4200 on käyttävesilämmön alennin, jolla varmennetaan ettei lämminkäyttövesi koskaan ylitä säädettyä lämpötilaa. Siihen menee sisään kylmä vesi ja varaajan yläosasta saapuva vesi. Lähtö menee käyttövesihanoille kuumaan yhteeseen. Kyseinen hana siis sekoittaa kylmää vettä kuuman joukkoon säädön mukaisessa suhteessa. En ole varma että onko siinä termostaatti.
Tätä hanaa pitää käännellä n. kerran kuukaudessa, jotta se ei kalkkeutumisen seurauksena juuttuisi.
Kuvassa olevat käyttöpisteet ovat käyttövesiyhteen jakotukki eikä lattialämmityksen jakotukki.
Kuva 4 Solar
Laittaisin pumpun ympärille hanat, jotta sen voi tarvittaessa vaihtaa. Jos kiertoon tulee selkeästi glykolivesi, niin automaattisen ilmausventtiilin pitää olla glykoliveden pitävä, jolloin 10e ilmauskello ei käy jatkuvaksi osaksi kiertoa. Jos ei kuitenkaan halua maksaa melkein kahtasataa glykolivettä kestävästi tulee ilmauskello erottaa hanalla, jonka voi avata ilmauksen ajaksi. Ylipaineventtiilin, tyhjennyshanan ja paineenosoittimen lisäisin.
Yleisesti kiehumisen hätäjäähdytyskierto tulisi miettiä.
Jos lisäksi tulee ILP (esim. jäähdytykseen) niin sen kylmäainekierron paluuseen kannattaisi laittaa 45bar levylämmönvaihdin. Se tulee laittaa solar pumpun jälkeen laitettavaan kolmitieventtiiliin palautuskiertoon kiinni. Palautus tuohon varaajan alaosaan.
Hei taas,
Kiitos "maanma" kommenteista. Lisäsin ylipaineventtiilin, tyhjennys/täyttöhanat sekä paineenmittarin tuohon solariin. Tuleeko vielä muuaalle ylipaineventtiilejä tai painemittareita?
Olen ymmärtänyt asiat täällä Ranskassa niin että mikäli uudiskohteesta kyse niin pitää palkata sähkäri tekemään hommat mutta jos vanha talo (minulla 800 vuotta vanha kivikasa) niin meikäläinen voi itse tehdä sähkötyöt ja tarkastaja sitten sanoo menikö oikein vai ei.
Jostain syystä pari viikkoa sitten lataamani kuvat eivät näy foruumilla. Yritän ladata ne uudestaan heti tämän viestin jälkeen. Hieman päivitin tuota kytkentäkaaviota ja laitoin myös vesitakasta hieman tarkemmat kuvat sillä se on minulle vielä suuri kysymysmerkki.... takasta 3 kuvaa:
1. ensimmäisessä se venttiili johon siis kylmävesi kytketään. venttiilin alla toinen kapeahko putki johon kytken mitä...?
2. toisessa kuvassa kaksi kapeaa putkea (sijaitsevat lähellä tuota ykköskohdan venttiiliä). työnsin ruuvimeisselin putkiin sisään ja huomasin että ne ovat kiinnni (meisseli ei mennyt kuin noin 5cm sisään putkiin).
3. kolmannessa kuvassa kai se kohta mihin liitetään varaajasta tuleva "haalea" vesi ja varaajaan menevä kuuma vesi. Näitä liitoskohtia on neljä, tulppaanko kaksi? Kaksi oikealla puolella ja kaksi vasemmalla puolella, ovat kai molemmilla puolilla jotta putkittaminen helpottuu (riippuen siitä millä puolella varaaja sijaitsee).
Olisi kyllä tarkoitus käyttää näitä kytkentäkaavioita eikä ammattilaisen tekemiä joten olisi hyvä tietää mikäli kaikki kilkkeet ovat kuvissa. Taitaa mennä niin että ensin kytketään solar ja käyttövesi (ehkä myös lattialämmitys) ja myöhemmässä vaiheessa vesitakka. Patterit tulevat sitten ehkä seuraavan talven jälkeen mikäli tarvetta.
Putkimateriaaleista vielä sen verran että kuparia käytetään aurinkoputkia sekä vesitakkaa varten. Käyttövedelle, lämmitykselle sekä varaajan paisuntasäiliötä varten ns multilayer pipe (oisko komposiittiputki suomeksi?) helmiliitoksilla. Vai voiko varaajan yläosassa oleva vesi olla niin kuuma että kupari olisi parempi vaihtoehto? Voiko nuo kupariputkt myös kytkeä helmiliitoksilla vai olisiko juottaminen parempi vaihtoehto? Ajan tässä takaa sen että miten paljon voin tehdä itse...
No niin, ja nyt Pääsiäisenviettoon.
Kiitos "maanma" kommenteista. Lisäsin ylipaineventtiilin, tyhjennys/täyttöhanat sekä paineenmittarin tuohon solariin. Tuleeko vielä muuaalle ylipaineventtiilejä tai painemittareita?
Olen ymmärtänyt asiat täällä Ranskassa niin että mikäli uudiskohteesta kyse niin pitää palkata sähkäri tekemään hommat mutta jos vanha talo (minulla 800 vuotta vanha kivikasa) niin meikäläinen voi itse tehdä sähkötyöt ja tarkastaja sitten sanoo menikö oikein vai ei.
Jostain syystä pari viikkoa sitten lataamani kuvat eivät näy foruumilla. Yritän ladata ne uudestaan heti tämän viestin jälkeen. Hieman päivitin tuota kytkentäkaaviota ja laitoin myös vesitakasta hieman tarkemmat kuvat sillä se on minulle vielä suuri kysymysmerkki.... takasta 3 kuvaa:
1. ensimmäisessä se venttiili johon siis kylmävesi kytketään. venttiilin alla toinen kapeahko putki johon kytken mitä...?
2. toisessa kuvassa kaksi kapeaa putkea (sijaitsevat lähellä tuota ykköskohdan venttiiliä). työnsin ruuvimeisselin putkiin sisään ja huomasin että ne ovat kiinnni (meisseli ei mennyt kuin noin 5cm sisään putkiin).
3. kolmannessa kuvassa kai se kohta mihin liitetään varaajasta tuleva "haalea" vesi ja varaajaan menevä kuuma vesi. Näitä liitoskohtia on neljä, tulppaanko kaksi? Kaksi oikealla puolella ja kaksi vasemmalla puolella, ovat kai molemmilla puolilla jotta putkittaminen helpottuu (riippuen siitä millä puolella varaaja sijaitsee).
Olisi kyllä tarkoitus käyttää näitä kytkentäkaavioita eikä ammattilaisen tekemiä joten olisi hyvä tietää mikäli kaikki kilkkeet ovat kuvissa. Taitaa mennä niin että ensin kytketään solar ja käyttövesi (ehkä myös lattialämmitys) ja myöhemmässä vaiheessa vesitakka. Patterit tulevat sitten ehkä seuraavan talven jälkeen mikäli tarvetta.
Putkimateriaaleista vielä sen verran että kuparia käytetään aurinkoputkia sekä vesitakkaa varten. Käyttövedelle, lämmitykselle sekä varaajan paisuntasäiliötä varten ns multilayer pipe (oisko komposiittiputki suomeksi?) helmiliitoksilla. Vai voiko varaajan yläosassa oleva vesi olla niin kuuma että kupari olisi parempi vaihtoehto? Voiko nuo kupariputkt myös kytkeä helmiliitoksilla vai olisiko juottaminen parempi vaihtoehto? Ajan tässä takaa sen että miten paljon voin tehdä itse...
No niin, ja nyt Pääsiäisenviettoon.
savonhumu sanoi:
Hei taas,
Olen tässä ihmetellyt miksi varaajan katolla oleva varo jatkuvasti heittää vettä pihalle kun puukattila lämmittää, ja tästä syystä joudun jatkuvasti lisäämään vettä/painetta kun vesi kylmenee. Suunnitteluvaiheessa en ymmärtänyt mainita että paisuntasäiliön paine on 1,5Bar joten laitoin varaajan katolle myös 1,5Bar varon (jos toimii Savonhumun järjestelmässä niin miksi ei myös minun järjestelmässä...). Onko siis niin että kuuma vesi ei koskaan mene paisuntasäiliöön asti kun 1,5Bar varo heittää vedet ulos ennen sitä, ja tästä syystä paisuntasäiliö ei tee tehtävänsä? Jos vaihdan siihen esim 3Bar varon niin pitäisi kai pelittää? Vai voinko pikkasen alentaa paisuntasäiliön paineen?
Vai onko ongelma jossain aivan muualla?
- gronros
On vähän kovat esipaineet ehkä paisunnassa...ei anna yhtään periksi ja sitten ruikkii varosta ulos...
Eli paisarin esipaineen säätö vois auttaa, ellei paisunta ole sitten liian pieni...
Tässä yksi netti ohje, muitakin varmaan löytyy kun panee hakukonneeseen sopevaa tekstiä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5917.msg72389#msg72389
Eli paisarin esipaineen säätö vois auttaa, ellei paisunta ole sitten liian pieni...
Tässä yksi netti ohje, muitakin varmaan löytyy kun panee hakukonneeseen sopevaa tekstiä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5917.msg72389#msg72389
