Hakutulokset

Lokasäiliöt maksavat murto-osan terässäiliöistä, mutta lämmön varaamista ajatellen pehmenevät turhan alhaisessa lämpötilassa. Polyuretaani puolestaan on monikäyttöinen aine sen mukaan minkälaiseen tiheyteen aine valmistetaan. Lasikuidustakin lokasäiliöitä valmistetaan, mutta ilmeisesti...

Hei teppo 105, ymmärsinkö oikein, ettet vakuuttunut Kanadan aurinkokyläkokeilusta? Ilmeisesti siellä kustannukset kuitenkin nousivat liian korkeiksi kun ei vastaavia kyliä tietääkseni ole pahemmin lisää rakennettu. Ihailtavaa aloitteellisuutta ja kokeiluhenkeä tuo tekemäsi varaajakoe! Ja mukava...

Voin toki olla väärässäkin, mutta veikkaan että noin kävisi jos Edison-akut alkaisivat vähänkään laajemmin yleistyä - Nikkeli-allergia kun on aika yleisesti tunnettua ja kun Litium-akkujen puolustajat alkaisivat tuota nostaa esille. Oletan että Edison-akkujen kalleus johtuu tarvittavan nikkelin...

Noissa käytetty nikkeli lasketaan "raskasmetalleihin", joten ei taida tuostakaan olla ratkaisuksi akkuongelmiin. Tosin itse en oikein ymmärrä "hysteriaa" raskasmetallien suhteen. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin aurinkosähköjärjestelmiin voitaisiin aivan hyvin kehittää teknisesti erinomaisesti...

Jos englanti sujuu, niin tästä wikipedian artikkelista voisi lähteä liikkeelle. Jutun perusteella 90-luvun alkupuolelle asti käytettiin vastaavaa pii-pohjaista tekniikkaa kuin nykyisissäkin kuluttajapaneeleissa; sittemmin siirryttiin käyttämään galliumarsenidi-pohjaisia kennoja näiden paremman...

En äkkiseltään muista nähneeni täältä Suomesta kokemuksia aurinkoilmalämmittimen käyttämisestä asuintalon lämmittämiseen. Yleensä noita on asennettu kesämökkien, autotallien yms. kuivanapitoon eli tehostamaan ilmanvaihtoa syksystä kevääseen. Tuossa hommassa kun tilan lämmön nostaminen muutamalla...

Tuota lämmöneristeiden alikäyttöä olen ihmetellyt jo pidempään. Miksi vedenkeittimissä ei yleisesti käytetä lämmöneristettä? Miksei ole tarjolla yleisesti sähkökattiloita eli "aromipesiä", joissa olisi töpseli ja tarkka lämmönsäätö? Tai miksei edes tiskialtaan alapintaa ole lämpöeristetty, niin...

Mielenkiintoinen tuote tosiaankin! Wikipediassa noista hybridikeräimistä lyhyehkö mutta hyvinkin informatiivinen artikkeli. Myös ilmakeräimien ja aurinkopaneelien yhdistelmiä on tutkittu ja periaate toimivaksi ja tehokkaaksikin todettu.

Pohjois-Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan kattopinnan lämpötila voi laskea 6 - 20 °C ympäristön lämpötilaa alemmaksi. Lämmönhukka yötaivaalle on artikkelin mukaan noin 75 W/m². Tiedä sitten miten luvut peilaavat Suomeen. Tutkimuksessa käytettiin mittauksissa tietynlaista yötaivaalle...

Juu, ihmettelin kyllä itsekin noita hintoja kun tuohon asti kaikki näkemäni integroitavien paneelien hinnat ovat olleet kalliimpia kuin tavallisten. Jostain syystä hirveän nihkeästi ilmoittavat tuollaisten erikoistuotteiden hintoja netissä.

Näköjään Solrif-paneelien asennusohjeet ovat Ernst Schweizer AG:lta, jolla ilmeisesti patentti tuohon järjestelmään (tai sitten joihinkin sen ratkaiseviin yksityiskohtiin). Jonkun verran kuumempina integroidut paneelit joutuvat käymään, joten hyötysuhde varmasti kärsii ellei sitten...

Taisivat nämä pari edeltävää viestiä mennä minulta aikoinaan ohi; nyt huomasin kun Google toi minut sivulle. Solitek on liettualainen aurinkopaneelien valmistaja, jolle nuo integroitavat paneelit ovat yksi tuotevaihtoehto. Tällä hetkellä sivuillaan tarjoavat Solrif-sarjasta 310 ja 320 watin...

Kylmää lataava jääkaappi on kehitetty ja patentoitu yhden Nasan laitoksen toimesta: https://www.nasa.gov/centers/johnson/techtransfer/technology/MSC-22970-1_Solar-Refrigerator-TOP.html Liekö sitten hinta hillinnyt kaupallista menestystä, kun ei äkkiseltään osunut tuotteen myynti-ilmoituksia...

Mahtavaa, kiitoksia linkeistä! Tuo viimeisin oli itselleni uusi ja informatiivisin mitä tuosta hankkeesta olen nähnyt tähän mennessä. Esitetyt havainnot/toteamukset vastasivat paljosti sitä mihin itsekin pohdinnoissani olen päätynyt (mitä tulee maavaraajan lämmittämiseen ja lämmön purkamiseen).

Kannattaa käydä kysäisemässä maalämpöön erikoistuneelta foorumilta, sillä sieltä löytyy alan asiantuntijoita. Veikkaan että puolen metrin syvyydelle kaivettuna maa jäätyy hyvin nopeasti kun lämmittäminen oikeasti alkaa, sillä tuolla foorumilla olen nähnyt suositeltavan lämmönkeruuputken...

Tuota jäin miettimään, laskettaisiinko maahan upotettava varaajakin rakennusneliöihin vaikkei sen ympärille tulisi minkäänlaista teknistä tilaa? Moista en ole osannut aiemmin edes kuvitella.

Jos meinaa käyttää "savimöykkyä" tavanomaisen vesivaraajan tilalla, niin täytyy ottaa huomioon että lämpö siirtyy savesta kiertoveteen varsin hitaasti eli putkimetrejä tarvitaan paljon, paljon enemmän kuin vesivaraajan kierukassa tarvittaisiin. Mikäli varaajalla halutaan tuottaa kuumaa...

Paljon mahdollista, mutta elättelen toivoa että paksu savipatja riittäisi (tyyliin 20 metrin savikerros). Märässä savessa pohjavesi käsittääkseni liikkuu erittäin hitaasti, minkä ei pitäisi muodostaa ongelmaa.

115 mm halkaisijaisen ja 2 m korkean lieriön kokonaispinta-ala on 0,743 m², joten tuo tarkoittaisi 8 tai 12 kW/m² tehoa, jolla lämpöä dumpattaisiin ympäröiviin massoihin. Riittänee hyvinkin kehittämään höyryä siinä lieriön yläpinnassa olettaen että siitä ylöspäin reikä olisi täynnä vettä. Lämpö...

Tosiaan, tuossa tapauksessa aloituksessa esittämäni betonikantinen kausivaraaja voitaisiin eristää reunoiltaan vaahtolasimurskeella täytetyllä kaivannolla, jossa höyry kondensoituisi ja valuisi takaisin maahan.