Hakutulokset

Kun aurinkopaneelit laittaa lähes pystyyn, mutta kuitenkin aavistuksen kallelleen maata kohti, ne kuulemma pysyvät huurteettomina. Samalla logiikalla kuvittelisi että ILPin ulkoyksikkökin pysyisi paremmin sulana jos taivaan ja laitteen kotelon väliin laitettaisiin heijastin palauttamaan...

Tuo toki muodostaa kohtalaisen kynnyksen kilpailijalle / asiakkaalle riippuen hinnoittelusta, mutta tilanteessa jossa suurin osa sähköverkostosta on vielä siirtämättä maahan, niin tilanne ei ole toivoton ja pitää niitä maakaapeleitakin aika-ajoin vaihtaa tai muutoin uusia (esim. erilaisten...

Sähköyhtiöiden monopoli sähkönsiirtoon omilla alueillaan pitäisi purkaa, jolloin markkinoiden luovuus ongelmien ratkaisussa pääsisi kukkimaan. Sama yhtiö voisi asennuttaa ja hallinnoida niin sähkö-, vesi-, viemäri- kuin dataverkkoakin, jolloin kulut alenisivat tai palvelun laatu paranisi tai...

Vapaakierrolla tuollainen varmasti kannattaisi tehdäkin. Hieman enemmän veden pumppaaminen ottaa sähköä, mutta tokkopa ratkaisevasti. Oleellisempaa kuin materiaali taitaa olla absorbaattorikerroksen ominaisuudet eli sen pitäisi imeä hyvin lämpöä mutta säteillä huonosti sitä pois; metalli...

Superyksinkertainen keräin muodostuisi kiinni lämpöhitsatusta keittämistä kestävästä vakuumipussista, jos pussin toiselle ulkopinnalle saisi laminoitua metallisen absorbaattorikalvon eli kalvon joka imee lähes kaiken auringosta ilmakehän läpi saapuvan säteilyn mutta jättää säteilemättä sitä...

Kennolevyn kanavien hyödyntäminen nestekiertoon taitaa kaatua Suomessa jäätymisriskiin, kesäöinen halla ilmeisesti riittäisi aiheuttamaan vahinkoa. Jos taasen kiertoon laittaisi jäätymisenestoainetta, niin en tiedä kuinka mahtaisi käydä. Keväällä ja varsinkin syksyllä eristävän kerroksen...

Taitaa noin korkean lämpötilan hyödyntäminen vaatia hyvän lämmön- ja vedeneristyksen. Demovarasto onkin rakennettu tehdashalliin, jolloin ei tuota vedeneristystä tarvittane ja voidaan käyttää suhteellisen edullista mineraalivillaeristystä. Maahan upotettuna olosuhteet muuttuvat haastavammiksi.

Tässä versio jossa korjattu sadevesiä ja lunta rakenteisiin päästävät puutteet sekä uusittu yläpohjan rakenne yksinkertaisemmasi. Kysymysmerkillä merkitsin paneelikiinnikkeiksi hahmottelemani teräslevyt sekä levyverkkoverhoilun; ensin mainitun sillä, jotta mahtaakohan ruuveihin kohdistua liian...

Voisihan sen kammin rakenteiden lämpötiloja ja kosteutta tarkastella tutkimuksessa laskennallisesti erilaisilla mallinnusohjelmilla, arvioida rakenteiden turvallisuutta nykyisessä ja tulevassa ilmastossa ja potentiaalia rakentamisen vaihtoehtona sekä esittää millainen voisi olla määräykset...

Kuvauksestasi inspiroiduin sen verran että tein oheisen hahmotelman. Katosta tuli loivempi, otin avuksi aurinkoilmalämmittimen ja betonivaraajan, mutta muuten jotain tuon suuntaistako ajattelit? Tuossa on ideana että eteläseinät olisivat eristyslasin tai muun valokatteen peitossa ja siellä missä...

Itselleni ei ole tullut netin syövereissä vastaan mitään varsinaisia ongelmia pulpettikattoihin liittyen paitsi että vedet ja lumet tulevat alas yhdeltä puolelta, minkä toisaaltaan voi kyllä nähdä etunakin, sillä muut kolme sivua pysyvät kuivempina. Toki yleensä pulpettikattoon liittyvästä...

Yksi kantava teema tuossa hahmotelmassani oli helppo rakennettavuus, mahdollisesti jopa ilma telineitä. Toki mitä jyrkempi lape, sen paremmin sille asennetut paneelit keräisivät auringonvaloa ja lumikin tulisi nopeammin pois katolta. Hieman jyrkempi kate lisää tarvittavaa puutavaran määrää...

Toivottavasti joku innostuu tutkimaan noita kammeja tieteellisestä näkökulmasta, niin saamme jotain dataa jolla vakuuttaa rakennuspäätöksiä tekeviä ja niitä hyväksyviä tahoja. Niukasti löytyy materiaalia noista netistä. En kyllä ole tuosta piirtämästäni yläpohjasta muutoinkaan vakuuttunut...

Kiinnosti sen verran että mikä tuossa on uutta, joten kaivoin esiin patentin. Löytyy suomaksikin klikkaamalla Download PDF-linkkiä. Ymmärsinköhän kapulakieleltä oikein, että uutta on ruostumattomastateräksestä valmistetun putkiston, suljetun kaasukierron tai faasimuutoslämmönvaihtimen käyttö...

Koko katon kattamisessa sähköpaneeleilla ei olisi kauheasti järkeä kun harvalla moiselle sähkömäärälle mitä kesällä syntyisi on käyttöä. Tässä lähtökohtana olisi myydä suurin osa sähköstä verkkoon ja minimoida oma sähkölasku.

Tuohon korjattuun versioon jätin pohjoispuolelle piilosadevesikourun sen takia että paneeleita viilentävä ilmavirta pääsee minimaalisella vastuksella poistumaan ulos, mutta kuitenkin niin, ettei pohjoispuolelle tulisi näkyviä aukkoja seinän yläosaan.

Oli mielenkiintoista kuulla noista turvekammista - en ollut niihin aiemmin tutustunutkaan (sanan varmaankin nähnyt tai kuullut jossain vain). Kaavoitetun alueen ulkopuolelle tuollaista voisi hyvin harkitakin. Ei minulla missään nimessä ole mitään luonnollisia materiaaleja vastaan...

Eivät kai nuo ole passiivitasoa tai edes lähelläkään nykyrakennusnormien eristystasoa? Siis jos puhutaan wiki-artikkelin kammeista. Itse en tuollaista ole livenä nähnyt.

Kieltämättä silmääni räystäätön pulpettikatto näyttää siistimmältä kuin räystäällinen. Alunperin tuossa eteläpuolella ei pitänyt olla rakoa, mutta piirustusteknisistä syistä (laiskuus) jätin sitten raon. Pohjoispuolella taasen sadevesirasitus olisi paljon pienempi, joten uskoakseni sisäpuolinen...

Hauskoja termejä nuo nollaenergiatalo ja plusenergiatalo. Tuo piirtämäni rakennus olisi plusenergiatalo ihan normaalipaksuin eristeinkin, sillä 100 neliöinen aurinkopaneelikenttä tuottaisi noin 15 000 kWh/v. Mutta kun tulin valinneeksi lähtökohdaksi passiivitalon, niin se vaatii paksummat...