Vapaata ideointia energian varastoinnista

[kotte]

Itse olen pähkäillyt asiaa ja pyöritellyt mlp:n toimintaperiaatetta ja minun äly pysähtyy tuohon höyrystimeen, miten siinä käy kun keruunesteen lämpötila on 30astetta??
Onko olemassa joku tietty lämpötila missä höyrystin vielä toimii vai pitääkö mlp:tä "ruokkia" sopivan lämpöisellä keruunesteellä säätöventtiilillä? niin sanottu menoveden lämpötila?? Miten mlp:n hyötysuhde käyttäytyy keruunesteen ollessa lämpimämpää? Luulis ainakin kompuran pääsevän vähemmällä työllä??

Tosiaan pilp tekee käyttövettä (noin 50astetta) 30asteesta! Millähän tavalla se toimii????

Löytyskö keltään ajatuksia tai ideoita asian suhteen...

Tyypillisesti maalämpöpumppujen suurin sallittu keruuliuoksen paluulämpötila on n. 20 astetta tai alempi. Jos liuos on lämpimämpää, pumppu pysähtyy suojalaitteiden ansiosta. Muussa tapauksessa moottorin käämit ylikuumenisivat ja kompressorin moottori tuhoutuisi. Kompressori näet ottaa verkosta sitä enemmän sähköä, mitä lämpimämpää keruuliuos on, tosin tuotto- ja tuottosuhdekin periaatteessa paranevat kompressorin laukeamispisteeseen asti.

PILP ei käyttäydy ollenkaan toisin, eli poistohan on rajoitettu, mistä syystä höyrystimen tehollinen lämpötila voi olla luokkaa 10...15 astetta, vaikka poistoilma olisikin hieman 30 asteen yläpuolella.

 

[nikfly]

Kompressori näet ottaa verkosta sitä enemmän sähköä, mitä lämpimämpää keruuliuos on,

No ei se ihan tollain mene....
Ensiksi höyristin ei ole sama kun keruuputkisto vaan lämmönvaihdin jossa yhdellä puolella on kaasu (höyrystynyt kylmä aine) toisella puolella on glykooli vesi. Se ei tarkoita että kaasun lämpötila olisi sama kuin maapiirin höyrystimisen jälkeen.
Yleensä ongelmana on ollut saada kaasu lauhtumaan lauhduttimessa ( se toinen lämmönvaihdin jolla lämmitetään vesi) jos kylmäaine
ei lauhdu/lämpenee liikaa niin paineet nousee taivaisiin.. paine riippu vielä mikä kylmäaine on käytössä R410A oli noin 42 baria paineraja..

 

[kotte]

Kompressori näet ottaa verkosta sitä enemmän sähköä, mitä lämpimämpää keruuliuos on,

No ei se ihan tollain mene....
Ensiksi höyristin ei ole sama kun keruuputkisto vaan lämmönvaihdin jossa yhdellä puolella on kaasu (höyrystynyt kylmä aine) toisella puolella on glykooli vesi. Se ei tarkoita että kaasun lämpötila olisi sama kuin maapiirin höyrystimisen jälkeen.
Yleensä ongelmana on ollut saada kaasu lauhtumaan lauhduttimessa ( se toinen lämmönvaihdin jolla lämmitetään vesi) jos kylmäaine
ei lauhdu/lämpenee liikaa niin paineet nousee taivaisiin.. paine riippu vielä mikä kylmäaine on käytössä R410A oli noin 42 baria paineraja..

Keruuliuoksen lämpötila on muutaman asteen tarkkuudella kylmäaineen höyrystymislämpötila (normaalissa kunnollisessa pumpussa, jossa on asiallisesti mitoitettu höyrystyslämmönvaihdin). Liuos ei lämpene kuin muutaman asteen kierrossa, jos liuospumppu on mitoitettu vähänkään optimaalisesti tarkoitukseensa. Mitä suurempi höyrystymislämpötila, sitä suurempi höyrystymispaine ja kylmäaineen massavirta on suunnilleen verrannollinen höyrystymispaineeseen. Massavirran määrä taas on suoraan verrannollinen tarvittavaan pumppaustehoon. Siitä tuo kaikki seuraa, mitä totesin.

Olet kyllä aivan oikeassa siinä, että lauhdepaineen lisääntyminen lisää tehontarvetta. Varmin keino saada kompressori ylikuormittumaan on nostaa yhtä aikaa sekä höyrystymispainetta (l. höyrystymislämpötilaa) että lauhdepainetta (l. lauhtumislämpötilaa). Höyrystymislämpötilan kohoaminen vaikuttaa kuitenkin kompressorin tehontarpeen lisääntymiseen suhteessa enemmän astemäärään nähden kuin lauhdelämpötilan kohoaminen vastaavalla määrällä.

 

[nikfly]

http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/17/FRCC-PC-017-A1-02-HHP-guidelines.pdf
Jos katsot sivulta 6. niin huomaat että höyrystys lämpötilalla on marginaalinen vaikutus otto tehoon, ainut joka oikeasti vaikuttaa on
lauhdutuslämpötila.

Keruuliuoksen lämpötila on muutaman asteen tarkkuudella kylmäaineen höyrystymislämpötila

Sen höyrystymis lämpötilan voi säätää melkein ihan minkälaiseksi haluaa...
korkeampi höyrystyminen on tietenkin lisää tehoa kuten sanoit mutta...

 

[kotte]

http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/17/FRCC-PC-017-A1-02-HHP-guidelines.pdf
Jos katsot sivulta 6. niin huomaat että höyrystys lämpötilalla on marginaalinen vaikutus otto tehoon, ainut joka oikeasti vaikuttaa on
lauhdutuslämpötila.

Mutta kun tehotuotto kasvaa jyrkästi samalla, niin lämmönvaihtimet ja lauhdutusnestepumput muodostuvat pullonkaulaksi ja lopputulos on kuitenkin suunnilleen, mitä väitin (eli tuo 20 asteen liuosraja tulee vastaan ja on koneille speksattu; kompressori joka tapauksessa alkaa haukkaamaan liikaa tehoa, kun lämpöä ei saada pois riittävästi). Myönnän, että yksinkertaistin monipolvisia asioita aika ronskisti (ja yhdistelin samaan kasaan ilmiöitä, joita tässä yhteydessä tapahtuu).

Keruuliuoksen lämpötila on muutaman asteen tarkkuudella kylmäaineen höyrystymislämpötila

Sen höyrystymis lämpötilan voi säätää melkein ihan minkälaiseksi haluaa...
korkeampi höyrystyminen on tietenkin lisää tehoa kuten sanoit mutta...

Noinhan alunperin itsekin kirjoitinkin, mutta hyöty korkeammasta lähtölämpötilasta menee saman tien, eli jos rajoitat esim. kiertoa tai rajoitat muuten lämmön siirtymistä (höyrystymislämpötilan alentamiseksi), voisit samantien pumpata lämmön maastakin lähes yhtä edullisesti ilman aurinkoenergian vaivalloista keräämistä ja varastointia.

 

[savonhumu]

http://polarsol.com/fi/heatingsystem/lamposailio.html

Siinäpä kotimainen kaupallinen sovellus ja ihan mielenkiintonen kehitelmä löytyy samalta valmistajalta aurinkokeräinpuolellekkin rst-rakenteena :

 

[rotzi]

http://polarsol.com/fi/heatingsystem/lamposailio.html

Siinäpä kotimainen kaupallinen sovellus ja ihan mielenkiintonen kehitelmä löytyy samalta valmistajalta aurinkokeräinpuolellekkin rst-rakenteena :

Tuohon suhtautuminen vaatinee hiukan varovaisuutta...ainakin jos ostaa meinaa, teknisesti voipi olla kiinostavaa.
http://yle.fi/uutiset/aurinkokeraimia_valmistava_yritys_vaikeuksissa/6290056

 

[savonhumu]

Ei oo helppoo näköjään tälläkään saralla!
Tuulivoimakin aika ongelmissa-> emo moventas konkursiin tuossa aiemmin tänä vuonna ja kusi aikas pahasti keskisuomen konepajojen nilkoille saatavien muodossa.. Allekirjottaneenki työpaikka sai siipeesä aika rajusti!

 

[Puuha]

ongelmat perustuu siihen aika pitkälle että tuotteet suunnitellaan loppuun. loppuun suunnittelemisella tarkoitan ulkonäköä jotta tuote on myyvä. ulkonäkö on hyvinkin tärkeä myyntikikka tosin maahan kaivettavalle tuotteelle ulkonäöllä ei ole juurikaan merkitystä jolloin asiakas maksaa turhasta ja hinta näin myös nousee. tästä johdettuna tuote on hankala myydä sillä hinnalla mitä suunnitteluun on uponnut.

nykyään esteettiset syyt ovat suurin ongelma erilaisten välineiden ja tuotteiden myynnissä. jos viimeistelyn puuttuessa halpakaan tuote ei myy vaikka toimisi paremmin kuin ulkonäköperusteisesti suunniteltu tuote jonka toiminta on heikompi.

ihmisen silmä on ihmeellinen ja vielä ihmeellisempi on mielenkäänteet ulkonäköasioissa.

 

[savonhumu]

No jos ei muuta niin suoltavat DIY miehille käyttökelposia ideoita ainakin 8)
Tuo ulkonäköpointti on muuten ihan järkeenkäypä juttu kun niitä kamoja joutuu kuitenkin vuosia kahtelemaan niin viimestely on oltava kohillaan että myyntiä tuloo!

 

[savonhumu]

Tuota polarsolin lämmöntalteenottoo voi hyödyntää suht tehokkaasti taloissa joissa on pelkkä poistoilma koneellinen... Voipi ollakki seuraava rojekti allekirjottaneelle, jos en ihan oikeeta iv-konetta laita lämmöntalteenotolla...
Laittas vaikka aurinkopiirin kanssa yhteen? keräimille menoputkeen? joku moottorikolmitievena lämpöanturilla ohjamaan virtausta..

 

[Puuha]

no tämä ketjuhan on juuri lähtenyt tästä maahan sijoitettavasta varaajasta. ajatusta pidettiin hulluna ja aivopieruna. kannattaa lukea alusta saakka

 

[savonhumu]

totta
sähkönhinta kun vielä kohoaa lissää niin tiijä vaikka tulis vielä buumi näistä energiasäiliöistä ainakin lämpöpumppupuolelle, kun niillä olis hyvä laite tuohon lämmön ottoon säiliöstä... toki onnistuu kevyemmilläkin systeemeillä!

 

[Puuha]

suurin ongelma on siinä että varastointi aineena on käytettävä nestemäistä materialia jonka lämmönsiirtokyky ja varastointikyky ovat mahdollisimman korkeat. toinen ongelma on siinä että on aina lyötävä yli joko pienellä säiliöllä kymmeniä kuutioita ja korkealla lämpötilalla tai sitten isolla satoja kuutioita säiliöllä ja matalalla lämmöllä. molemmissa on samat ongelmat johtuen fysiikan lakien vuoksi.

 

[savonhumu]

Voishan tuossa koittaa yhistää huvin ja hyödynki Teköö vähä kevyemmän koekpl eka..
Ollaan haaveiltu kylpytynnyristä niin tekis omavalmisteena vähä isomman, joku 5-10m3 ja lujasti eristettä sivulle ja alle+talviajalle reilummin eristelty, vaikka osissa aukeeva kansi. Kesälle riittäs jokin kevyempiki kansiviritelmä.. Nuo esim 200-300mm uretaani/xps eristeet sais kyllä naamioitua aika tyylikkäästi jos haluaa... Vesi olis siis varastointiaine..
Tuonne sais dumpattua puskuriin kesällä ylimäärästä energiaa pilvisten päivien varalle! Ja talvella uunivärkistä energiaa pankiin kovien pakkasten varalle ja jos haluaa pittää lommaa uunin lämmittämisestä
Tekis siihen allasosaan kaksosulkovaipan yläreunaan eli altaan ympäri hyvin eristetty peltikotelo jossa riittävä määrää putkee lillus vedessä siittä lämpö"kanaali" tkntilaan joka olis heti ulkoseinän toisella puolen oletuksella että "tynnyri" tulis siihen lähelle.... en tiijä riittääkö minun systeemeistä liikatuottoo tuohon mutta kuhan kiusaan päätä edes ajatuksella ;D

Nää on ihan hatusta vejettyä pähkäilyä joita ei taatusti oo mietitty loppuun asti, paljo muuttujia jne.. kuhan jottai pohjaa mistä lähtee idättelemään..

 

[STP]

Ja jos se eristeen rakennepaksuus alkaa harmittamaan, niin eurot riviin ja: http://www.spu.fi/spu-xt

 

[savonhumu]

Nimenomaan eurot rivviin ja pinnoon ;D
Ei ehket maksa ihteesä ikinä takas jos nuilla eristeillä tekkee.. Tosin ei täysin tarviikkaan, vain ylimääräset kilikkeet ois hyvä saada säästöllä paikkailtua pois! Itse tynnyri tulis jokatapauksessa joskus...

Ehket tyydyn finvoamiin ja urtsivaahtoon jos tämä ikinä toteutusasteelle mennee :

 

[EETU Sakari]

Ja mikähän on sitten sen metaanin hyödyntämisen hyötysuhde? Enkä pidä metaania kovin helposti varastoitavana, toki helpompaa kuin vety, mutta vs. dieselkannu tms. niin 200bar tai termospullot ovat varsin hankalia.

Se on tiedetty iät ajat, että metaanibakterit osaa tehdä metaania, myös vedystä ja häästä.

Tuulivoimalla tehty sähkö on muuten kallista, ja sähkö muutenkin arvokkain energiamuoto. Se pitää kuluttaa johonkin hyödylliseen, tekee vaikka alumiinia. Sähköä voi myös siirtää alueelle jossa ei tuule tai paista tai atomivoimaa ei saa käyttää. Aina jossain päin maailmaa tuulee tai paistaa aurinko. 1Mv DC siirtolinjaa ovat hahmotelleet, varmaan tarpeellinen.

T:Eerin

Tuossa ideassa on taustana ajatus "metaanitaloudesta" maaseudulla. Eli normaalilla mädätyksellä tuotettaisiin biometaania vuoden ympäri orgaanisesta sivutuotteesta. Silloin olisi esim. ajoneuvojen polttoaineen puhdistus- ja paineistusjärjestelmät ja CHP:t olemassa. Tällöin ylijäämäsähköllekin olisi metaani luonteva olomuoto. Vielä jos Suomessakin päästäisiin aurinkoenergiassa Saksan tasolle, niin heidän tavoin voisimme käyttää metaania vuorokausivaihtelun tasamiseen.

Tuo katalysaattori on kooltaan ja viipymäajaltaan huomattavasti kompaktimpi kuin mädätyslaitokset vaikka samat mikrobit molemmissa ahertavat.

Tuo alumiiniheittosi on jäänyt mieleen ja nyt törmäsin ajatukseen booriautosta. Vai mitä tarkoiti alumiinin tekemisellä?
Tällaisessa blogissa 3.9. :
http://kaikenhuippu.wordpress.com/siirtymaliike/

viitattiin kirjaan:

http://www.thesciencecouncil.com/pdfs/P4TP4U.pdf
Jonka Chapter 5. esittelee idean autosta joka polttaa booria puhtaalla hapella, pyörittäen turbiinilla generaattoria ja edelleen pyöräkohtaisia sähkömoottoreita. Hapettunut polttoaine pelkistettäisiin keskitetysti.

Kirja nyt on proosaa johon on noukittu vähän faktoja ja visioita sieltä ja täältä eri asiantuntijoilta. Paljon jää kysymyksiä: hapen erottaminen mobiilikäyttöön, kuuman boorin virtaus varastoon, eri vaiheiden hyötysuhteet kun kertoo keskenään nolla lähestyy kiihtyvästi, ajoneuvon kallistelut ja tärinä ovat toista kuin labrassa...

Booria on rajallisesti käytettävissä päinvastoin kuin alumiinia jota on maa täynnä. Onko sinulla nasevaa tietolähdettä alumiiniasiasta? Tässä nyt ainakin mainitaan.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

 

[P3trik]

Jos puhutaan energian taltioinnista niin mielenkiintoista olisi taltioida sähköä suprajohtavaan kelaan. Juttelin lentokoneessa kaverin kanssa joka tällaisia keloja siältäviä laitteita huolsi. Kuulemma kompressorit ja kylmäaineen (helium) venttiilit pitää vaihtaa parin vuoden välein, mutta muuten on yksinkertainen. Isompi juttu on ylläpitää tyhjiötä kelan ympärillä niin että kelaa voi pitää 4K lämmössä suprajohtavuuden aikaansaamiseksi.

Periaatteessa ensimmäinen innovastio jonka hyötysuhde kasvaa pakkasten kiristyessä. Olisikin mielenkiintoista kuulla että mikä olisi vähimmäismäärä komponentteja suprajohtavan kuparikelan aikaansaamiseksi niin että sähkön varastointikapasiteettia voisi testata ???

 

[kotte]

Olisikin mielenkiintoista kuulla että mikä olisi vähimmäismäärä komponentteja suprajohtavan kuparikelan aikaansaamiseksi niin että sähkön varastointikapasiteettia voisi testata ???

No suprajohdelevyn levitointi kestomagneetin päällähän on jo itse asiassa esimerkki moisesta, vrt. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_levitation -- artikkelin keskivaiheilta "superconductors".

Suprajohtavaa energiavarastoa ei sinänsä pidetä kustannustehokkaana vaihtoehtona suuren mittakaavan energian varastointiin. Sähkövirtahan tuo aina mukanaan magneettikentän ja voimakas magneettikenttä on suprajohtavuuden vihollinen (mistä syystä sähköä ei voida tunkea kohtuullisen pieneen varastotilaan; tämä tosin ei olisi mahdollista edes syntyvien valtavien magneettisten voimien takia, vaikka suprajohtuvuus ei katoaisikaan). Aiheesta voi googlata termilla "SMES" (Superconducting magnetic energy storage).