Fronius Symo 10.0

[teepee]

Kiinteistöllä aurinkopaneelien perässä Fronius Symo 10.0 invertteri ja vuoden 2023 alussa sähköverkkoyhtiö Elenia asensi uuden älymittarin. Mittari kykenee mittaamaan kulutuksen ja tuotannon vaihekohtaisesti ja sitä tietoa näyttämään Elenia AinaLab palvelussa.

Nyt näinä aurinkoisina päivinä olen palvelun mittaustietoja katsellessani huomannut, että yhdessä ja samassa vaiheessa (L2) päivästä toiseen ei olisi tuotantoa ollenkaan tai ainoastaan minimaalinen määrä siellä täällä vaikka kahteen muuhun vaiheeseen (L1 & L3) on rekisteröitynyt tuotantoa paljon enemmän. Kulutus L1/L3 pienenee suunnilleen samassa suhteessa kuin tuotantoa on. L2 kulutus sitä vastoin pysyy jatkuvasti normitasolla. Tästä päätellen tuotanto L1/L3 toimisi ja rekisteröityisi, mutta L2 tuotanto ei.

AinaLab:n mittaustieto on raakadataa joka ei välttämättä pidä paikkaansa, mutta epäsuhta vaiheiden välillä on jatkuvaa.

Invertterin valikoista tarkastellen tuotanto ohjautuu tasaisesti kolmeen vaiheeseen. Invertteri mittaa normaalihkot arvot vaiheiden jännitteille joten kaikki vaiheetkin tulevat invertterille saakka.

Toinen ehkä merkittävä seikka joka voi johonkin vaikuttaa on, että invertteri menee toisinaan tuotannon aikana vikatilaan näyttäen ERROR STATE 107 koodin joka tarkoittaa ettei sähköverkkoa havaita ("AC grid not detected"). Sähkökatkoksia ei ole ollut, ei edes pienintäkään. Tokenee itsestään yleensä 10-20 min sisään.

Liittämässäni kuvassa AinaLab:sta näkyy tuotantoa vihreillä palkeilla. Kuvasta ei sitä kunnolla näe, mutta jälleen ainoastaan L1/L3 tuottavat jolloin tummemman siniset L1 ja L3 palkit pienenevät vastaavasti. L2 kulutus (vaalean sininen) puolestaan pysyy normaalilla tasolla, kun tuotantoakaan ei rekisteröidy. Mittadata tässä kuvassa on 5 minuutin tarkkuudella.

Mistähän aloittaisi ongelman etsinnän ? Ensimmäinen ajatus oli, että uusi älymittari ei rekisteröi tuotantoa yhden vaiheen osalta, mutta voisiko ongelma silti piillä älymittarin ja invertterin välillä mahdollisesti kiinteistön johdotuksessa ?

Pitkähkö viesti, ehkä asian pointti kuitenkin tuli selväksi...

 

[vesioinas]

En osaa sanoa mistä on kyse, mutta tietääkseni Fronius ei osaa balansoida tuotantoa/kulutusta eri vaiheiden välillä. Voiko olla, että jokin tasainen kuorma syö L2-tuotannon? Yhdessä vaiheessa ei voi olla sekä tuotantoa ja kulutusta samalla ajanhetkellä, mutta tunnin sisällä voi olla molempia ja netotuksen tuloksena on vain jompaa kumpaa kaikissa vaiheissa yhteensä.

Pihtivirtamittarin kanssa voi ainakin todeta aluksi, että lähteekö invertteriltä suunnilleen sama virta eri vaiheisiin. Ehkä se ainalab ei vaan mittaa oikein.

 

[teepee]

Aivan, mikäli tuotannon tasausta vaiheiden välillä ei tapahdu niin sitten L2 tuotanto/kulutus saattaa hyvinkin olla totuudenmukainen. Kulutus tässä kiinteistössä tulee suurimmalti osin maatilan eläinrakennuksesta. Siellähän tosiaan on 1-vaihe puhallin jatkuvasti päällä näin talvisaikaan. Muuta jatkuvaa kulutusta ei ole joten graafi yllä alkaa täten näyttämään "paremmalta" koska kahdessa muussa vaiheessa ei ole juuri kulutusta aurinkosähkön aikana.

Joskin AinaLab:in ohjeissa kerrotaan, että näytettävät tulokset eivät ole netotettuja. Tiedä sitten miten se oikeasti siellä on.

Pihtivirtamittarin kanssa voi ainakin todeta aluksi, että lähteekö invertteriltä suunnilleen sama virta eri vaiheisiin. Ehkä se ainalab ei vaan mittaa oikein.

Pihtivirtamittaria ei ole juuri nyt käytettävissä joten luotan toistaiseksi invertterin ilmoittamiin tietoihin näytöllä. Sen mukaan tuotettu teho jakautuu tasaisesti kolmelle vaiheelle.

 

[maanma]

Mikä on vaiheen L2 jännite ? Tuotantoa ei saa tulla 240 ylittyessä.

 

[teepee]

Mikä on vaiheen L2 jännite ? Tuotantoa ei saa tulla 240 ylittyessä.

Eilen 3.4 katsoessani hetkellisen jännitteen invertterin kautta, L1/L2 lähenteli 240 V. Samoin vaiheiden välinen jännite hieman yli 411 V . Loki kirjaus tuolle päivälle maksimi jännitteestä välillä L-N oli peräti 267 V. Hetkellinen jännite pääsulakkeiden lähellä oli suunnilleen samaa luokkaa, pari volttia pienempi n. 10 min myöhemmin. Sielläkin kahdessai vaiheessa suurempi jännite kuin kolmannessa. Tuotanto tuolla hetkellä oli noin 6-6,5 kW paikkeilla

Toissa vuonna täällä tehtiin maakaapelointia. Vieressä kulkeva 4 kV linja maan alle ja siihen perään uusi puistomuuntamo. Tältä muuntamolta taasen uudet maakaapelit minulle sekä muille kiinteistöille lähistöllä.

 

[teepee]

Huomioitavaa yllä on, että mittaus pääsulakkeiden vierestä oli tehty kun invertteri oli syöttämässä virtaa verkkoon. Täten jännitekin saattaa olla korkeampi.

Nyt tuli mieleen, että alakeskus, jonka kautta tämä aurinkosähköjärjestelmä syöttää virtaa pääkeskukselle, on vain 3x 1,5 mm2 johdotuksella. Invertteri on asennettu 2,5 mm2 kaapelein. Joten, voisiko olla että jännite nousee tämän takia liian korkeaksi koska siellä on välissä liian pienialainen kaapelointi ?

Kaiken lisäksi siellä on vielä toinen vanha alakeskus jonka kautta virta kulkee ennen kuin päätyy pääkeskukselle. Tälle tosin on vähintään 2,5 mm2 kaapelointi jo aikoinaan tehty.

Sähköalan opiskeluista sen verta aikaa ettei enää kaikkea muista, mutta miettinyt aiemminkin että on liian pientä kaapelia. Ongelmia vain ei ole aiemmin esiintynyt tai ei ole osannut epäillä kun ei ole ollut älymitaria tai lähes reaaliaikaista mittausdataa saatavilla sähköliittymästä. Invertterikin on jo kertaalle vaihtunut. 2017 elokuussa oli järjestelmän asennuspäivä ja tällöin käytössä oli StegaGrid 10000+ . Se ei kuitenkaan vuonna -21 kestänyt salaman iskua kilometrin päähän josta ylijännite vanhoja ilmajohtoja pitkin invertterille

 

[SavonSähköSeppo]

Nyt tuli mieleen, että alakeskus, jonka kautta tämä aurinkosähköjärjestelmä syöttää virtaa pääkeskukselle, on vain 3x 1,5 mm2 johdotuksella.

Alakeskus otettu 1,5mm2 piuhoilla?? Kuka tuollasen on tehny??

 

[teepee]

Alakeskus otettu 1,5mm2 piuhoilla?? Kuka tuollasen on tehny??

Tarkistan asian vielä myöhemmin oliko tosiaan 1,5 mm2 johdotus vai muistanko väärin tai katsonut vääriä johtimia.

Tämä alakeskus on asennettu jo 2001/2002 aikana jolloin ei tällaiseen sähköntuotantoon kukaan osannut varautua ja sähkön käyttö alakeskuksesta on ollut lähinnä valaistus kolmelle loistelamppu ryhmälle sekä yhdelle 3-vaihe moottorille + muutama pistorasia sekä 3-vaihe puhallin ilmanvaihtoon (eläinsuoja).

Aurinkosähköjärjestelmän asensi myyjän käyttämät asentajat laadukkaasti 2,5 mm2 johdotuksella, 3x16 A sulakkeilla ennen kytkentää tähän alakeskukseen. Sen johdotukseen ei silloin aikanaan puututtu, mutta se on kaikki nämä vuodet ollu mielessä että pitäisi päivittää johdotusta. Tämän rakennuksen seinällä odottaa jo uusi maakaapeli jotta saadaan mittauskeskuksen ja rakennuksen pääkeskuksen väli uudistettua josta sitten invertterillekin parempi yhteys.

 

[SavonSähköSeppo]

Tarkistan asian vielä myöhemmin oliko tosiaan 1,5 mm2 johdotus vai muistanko väärin tai katsonut vääriä johtimia.

Tämä alakeskus on asennettu jo 2001/2002 aikana jolloin ei tällaiseen sähköntuotantoon kukaan osannut varautua ja sähkön käyttö alakeskuksesta on ollut lähinnä valaistus kolmelle loistelamppu ryhmälle sekä yhdelle 3-vaihe moottorille + muutama pistorasia sekä 3-vaihe puhallin ilmanvaihtoon (eläinsuoja).

Aurinkosähköjärjestelmän asensi myyjän käyttämät asentajat laadukkaasti 2,5 mm2 johdotuksella, 3x16 A sulakkeilla ennen kytkentää tähän alakeskukseen. Sen johdotukseen ei silloin aikanaan puututtu, mutta se on kaikki nämä vuodet ollu mielessä että pitäisi päivittää johdotusta. Tämän rakennuksen seinällä odottaa jo uusi maakaapeli jotta saadaan mittauskeskuksen ja rakennuksen pääkeskuksen väli uudistettua josta sitten invertterillekin parempi yhteys.

Mitkäs pääsulakkeet siulla on? Sekin vaikuttaa asiaan. 2001/2002 on kuitenkin suhteellisen tuore asennus että oudolta kuulostas jos välijohdotus ois tehty noin kevyellä narulla. Vaikka kuormaa onkin laskettu olevan suhteellisen vähän.

Kyllä min on 2,5mm2 ja yleisin kyllä 6mm2 johdotus. Mielummin yläkanttiin tuollaset kun nippanappaniukinnaukin. Tuo valmiina oleva maakaapeli on luultavasti 2,5mm2 (ainakin)?

 

[teepee]

Pääsulakkeet on 35A

Mittauskeskukselta tämän rakennuksen pääkeskukselle lähtee nyt uusi maakaapeli MCMK 4x6+6 . Kaapeli on tilapäisesti asennettuna käyttäen apuna vanhoja johdotuksia koska maakaapeli tulee eri päähän rakennusta kuin alkuperäinen syöttökaapeli. Alkuperäinen kun oli jossain -60 luvulla asennettu ilmakaapeli. Maakaapelia ei saatu vielä upotettua riittävän syvään kovan roudan vuoksi (tien alitus), siksi tilapäisesti näin kun pitää kerran vielä kaivaa se ylös.

Rakennuksessa eläintuotantoa joten sähkötöntä aikaa ei voinut kauaa pitää. Ilmakaapelin kannatusvaijeri meni lopulta poikki aiheuttaen nollavian.

Tarkistin sen kaapelin myös. Olikin 2,5 mm2 jonka muistelin olevan 1,5 mm2.

 

[teepee]

Palaten takaisin invertteriin. Tänään oli päivä jolloin tuotannon syöttö ei katkennut kertaakaan. Myös L2 vaiheeseen hieman tuotantoa tasaisesti, mutta ei samassa suhteessa kuin L1/L3. Tämä tieto siis Elenian AinaLab palvelusta.

Oheinen kuvaaja 5 minuutin tarkkuudella. Kaikki meni ihan hyvin tänään siis. Klo 8-10 välillä näkyvä piikki on kun päivittäiset eläimiin liittyvät työt ovat käynnissä. Invertteri toki syöttää sähköä koko tilakeskukseen, ei vain tähän eläinsuojaan.

 

[korsteeni]

minun arvio on että kaapeleista johtuu, perustan arvioni noihin verttien käyttäytymisiin 1 vaihe verkossa
jos jännite vaihtelee ja nousee alimitoitetusta kaapeloinnista johtuen vertti pudottaa tehoa kunnes jännite pysyy asetetuissa rajoissa
kun nyt kyseessä on 3 vaihe vertti niin nyt en tuosta osaa sanoa tekeekö se noin yhden vaiheen kanssa normaalisti
oletan että tuotto on tasainen vaiheiden kesken mutta en tiedä olisiko niin fiksu laite että pudottaisi vain yhdestä vaiheesta

toisaalta jos vertin näyttämä on tasainen vaiheiden suhteen on aivan selvää että vika on muualla kuin invertterissä