Paneelit katolle pystyyn tai vaakaan, mutta entä asennuskiskot?

Jussi

Well-known member
Olen jo törmännyt muutamaankin ohjeeseen tai työnkuvaukseen, jossa sanotaan jotain siihen tyyliin, että "panelit voidaan asentaa pystyyn tai vaakaan, mutta asennuskiskot tulee aina vaakaan".

Tossa jäi tuo sana "aina" mieleen. Miksi esm. konesaumakatolle ei voisi kiskoa laittaa myös pitkittäin, eli pystyyn sauman päällä? Pikkasenhan se voi alkuun sivuttain horjua, mutta onhan siihen helppokin lisäpala, jos muuten pysty olisi parempi. Ja lukitseehan panelikiinnikkeet sen sitten kuitenkin.
Itse kun tutkailin leveetä terassilautaa kiskoksi, niin se tukevoituu heti kun eka paneli on kiinni.
 

Aurinkoinen

Active member
Edellisessä talossani laitettiin kiskot pystyyn ja näiden päälle sitten vaakaan ja hyvä tuli. Kyseessä siis normaalit asennuskiskot. Näin asennettuna katon ja paneelien välinen ilmarako suurempi, mistä etua kesähelteillä.
 

Hotzone

Member
Ilmeisesti tärkeää on että paneelit tulee niistä paikoista kiinni mistä tarkotiettu. Eli sieltä pitkistä kyljistä. Paneelit ei kestä jos kiinnitys on päistä.
Ei kai siinä muuten mitään syytä ole miksi ei voisi pistää eri asentoon. Enkä oikein usko että niillä kiskojentaan suunnilla on merkitystä.
 

Raimo

Member
Jos paneeli ja kiskot ovat molemmat vaakasuunnassa, kuluu enemmän kiskoja ja kiinnikkeitä.
Tuo ristiinasennus vasta kiskoa syökin.

Konesauma saattaisi olla aika hyvälläkin jaolla, jos pystykiskokusta haluaa tehdä omavalmisteilla. Omassa katossa jako on 55cm, joten 170cm paneelin päätyihin jäisi 30cm luokkaa ulokkeeksi. Kuulostaa varsin sopivalta.
Tuulikuorman johtumisen kannalta tuossa ei taida tulla juuri eroa, vaikka ensimmäinen kiinnike olisi sitten 30cm reunasta. (Irtirepeämisvetokestävyys). Riippuu siitäkin onko ihan räystään reunalla vai keskemmällä, ihan mutuna. Se vetolujuus materiaaleilla on muistaakseni luokkaa 10% puristuskestävyydestä. Halutessaan asian voi laskea.
 
Viimeksi muokattu:

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Itsellä molemmin päin paneeleja asennettuna eikä tullu kyllä mieleenkään että vaakapaneelin yrittäs laittaa vaakakiskoihin. Itse siis asentanut kaikki 3 kenttää eri katoille kaikki. Aaltokuvioinen peltikatto.

Hyvin loogiselta tuntu että pystypaneelissa vaakakiskot ja vaakapaneelissa pystykiskot.

Helppoa ja yksinkertaista.

Tuota ristikiskoasennusta en oo koskaan tajunnu oikein. Kyllä ilmatila/virtaus paneelien alla paranee joo, mutta isommissa asennuksissa aivan järjetöntä rahan hukkaa.

Itsellä perus 10cm korkeat kengät joissa aluprofiilit kiinni. Siinä on ihan tarpeeksi ilmatilaa omasta mielestä enkä oo mitään negatiiviisia asioita huomannut.

Tuo ristikiskoasennus vois olla jopa aika ruma tietystä kulmasta katsottuna.
 

korsteeni

Well-known member
kyllä ne pitää 8.8 pulteilla laittaa, muuten tuuli vie eikä vetomurtolujuus riitä
ihmettelen vaan kuinka hento alumiinipelti.................no olkoon
 

korsteeni

Well-known member
Kommentoit mihin tai kenelle? Kenellä on alumiinipeltiä ja mitä kiinni siinä?
kommentoin yleisesti kun huoli että
> (Irtirepeämisvetokestävyys)<
>vetolujuus<
yleensä puhutaan maansiirtokoneissa ja raskaassa kalustossa eikä aurinkopaneleissa jonka kehys, mistä se kiinnitetää usein 8mm pulteilla on tosi ohutta peltiä mistä muotoon prässätty
minusta on suhteetonta.......voin olla väärässäkin, ehkä jossain tuulee sitten niin kovin

minulla on 5 vuotta olleet pääosin irrallaan, reunimmaiset ulkokehältä kahdella terassiruuvilla/paneli
sellaiset myrskyt kokeneet että puut menneet nurin mutta panelit ei ole liikahtaneetkaan katolla

ja vielä se vanha
onko kukaan kuullut että tuuli on vienyt lumet katolta?
 

Jussi

Well-known member
Jos paneeli ja kiskot ovat molemmat vaakasuunnassa, kuluu enemmän kiskoja ja kiinnikkeitä.
Tuo ristiinasennus vasta kiskoa syökin.

Konesauma saattaisi olla aika hyvälläkin jaolla, jos pystykiskokusta haluaa tehdä omavalmisteilla. Omassa katossa jako on 55cm, joten 170cm paneelin päätyihin jäisi 30cm luokkaa ulokkeeksi. Kuulostaa varsin sopivalta.
Tuulikuorman johtumisen kannalta tuossa ei taida tulla juuri eroa, vaikka ensimmäinen kiinnike olisi sitten 30cm reunasta. (Irtirepeämisvetokestävyys). Riippuu siitäkin onko ihan räystään reunalla vai keskemmällä, ihan mutuna. Se vetolujuus materiaaleilla on muistaakseni luokkaa 10% puristuskestävyydestä. Halutessaan asian voi laskea.
Meillä katon jako on noin 51cm ja paneelit on liki 210 pitkiä. Saa kiskot aika lailla kehyksen ruuvinpaikkojen kohdalle, kun jättää kaks saumaa väliin.
Mulla toi neljä päällekäin vaakaan tuli ekana harkintaan, kun toisella lappeella lapetikkaat on just vähän tiellä. Ja asia vaan tuli harkintaan toisellakin lappeella, kun siellä on yksi koivu varjostamassa vähän varsin syksypuolella. Jos sinne laittaa kiskot vaakaan ja panelit pystyyn, niin se varjo peittää aina yhden, kaks panelia melko pitkään, mutta jos laitankin ne pystykiskoille vaakaan, niin varjo peittää kaikki kerrallaan mut lyhemmän aikaa. Kesällä se koivu ei vielä yltä varjostamaan, eikä näin keväällä, kun latvuksen oksat kuiten kovin ohuita.
Ja kun teen ne kiskot kestopuusta, niin tossa pystykiskotuksessa voin mitoittaa ja kalustaa kiskot valmiiksi jo ennen katolle vientiä aika helposti. Kattokiinnikkeet voi jakaa niin, ettei varmasti osu paneelin kehyksen kohdalle ilman ruuvien upottamista.
 

korsteeni

Well-known member
otan vielä kantaa, en neuvo, analysoin vain

1678589100868.png


jos nuo kuvan panelit olisivat kiskoissa nykyisin käytetyllä menetelmällä, 5-10 cm raoilla jotain 10-15 cm korkeudella katosta,
niin siinä olisi tuhansien kilojen jääköntsä pläjäys mikä kysyisi jo kevyen rakenteen kestävyyttä
jään lämpölaajeneminen on sitä luokkaa ettei mikään kiinnike kestä vaan jo lyhyessä ajassa repii itsensä irti katosta

yhtenåisessä pinnassa tämä ilmiö ei toteudu
nuo alimmaiset(kin) panelit ovat irrallaan, peltikaton naularivi varmistaa etteivät päällä kävellessäni jääolosuhteissa liu'u katolta
tuuli ei niitä kykene edes liikauttamaan

sikälis maalaan kyllä piruja seinille että jo kymmenessä vuodessa huomataan että kattorempat lisääntyy kun ne vuotavat eikä se ole halpaa
 
Viimeksi muokattu:

Aurinkoinen

Active member
otan vielä kantaa, en neuvo, analysoin vain

Näytä liitetiedosto 9180

jos nuo kuvan panelit olisivat kiskoissa nykyisin käytetyllä menetelmällä, 5-10 cm raoilla jotain 10-15 cm korkeudella katosta,
niin siinä olisi tuhansien kilojen jääköntsä pläjäys mikä kysyisi jo kevyen rakenteen kestävyyttä
jään lämpölaajeneminen on sitä luokkaa ettei mikään kiinnike kestä vaan jo lyhyessä ajassa repii itsensä irti katosta

yhtenåisessä pinnassa tämä ilmiö ei toteudu
nuo alimmaiset(kin) panelit ovat irrallaan, peltikaton naularivi varmistaa etteivät päällä kävellessäni jääolosuhteissa liu'u katolta
tuuli ei niitä kykene edes liikauttamaan

sikälis maalaan kyllä piruja seinille että jo kymmenessä vuodessa huomataan että kattorempat lisääntyy kun ne vuotavat eikä se ole halpaa
Edellisessä talossani oli paneeleilla 10 cm rako kattoon ja nykyisessä tuo rako on reilu 5 cm. En kyllä käsitä, mistä ihmeen tonnien jääköntsästä puhut, molemmissa taloissa pelti paneelien alla on ollut puhdas niin lumesta kuin jäästä. Oikein kovalla tuulella ja tuiskulla paneelien alla on saattanut olla millin tai parin kerros, ei sen enempää.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
sikälis maalaan kyllä piruja seinille että jo kymmenessä vuodessa huomataan että kattorempat lisääntyy kun ne vuotavat eikä se ole halpaa

Kyllähän tuo omassa tapauksessa kovasti mietitytti kun jokainen kenkä tuli 5-6 karkealla ruuvvilla peltikatosta läpite ruoteisiin. Pohjassa pelkkä tiivistenauha. En ihan sen varaan uskaltanu jättää vaan laitoin polymeerimassaa sinne alle myös ja ruuvvien kantoihin.

Ja kenkiä on tullu varmaan joku 30kpl x 5=150 potentiaalista vuotokohtaa lisää peltikattoon.

Onhan toki pellitkin ruoteissa kiinni omilla ruuvveilla ja niitä on paljon. Et ei nyt sinänsä 150kpl lissää tunnu paljoa missään.

Paras ois perinteinen konesaumakatto jossa kiinnitykset on piilossa ja paneelikiskot puristuskiinnitteilla prässisaumoista. Ei ole reikiä eikä vuotoja. Oikein tehtynä.
 

korsteeni

Well-known member
Edellisessä talossani oli paneeleilla 10 cm rako kattoon ja nykyisessä tuo rako on reilu 5 cm. En kyllä käsitä, mistä ihmeen tonnien jääköntsästä puhut, molemmissa taloissa pelti paneelien alla on ollut puhdas niin lumesta kuin jäästä. Oikein kovalla tuulella ja tuiskulla paneelien alla on saattanut olla millin tai parin kerros, ei sen enempää.
niin, vuodet ei ole veljeksiä, iän tuoma kokemus sään ilmiöistä tässä vaan kyseessä
esim tiilikatolle voi muodostua tosi paksu painava jääpeite, peltikatolle harvemmin mutta sinnekin
tiedän tapauksen kun tiilikuvioiselta jyrkältä katolta tällainen köntsä lähti alas niin pelti oli kansankielellä kuvailtuna kun norsun nxssxma

silloin kun lumi määrätyissä olosuhteissa pääsee jäätymään tuonne alle vaikka paikallisesti, sen voima on suunnaton, se repii kiinnitysmuodosta riippumatta pultit ylös ja rakoja josta sitten vauriot alkaa. prosessi saattaa kestää vuosia tai sitten vuodessa parissa

ilmiö on olemassa, emme voi sille mitään
 

korsteeni

Well-known member
Edellisessä talossani oli paneeleilla 10 cm rako kattoon ja nykyisessä tuo rako on reilu 5 cm. En kyllä käsitä, mistä ihmeen tonnien jääköntsästä puhut, molemmissa taloissa pelti paneelien alla on ollut puhdas niin lumesta kuin jäästä. Oikein kovalla tuulella ja tuiskulla paneelien alla on saattanut olla millin tai parin kerros, ei sen enempää.

1671034942206.png
 

Aurinkoinen

Active member
Oho! Tuossa kentän alla ollut jää/lumi on liikkunu alaspäin ja repiny paneelin alumiinikehystä mukanaan? 🤔

Vielä todella loivan näkönen kattokulma..
Paha mennä sanomaan, mitä paneeleille on tapahtunut. Ei ainakaan vaikuta, että paneelien alta olisi mikään jääköntsä niitä telonut, koska katopelleillä olevat hiekanjyvät eivät ole mukaan lähteneet. Onkohan kuvan paneelit edes olleet talven armoilla, vai onko hiekka sitä kuuluisaa Saharan hiekkaa? Muutenkin paneelit näyttävät oudoilta, ehkä jonkin harrastajan tekeleiltä. Meikäläisen kaikki paneelit ovat aina olleet alumiinikehikon sisällä, ei tuollaisia muovilistoja kuten kuvassa.
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomen oloissa paneelien alle ei mene niin paljoa lunta, että tuo lumi tiivistyessään ja jäätyessään vahingoittasi paneeleita. Teoriassa tietenkin, jos paneelit on asennettu räystäälle ja suurin osa katosta on ilman paneeleita, niin lumi/jää katon yläosasta lähtiessään voisi vahingoittaa paneeleita. Käytännössä kuitenkin paneelit yleensä asennetaan niin lähelle katon harjaa kuin mahdollista, eikä räystäälle.
 

SavonSähköSeppo

Ihe oppinu sähkösuhari
Paha mennä sanomaan, mitä paneeleille on tapahtunut. Ei ainakaan vaikuta, että paneelien alta olisi mikään jääköntsä niitä telonut, koska katopelleillä olevat hiekanjyvät eivät ole mukaan lähteneet. Onkohan kuvan paneelit edes olleet talven armoilla, vai onko hiekka sitä kuuluisaa Saharan hiekkaa? Muutenkin paneelit näyttävät oudoilta, ehkä jonkin harrastajan tekeleiltä. Meikäläisen kaikki paneelit ovat aina olleet alumiinikehikon sisällä, ei tuollaisia muovilistoja kuten kuvassa.
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomen oloissa paneelien alle ei mene niin paljoa lunta, että tuo lumi tiivistyessään ja jäätyessään vahingoittasi paneeleita. Teoriassa tietenkin, jos paneelit on asennettu räystäälle ja suurin osa katosta on ilman paneeleita, niin lumi/jää katon yläosasta lähtiessään voisi vahingoittaa paneeleita. Käytännössä kuitenkin paneelit yleensä asennetaan niin lähelle katon harjaa kuin mahdollista, eikä räystäälle.
5 vuosi just alkamassa kun paneeleita katolla enkä oo huomannu myöskään mitään lumi/jääkertymää koskaan niiden alla. Kaikki paneelikentät lähtee aivan harjalta ja varastonkatolla olevat jopa pikkasen ylite (tilan puutteen takia). Varmaan sen takia sinne ei sitä lunta kerrykkään.
 

Ilmis

Member
Olisiko kumminkin tämä juttu...
 
Ylös