ILP:lle säteilylämmitin

jml2018

New member
Tuossa yön pimeinä tunteina tuli mietittyä pystyisikö ILP:n hyötysyhdetta nostamaan kovemmilla pakkasilla säteilylämmittimellä jonka kohdistaisi kennoon?
Lämmittimen voisi laittaa reilunkokoisen ILP:n suojakotelon sisään suojaan lumelta ja vedeltä.

Säteilylämmittimen häviöt? Vai menekö +- nolla tai jopa tappion puolelle?
 

denzil dexter

Well-known member
Kyllähän se selkeästi tappiolle menee. Laita lämmitin sisälle. Ilppi ei enempää lämpöä sisälle siirrä, mitä pihalta löytyy, eikä edes siitäkään kaikkea. Eli jos lämmität pihamaata, niin kokonaishyötysuhde alenee.
Kovien pakkasten aikana voisi toimia systeemi, jossa kenno ottaa ilmaa maaputkiston kautta. Eräänlainen köyhän miehen maalämpö, joka toimii aina max jonkun viikon kerrallaan.
 

jml2018

New member
tarkoitus ei olisi lämmittää pihaa vaan kennoa, jonka lämmin ulkoilma normaalistikin lämmittää ja sehän on ILP toiminnan idea. ja vastaava ajatushan on tuossa maaputkessa eli saadaan lämmitettyä kennoa maassa olevalla ulkoilmaa lämpimämmällä ilmalla.
 

denzil dexter

Well-known member
tarkoitus ei olisi lämmittää pihaa vaan kennoa, jonka lämmin ulkoilma normaalistikin lämmittää ja sehän on ILP toiminnan idea. ja vastaava ajatushan on tuossa maaputkessa eli saadaan lämmitettyä kennoa maassa olevalla ulkoilmaa lämpimämmällä ilmalla.
Lämmität kennoa pihalla. Osa tästä lämmöstä siirtyy lämpöpumpun avulla sisätiloihin. Jos lämmität suoraan sisätiloja, kaikki lämpö siirtyy sisälle.
 

denzil dexter

Well-known member
joo, mutta ilp pystyy hyödyntämään lämmon kertoimella x. sisällä kerroin on 1.
Suosittelen pikaista termodynamiikan kertausta. Lämpöpumppu ei pysty hyödyntämään lämpöä edes kertoimella 1. Se ainoastaan siirtää lämpöä kylmemmästä lämpimämpään siten, että siirtoon kuluu vähemmän energiaa kuin mitä siirrettävä lämpömäärä on. Se ei voi siirtää yhtään enempää lämpöä kuin mitä pihalla/kennossa/säteilylämmittimessä on, eikä edes yhtä paljoa.
 

jml2018

New member
tämä keskuste alkaa lähtemään vähän väärille raiteille ja varmaan omasta syystä kun en tarkemmin avannut :)

jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli kovalla pakkasella ainakin itsellä ILP alkaa jäätymään ja siten tuotto laskee. Jos sulatuksen saisi hoidettua tehokkaammin kerralla niin lämpöä ehtisi kerätä kauemmin kuin jatkuvilla sulatusyrityksillä

Vaihtoehtoina:
-sulatus pumpun omalla vastustuksella (ei riittävän tehokas, jos jäätynyt pahasti)
-jäähdytyskierto
-sulatus kuumalla vedellä
-laittaa säteilylämmitin hoitamaan asiaa, jolloin lämpö energia kohdistuu juuri sinne missä tarvitaan eli kennoon
-lämpöpuhaltimella suurin osa energiasta hukkaan
-Pumpun parempi suojaus lunta vastaan ei ratkaisen ongelmaa
-odottaa kevääseen lumien sulamista

https://info.ornl.gov/sites/publications/Files/Pub117976.pdf

Radiation based defrost

Most of the existing electric heaters used for defrosting of heat exchangers use the infrared radiation and convective heat transfer to melt the frost layer from the surface. While this process has been deployed for several years, it is highly energy inefficient as pointed out in Section 3.1.2.
 

kotte

Well-known member
tämä keskuste alkaa lähtemään vähän väärille raiteille ja varmaan omasta syystä kun en tarkemmin avannut :)

jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli kovalla pakkasella ainakin itsellä ILP alkaa jäätymään ja siten tuotto laskee. Jos sulatuksen saisi hoidettua tehokkaammin kerralla niin lämpöä ehtisi kerätä kauemmin kuin jatkuvilla sulatusyrityksillä

Vaihtoehtoina:
-sulatus pumpun omalla vastustuksella (ei riittävän tehokas, jos jäätynyt pahasti)
-jäähdytyskierto
-sulatus kuumalla vedellä
-laittaa säteilylämmitin hoitamaan asiaa, jolloin lämpö energia kohdistuu juuri sinne missä tarvitaan eli kennoon
-lämpöpuhaltimella suurin osa energiasta hukkaan
-Pumpun parempi suojaus lunta vastaan ei ratkaisen ongelmaa
-odottaa kevääseen lumien sulamista

https://info.ornl.gov/sites/publications/Files/Pub117976.pdf

Radiation based defrost

Most of the existing electric heaters used for defrosting of heat exchangers use the infrared radiation and convective heat transfer to melt the frost layer from the surface. While this process has been deployed for several years, it is highly energy inefficient as pointed out in Section 3.1.2.
Jos haluat hyödyntää kuluttamaasi sähköä maksimaalisesti, älä missään tapauksessa lisää mitään sähkölämmittimiä ulos. Jos lisäät sähkölämmittimiä yleensäkään, niistä saa parhaan hyödyn sisälle asennettuna vaikka sitten ilpin tueksi (COP == 1). Ulkona on COP < 1 aina. Pitäisi ilmeisesti keskustella siitä, millä periaatteella ilppi yleensäkin toimii (sitähän Denzil Dexter edellä yritti). Ilppi sulattaa oman kennonsa tehokkaimmin niin kuin tekee oman kuumakaasunsa avulla.

Ilpeissä on ulkona usein vastus auttamaan sulatusveden johtamiseksi pois, mutta tuo ei auta lämmityksessä, vaan lämpö menee tavallaan hukkaan lämmityksen kannalta sinällään hyödylliseen tarkoitukseen, eli veden johtamiseksi pois sotkemasta ilpin toimintaa.
 
Kun aurinkopaneelit laittaa lähes pystyyn, mutta kuitenkin aavistuksen kallelleen maata kohti, ne kuulemma pysyvät huurteettomina. Samalla logiikalla kuvittelisi että ILPin ulkoyksikkökin pysyisi paremmin sulana jos taivaan ja laitteen kotelon väliin laitettaisiin heijastin palauttamaan lämpösäteily takaisin laitetta kohti. Mahtavatko lisäkoteloilla varustetut ulkoyksiköt pysyä paremmin sulina?
 

denzil dexter

Well-known member
Kun aurinkopaneelit laittaa lähes pystyyn, mutta kuitenkin aavistuksen kallelleen maata kohti, ne kuulemma pysyvät huurteettomina. Samalla logiikalla kuvittelisi että ILPin ulkoyksikkökin pysyisi paremmin sulana jos taivaan ja laitteen kotelon väliin laitettaisiin heijastin palauttamaan lämpösäteily takaisin laitetta kohti. Mahtavatko lisäkoteloilla varustetut ulkoyksiköt pysyä paremmin sulina?
Ulkoyksikköön kertyy jäätä siksi, että kenno on ulkoilmaa kylmempi. Siihen siis tiivistyy kosteutta puhaltimen kennon läpi tunkemasta ilmasta. Sen vuoksi asento ei vaikuta samalla tavoin kuin aurinkopaneelissa, ja toisaalta kenno on jo muutenkin poikittain kotelon sisällä (ei ylöspäin).
 
Ulkoyksikköön kertyy jäätä siksi, että kenno on ulkoilmaa kylmempi. Siihen siis tiivistyy kosteutta puhaltimen kennon läpi tunkemasta ilmasta. Sen vuoksi asento ei vaikuta samalla tavoin kuin aurinkopaneelissa, ja toisaalta kenno on jo muutenkin poikittain kotelon sisällä (ei ylöspäin).
Eikös yötaivaalle suunnattu aurinkopaneeli tai -keräin jäähdy samalla tavalla alle ympäröivän ilman lämpötilan tumman kappaleen säteilyn takia, miksikä sitä huurretta lasin pinnalle kertyy sopivassa lämpötilassa? Tokikaan siinä ei ole puhallinta samalla tapaa uutta höyryä pintaa vasten tuomassa.
 

denzil dexter

Well-known member
Eikös yötaivaalle suunnattu aurinkopaneeli tai -keräin jäähdy samalla tavalla alle ympäröivän ilman lämpötilan tumman kappaleen säteilyn takia, miksikä sitä huurretta lasin pinnalle kertyy sopivassa lämpötilassa? Tokikaan siinä ei ole puhallinta samalla tapaa uutta höyryä pintaa vasten tuomassa.
Paneeli huurtuu suuntauksen vuoksi, ilmalämpöpumpun kenno taas suuntauksesta riippumatta (koska pakotettu virtaus ja kylmennetty kenno). Jos käännät kennon ylös- tai alaspäin, sillä ei ole vaikutusta koska kennoa kylmennetään kylmäaineella - ei säteilytasapainolla.
Jos kennolle haluaa oikeasti merkittävän määrän ylimääräistä lämpöä, kannattaa läträtä sinne vettä, jos ilmaista vettä on käytössä ja ilppi sen kestää. Talven päätteeksi on sitten pihalla komea jäävuori joka tuo kesällä helpotusta niin puutarhan kuivuuteen kuin helteisiinkin.
 
Paneeli huurtuu suuntauksen vuoksi, ilmalämpöpumpun kenno taas suuntauksesta riippumatta (koska pakotettu virtaus ja kylmennetty kenno). Jos käännät kennon ylös- tai alaspäin, sillä ei ole vaikutusta koska kennoa kylmennetään kylmäaineella - ei säteilytasapainolla.
Jos kennolle haluaa oikeasti merkittävän määrän ylimääräistä lämpöä, kannattaa läträtä sinne vettä, jos ilmaista vettä on käytössä ja ilppi sen kestää. Talven päätteeksi on sitten pihalla komea jäävuori joka tuo kesällä helpotusta niin puutarhan kuivuuteen kuin helteisiinkin.
Tuon ostan. Rakentamalla kiinteän peilijärjestelmän, joka suuntaisi auringonsäteilyn lämmityskaudella kohti ulkoyksikköä, voisi jonkun verran hyötysuhdetta parantaa. Kesäksi pitäisi peili peittää tai sitten olla suuntaus niin tarkka, etteivät peilatut auringonsäteet osu kesäaikaan ulkoyksikköön, jottei viilennyksen sähkölasku kasva.
 

maanma

energiaonnellinen
Maaglykoliputki piirillä pitäisi saada hyötysuhdetta parannettua. Upotussyvyys on lähellä metriä. Pituus ratkaisee käyttöpäivien määrän. Purkuauton jäähdytin kennon taakse ja neste kiertämään siinä.
 

kotte

Well-known member
Maaglykoliputki piirillä pitäisi saada hyötysuhdetta parannettua. Upotussyvyys on lähellä metriä. Pituus ratkaisee käyttöpäivien määrän. Purkuauton jäähdytin kennon taakse ja neste kiertämään siinä.
Saattaa pikkaisen parantaa toimintaa, monta jäähdyttää maata laajalti ja aivan tolkuttomasti hyötyyn nähden. Pääasiassa tuo lämmittää ilmaa, mutta edes harakat eivät hyödy, kun ilma lämpenee korkeintaan jokusen asteen.

Jos haluaisi hyödyntää maalämpöä noin, kannattaisi ilpin ja purkuauton jäähdytin koteloida umpinaiseen styrox-koteloon tms., jolloin kotelossa kiertävä ilma voisi periaatteessa lämmetä lähelle maan lämpötilaa, kun sitä ei hukata pakkaseen ilpin ulkokennon jälkeen. Verrattuna maalämpöpumppuun tuo ei kuitenkaan ole hyvä, sillä lämmön siirtyminen ensin maaglykoliputkesta kennoon, kennosta ilmaan, ilmasta takaisin toiseen kennoon ja kennosta kylmäainetta höyrystämään aiheuttaa moninkertaisen lämpötilaeron verrattuna vastaavaan siirtymään keruuliuoksesta laajahkoon rosteripeltiin (levylämmönvaihdin) ja pellin läpi suoraan höyrystyvään kylmäaineeseen maalämpöpumpulla). Suuri lämpötilaero heikentää tuottosuhdetta huomattavasti. Tietenkin kotelo kannattaisi poistaa, jos ulkoilma on maata (tai oikeastaan kiertävää glykoliliuosta) lämpimämpää.
 
Ylös