YLE: Aurinkopaneelien halpeneminen jatkuikin...

[rotzi]

Aurinkopaneelien halpeneminen jatkuikin, mutta hintaerot ovat hurjat avaimet käteen -paketeissa – keräsimme vinkit tarjousviidakkoon

Aurinkopaneelien halpeneminen jatkuikin, mutta hintaerot ovat hurjat avaimet käteen -paketeissa – keräsimme vinkit tarjousviidakkoon

Hankinta voi mennä pieleen niin paneelien kuin asentajienkin valinnassa. Keräsimme tietopaketin aurinkopaneelien ostoa suunnittelevalle.

yle.fi

 

[LauriH]

Jännä, ettei noin pitkässä ja monipuolisessa jutussa sanallakaan mainittu tuotannon-/kulutuksenohjausta oman käytön optimoimiseksi? Sillä kun voidaan saada aikaan isoja eroja järjestelmän kannattavuuteen sen elinkaaren aikana.

 

[rotzi]

Jännä, ettei noin pitkässä ja monipuolisessa jutussa sanallakaan mainittu tuotannon-/kulutuksenohjausta oman käytön optimoimiseksi? Sillä kun voidaan saada aikaan isoja eroja järjestelmän kannattavuuteen sen elinkaaren aikana.

Reaalimaailman todelliset konstit optimointiin/säästöihin omakotitalo luokassa on vaan kohtuu pienet, ainoastaan lähtötilanteessa suorasähkötalot varauskyvyllä (=varaaja) antaa mahdollisuuuden temppuihin...tuossakin kesällä menee vähän väkisinoptimoimiseksi jos mitoitus on ylisuuri ja toisaalta kevään+syksyn takia olis hyvä olla ylisuuri em. kohteessa.
Em. tyyppisessä kohteessa lämpöpumput antaa paljon paremman hyödyn.
Ehkä joskus PV:llekin omakotitasolla löytyy parempi syy kuin harrastus...varmaankin liikenteen sähköistymisellä ja viisaammilla verkoilla.

 

[LauriH]

Niin, kaikista helpoin tapa optimointiinhan on ohjata tuottoa käyttöveden lämmitykseen. Voidaan sanoa, että jossain on menty vikaan jos paneelien asennuksen jälkeen sitä 500 litran käyttövesivaraajaa edelleen lämmitellään iloisesti yösähköllä ja ihmetellään miksei paneelit oikein säästä mitään. Sähköinen kylppärin lattialämmitys on toinen aika helppo mahdollisuus jos se vaihdetaan yösähkökäytöstä päiväsajalle auringonpaistekaudeksi.

Lämpöpumppujen kanssa yhdessä paneeleja käytettäessä on toki hieman kyseenalaista, kannattaako ylijäämäsähköä ajaa varaajan vastuksiin sen ylilämmittämiseksi, jolloin pumppu saa pimeän aikaan levätä ja ostosähköä kuluu täten vähemmän. Omasta mielestäni se on kannattavampaa kuin myyminen, etenkin kun miettii asiaa pitkälle tulevaisuuteen kun hyvillä auringonpaistekeleillä pörssisähkön hinta tulee laskemaan aurinkoenergian tuotannon yleistyttyä.

Mielestäni välikausilla voi olla myös apua siitä, että lämpöpumppua ylipäänsä käytetään enemmän päiväsaikaan kun "ilmaista sähköä" on saatavilla ja öisin hyödynnetään näin varattu ylimääräinen energia. Cop on varmasti huonompi ja sähköä kaikkinensa kuluu enemmän tällä taktiikalla, mutta ostoenergiakuluissa säästöä tulee.

Ja joo, tiedän, että puhun ihan teoriatasolla, mutta musta nuo ovat kuitenkin todellisia optimointimahdollisuuksia, joita paneelikauppiaiden tulisi tarjota asiakkailleen paneelien myynnin ohessa.

Edit. Jopa mun ilppitalossani voisi hakea säästöjä maalis-toukokuussa ajastamalla ne toimimaan päiväsaikaan, jolloin talo viilenisi yöaikaan jonkin verran, mutta lämpö otettaisiin takaisin aamulla kun aurinko alkaa paistaa. Vaikutus asumismukavuuteen olisi aika marginaalinen.

 

[rotzi]

Lämpöpumppujen kanssa yhdessä paneeleja käytettäessä on toki hieman kyseenalaista, kannattaako ylijäämäsähköä ajaa varaajan vastuksiin sen ylilämmittämiseksi, jolloin pumppu saa pimeän aikaan levätä ja ostosähköä kuluu täten vähemmän. Omasta mielestäni se on kannattavampaa kuin myyminen, etenkin kun miettii asiaa pitkälle tulevaisuuteen kun hyvillä auringonpaistekeleillä pörssisähkön hinta tulee laskemaan aurinkoenergian tuotannon yleistyttyä.

Itse olen todennut että ainakaan maalämmössä ei kannata vastuksia tiristellä...paremman hinnan saa myymällä varsinkin kun myynti-investointi on tasoa 1kpl sähköposti tjms soppari, vrt siihen että siihen jotain optimointirautaa laittais. Lämpöpumpulla PV saannon saa vahvistettua jotain ~3x kertoimella jos vaan on paikka mihin tuupata...

 

[LauriH]

Itse olen todennut että ainakaan maalämmössä ei kannata vastuksia tiristellä...paremman hinnan saa myymällä varsinkin kun myynti-investointi on tasoa 1kpl sähköposti tjms soppari, vrt siihen että siihen jotain optimointirautaa laittais. Lämpöpumpulla PV saannon saa vahvistettua jotain ~3x kertoimella jos vaan on paikka mihin tuupata...

Tuo on varmasti totta, mutta edelleen teoreettisesti puhuen, kannattaako sen vuoksi rasittaa suotta kaivoa ja pumppua, että tekee välikaudella lämmitysvedestä pumpulla päiväsaikaan selvästi kuumempaa kuin tarve jatkuvalla lämmityksellä olisi? Kai sen mlp:n varaajan alaosan voisi lämmittää halutessaan sinne käyttöveden astelukemiin asti ja antaa sen sitten huilia pimeällä? Jos on isompi puskurivaraaja, niin sitten toki tuupataan se lämpö sinne matalammalla tavoitelämpötilalla, mutta sitä taas ei välttämättä tähän käyttötarkoitukseen kannata hankkia. Eli useammin kyseeseen tuleva vaihtoehto olisi kai käyttää mlp:n omaa varaajaa tähän tarkoitukseen. Tässä mielessä vastuksien käyttö olisi mielestäni perusteltua, että saataisiin järkevämmin ylilämmitettyä varaaja.

 

[rotzi]

Tuo on varmasti totta, mutta edelleen teoreettisesti puhuen, kannattaako sen vuoksi rasittaa suotta kaivoa ja pumppua, että tekee välikaudella lämmitysvedestä pumpulla päiväsaikaan selvästi kuumempaa kuin tarve jatkuvalla lämmityksellä olisi? Kai sen mlp:n varaajan alaosan voisi lämmittää halutessaan sinne käyttöveden astelukemiin asti ja antaa sen sitten huilia pimeällä? Jos on isompi puskurivaraaja, niin sitten toki tuupataan se lämpö sinne matalammalla tavoitelämpötilalla, mutta sitä taas ei välttämättä tähän käyttötarkoitukseen kannata hankkia. Eli useammin kyseeseen tuleva vaihtoehto olisi kai käyttää mlp:n omaa varaajaa tähän tarkoitukseen. Tässä mielessä vastuksien käyttö olisi mielestäni perusteltua, että saataisiin järkevämmin ylilämmitettyä varaaja.

Ei se pumppu ja kaivo rasitus mihinkään muutu...ajoitus vain vaihtuu eri kohtaan päivästä, tai no oikestaan kaivo vähän säästyy kun sieltä otetaan hiukan vähemmän energiaa.

 

[korsteeni]

kyllä varaajan kulutuskäyrä niiaa kun pumppu on päällä, punpun jälkeen jäävä ylijäämä menee sitten vastuksille, kuitenkin kaikki käytetään mutta pumpun kanssa pitää olla vahdissa ettei mene ostosähkölle

 

[kotte]

Siellä, missä tuntinetotus on jo astunut voimaan kannattaisi ehkä lämpöpumppujakin alkaa ohjata niin, että niiden käyntiä rajoitettaisiin aina alkavan tunnin aluksi. Tässä vaiheessa sähköä saa mennä rauhassa "myyntiin". Siinä vaiheessa, kun tunnin loppujaksolla alkaa näyttää, että itse tuotettua sähköä ei saada kulutetuksi pohjakuormalla ja pumpun kanssa sähkö tulisi arviolta käytetyksi, pumppu sitten kytketään käyntiin. Jos oma muu kulutus samalla jaksolla lisääntyy tai tuotto putoaa odotettua enemmän, pumppu voidaan ehkä sammuttaa ennen tuntijakson päättymistä.

Tällaisella menettelyllä voisi oman kulutuksen useinkin ajoittaa aika tarkasti omaa tuotantoa vastaavaksi paisteen ajalle. Saattaa olla, että jollakin aikavälillä sähköyhtiöt kiinnittävät asiaan negatiivista huomiota, mutta luultavasti mittausjaksokin on sitä ennen jo lyhentynyt neljännestunnilksi ja kuormavaihtelun merkitys vähentynyt. Pumpun käyntijaksothan voidaan itse valita lyhyemmiksi ja lämminvesivaraajien kohdalla hyvinkin lyhyiksi, jopa puolijakson pituiseksi, mikä on helppo toteuttaa puolijohdereleellä. Tasejaksonetotuksen ansiosta laitteiden tehoa ei enää tarvitse säädellä, vaan niitä voi käyttää aina vakioteholla ja käyttää verkon puskurointikykyä apuna. Tällä tavoin jopa pääsee parempaan tulokseen kuin (radiohäiriöiden ja häviöiden kannalta) epäedullisemmilla vaihekulmasäätäjillä, kun tuotto- ja kulutuseroja voi tasata pitemmältä jaksolta ja kaiken lisäksi painottaa asioita niin, että tyypillisesti epävarmempi tuottopuoli hoidetaan ensin lyhytaikaiseen "virtuaalivarastoon" sähköverkon puolella ja hoidetaan sitten tasaus paremmin kontrolloitavalla kulutuspuolen ohjauksella (lämpöpumppu tai käyttövedenvaarja esimerkkeinä tästä).

 

[rotzi]

Siinä vaiheessa, kun tunnin loppujaksolla alkaa näyttää, että itse tuotettua sähköä ei saada kulutetuksi pohjakuormalla ja pumpun kanssa sähkö tulisi arviolta käytetyksi, pumppu sitten kytketään käyntiin. Jos oma muu kulutus samalla jaksolla lisääntyy tai tuotto putoaa odotettua enemmän, pumppu voidaan ehkä sammuttaa ennen tuntijakson päättymistä.

Kuka noita nyt silmittelemään alkaa joka tunti?

Koskas muuten se 15min jakso on tulossa, paljonko on 1h netotusjaksoa tarjolla...eli mitä tuohon kannattaa investoida?
15min jakso on jo niin lyhyt että pumppujen on/off säätäminen on jo liian taajaa eli tuolloin pitäis olla invertteri jolla säätää tehoa ^ tai v riippuen
miltä aikajakso "näyttää".

 

[kotte]

Kuka noita nyt silmittelemään alkaa joka tunti?

Automaatti (raspin ohjelma tms.). Tarvitsee tietenkin mittaukset verkkoon luovutetusta tai sieltä otetusta sähköenergiasta ja mielellään muutakin tietoa (kuten sääennuste jostakin koneella luettavasta ilmaispalvelusta, aurinkokalenterin ja mielellään tilastoa oman paneeliston tuotannosta viimeksi kuluneen tunnin ajalta).

Jollei ole mitään automaatiota, voi oman tuotannon käyttöoptimoinnin unohtaa. Kannattaisi ehkä unohtaa silloin paneelitkin, jos on kiinni sähköverkossa.

 

[rotzi]

Automaatti (raspin ohjelma tms.). Tarvitsee tietenkin mittaukset verkkoon luovutetusta tai sieltä otetusta sähköenergiasta ja mielellään muutakin tietoa (kuten sääennuste jostakin koneella luettavasta ilmaispalvelusta, aurinkokalenterin ja mielellään tilastoa oman paneeliston tuotannosta viimeksi kuluneen tunnin ajalta).

Jollei ole mitään automaatiota, voi oman tuotannon käyttöoptimoinnin unohtaa. Kannattaisi ehkä unohtaa silloin paneelitkin, jos on kiinni sähköverkossa.

Niimpä ilmiselvästi, tuo kaikki 'mitä pitäis saavuttaa' on itsestään selvää lyhyesti sanottuna..."mitä tuotat tällä tunnilla kuluta samalla tunnilla", mutta se toteutus on tuon homman pähkinä. Toteutus ei olekaan välttämättä kovin helppo...vaatii paukkuja myös rahassa (+tietotaitoja) ja hyöty voi jäädä tätä pienemmäksi... Ei siis ihan joka jannun saavutettavissa ja kaupallisena hankittuna (ei edes ole eikä ehkä tule) mennee kalliiksi.

 

[kotte]

vaatii paukkuja myös rahassa (+tietotaitoja) ja hyöty voi jäädä tätä pienemmäksi.

Verrattuna kaikkeen muuhun aikaisemmin esillä olleeseen tuo vaatii harvinaisen vähän lisäosia ja rahaa. Tarvitaan jonkinlainen sähkömittari, josta pystyy laskemaan pulssit, jotka liittyvät verkosta otettuun ja sinne syötettyyn energiaan (tuon pitäisi olla mahdollista seuraamalla verkkoyhtiön mittarin kahta erillistä lediä, mutta valitettavasti ei usein ole). Jos tuo onnistuu, sitten vain fototransistorilla (tai valmiilla tarkoitukseen rakennetulla komponentilla) pidetään kirjaa kertyneistä pulsseista alkaen edellisestä tasatunnista. Noita periaatteessa vaan pidetään sitten mahdollisuuksien mukaan tasoissa säätämällä kulutusta (eli verkosta otettua lediä pystyy vilkuttamaan tiheämmin kulutusta lisäämällä). Kulutusta säädetään kytkemällä laitetta (tai useampaa) päälle ja pois. Tuo edellyttää vain jonkinlaista tietokoneen ohjattavaa relettä (zigbee-pohjaista esimerkiksi). Gateway tuollaiseen maksaa pyöreästi satasen ja ohjainreleet muutaman kympin kappale korkeintaan (gateway saattaa jopa onnistua suoraan pilvipalvelun välityksellä Internetin kautta). Toki nuo on sitten kytkettävä laitteen ohjauspiiriin käyttökytkimen kanssa sarjaan (esimerkiksi; on monta muutakin mahdollisuutta).

 

[rotzi]

Verrattuna kaikkeen muuhun aikaisemmin esillä olleeseen tuo vaatii harvinaisen vähän lisäosia ja rahaa. Tarvitaan jonkinlainen sähkömittari, josta pystyy laskemaan pulssit, jotka liittyvät verkosta otettuun ja sinne syötettyyn energiaan (tuon pitäisi olla mahdollista seuraamalla verkkoyhtiön mittarin kahta erillistä lediä, mutta valitettavasti ei usein ole). Jos tuo onnistuu, sitten vain fototransistorilla (tai valmiilla tarkoitukseen rakennetulla komponentilla) pidetään kirjaa kertyneistä pulsseista alkaen edellisestä tasatunnista. Noita periaatteessa vaan pidetään sitten mahdollisuuksien mukaan tasoissa säätämällä kulutusta (eli verkosta otettua lediä pystyy vilkuttamaan tiheämmin kulutusta lisäämällä). Kulutusta säädetään kytkemällä laitetta (tai useampaa) päälle ja pois. Tuo edellyttää vain jonkinlaista tietokoneen ohjattavaa relettä (zigbee-pohjaista esimerkiksi). Gateway tuollaiseen maksaa pyöreästi satasen ja ohjainreleet muutaman kympin kappale korkeintaan (gateway saattaa jopa onnistua suoraan pilvipalvelun välityksellä Internetin kautta). Toki nuo on sitten kytkettävä laitteen ohjauspiiriin käyttökytkimen kanssa sarjaan (esimerkiksi; on monta muutakin mahdollisuutta).

JOS... nyt maalaillaan ruusuja, kirjottakoon joku semmonen HEP jonka verkkoyhtiö yleisesti tarjoaa tommosia pulsseja/ledejä, veikkaisin ettei HEPpuja jöydy....

Erillistä mittaria edellyttää/vaihtoa...lieneenkö joku 'Shelly' semmonen joka halvin tuohon kykenevä ja taas minkälaisen liitynnän se tarjoo... jne euroja kysyy ja harrastusbudjetille todennäköisesti kajottava.

Mihin 'aikaisemmin esillä olleeseen' viittaat, tässä ketjussa oikeastaan mitään viittauksen kohdetta ole?

 

[kotte]

Mihin 'aikaisemmin esillä olleeseen' viittaat, tässä ketjussa oikeastaan mitään viittauksen kohdetta ole?

Ei tässä ketjussa, mutta kaikenlaisia diverttereitä on ollut esillä ja nuo puolestaan ovat aika monimutkaisia vehkeitä (käytännössä, koska asiaan liittyy muutakin kuin selkeä periaate sinällään).

Nykyisin kaikissa sähkömittareissa on vilkkuledi, joka kertoo kulutuksen. MItä edellä esitin, voidaan kääntää niinkin päin, että jos ledi vilkkuu (vain kulutuksesta, kuten käyttöohjeet väittävät laajasti käytetyillä mittarityypeillä), voidaan tunnin aikana lisätä kulutuslaitteita, kunnes ledi alkaa vilkahdella. Jokainen vilkahdusväli on aina tietty määrä energiaa, joten on aika helppo laskea, miten pitkäksi ajaksi laite pitää kytkeä pois päältä, jotta tunnin aikana kertyneet vilkahdukset on saatu kompensoiduksi. Tuota voidaan harrastaa aivan jatkuvana koko tunnin, eikä tuokaan vaadi mitään ylimääräistä siihen nähden, mitä edellä esitin paitsi että kuormien kulutus pitää tuntea (tai mitata). Ainoastaan jotkin invertterilämpöpumput ja termostaattiohjatut laitteet vaihtelevat kulutustaan niin paljon, että arvion tulisi perustua mittaukseen. Nuo ovat sikälikin hankalia ohjattavia kuormia, että niitä ei pitäisi ajaa kovin lyhyin käyttäjaksoin (ja tuohon liittyy riski, että auringon meneminen vaikka pilveen voi pudottaa kulutusta äkkiä, jolloin kompensoinnin ohjauksen pitäisi reagoida tilanteeseen nopeasti ja pudottaa kumminkin ylimääräinen kulutus ainakin varmuuden vuoksi, jos aurinko ei tulisikaan esille lopputunnin aikana). Mikä tahansa muutaman kympin hintainen jälkikulutusmittari tyypillisesti sinällään selviää moisesta mittaustarpeesta ja lukemaa voi jälleen seurata seuraamalla merkkiledin vilkahdusten lukumäärää.

 

[rotzi]

MItä edellä esitin, voidaan kääntää niinkin päin, että jos ledi vilkkuu (vain kulutuksesta, kuten käyttöohjeet väittävät laajasti käytetyillä mittarityypeillä)

En ollenkaan olisi varma tuosta, suattaapi vilkkua tuotannostakin...ainakin vastaava kwh S0-pulssi tekee tuota rataa.

Ei kyllä kuulosta että olisi 'my way' tuommosen ratkomiseen , kilkettä sinne sun tänne.

Yksinkertaisella kuorman kellopohjaisella-ohjauksella pääsee samaan lopputulokseen kun on muutenkin nappikauppaa.

Harrastusmielessä tietty voi väsäillä kaikenmoista jos kiinnostaa.

 

[kotte]

Yksinkertaisella kuorman kellopohjaisella-ohjauksella pääsee samaan lopputulokseen kun on muutenkin nappikauppaa.

Oikeaan suuntaahan tuokin menee ja keskimäärin aika hyvin (vaikka esimerkiksi pilvisyyden ja vuodenajan vaihtelu sotkee asioita niin, että aika paljon on säätelytarvetta odotettavissa).

Ongelma sinällään on kumminkin netotuksen tultua käyttöön mahdollista ratkaista jopa aivan optimaalisesti aika yksinkertaisilla periaatteilla ja hyvinkin erilaisilla optimoivilla säätökuormilla ja täysin automaattisesti. Raspberry Pi:hin liitettäviä 3-vaiheisia tehomittareita näkyy olevan kaupan alle kahden sadan, eikä oikeastaan välttämättä tarvita muuta kuin wifi-pistorasioita laitteiden ohjaukseen noiden lisäksi, jotta sähköjohtojen ulkopuolelta pystyy mittaamaan virrat ja kontaktilla lisäksi jännitteet, jotta saa joka hetki selville, mihin suuntaan sähkötehoa liikkuu ja kuinka paljon, riippumatta siitä, tukeeko sähköverkkoyhtiön mittari tarkoitusta luotettavasti vai ei.

 

[korsteeni]

parin euron arduinolla ja 100A-SCT-013-000 ehkä vitosen maksaa ja tällä koodilla saa hyvän portaallisen säädön
vertiltä tulo ja kulus kun laittaa ristiin niin hukkaa jää vain maximissaa pienimmän vastuksen verran ja sen voi sitten poimia kokonaan ssr ällä talteen joten kaikki käyttöön

#include "EmonLib.h" // Include Emon Library
EnergyMonitor emon1; // Create an instance
int upPin7 = 7;
int upPin8 = 8;
int upPin9 = 9;

void setup()
{
pinMode(upPin7,OUTPUT);
pinMode(upPin8,OUTPUT);
pinMode(upPin9,OUTPUT);
Serial.begin(9600);

emon1.voltage(2, 150, 1.7); // Voltage: input pin, calibration, phase_shift
emon1.current(1, 12.7); // Current: input pin, calibration.
}

void loop()
{
emon1.calcVI(20,2000); // Calculate all. No.of half wavelengths (crossings), time-out
emon1.serialprint(); // Print out all variables (realpower, apparent power, Vrms, Irms, power factor)

float realPower = emon1.realPower; //extract Real Power into variable
float apparentPower = emon1.apparentPower; //extract Apparent Power into variable
float powerFActor = emon1.powerFactor; //extract Power Factor into Variable
float supplyVoltage = emon1.Vrms; //extract Vrms into Variable
float Irms = emon1.Irms; //extract Irms into Variable

if ((realPower >= 1350) && (realPower < 2700))
{
digitalWrite(upPin7, HIGH);
digitalWrite(upPin8, LOW);
digitalWrite(upPin9, LOW);
}
else if ((realPower >= 2700) && (realPower < 3800))
{
digitalWrite(upPin7, LOW);
digitalWrite(upPin8, HIGH);
digitalWrite(upPin9, LOW);
}
else if ((realPower >= 3800) && (realPower < 5020))
{
digitalWrite(upPin7, HIGH);
digitalWrite(upPin8, HIGH);
digitalWrite(upPin9, LOW);
}
else if ((realPower >= 5020) && (realPower < 5750))
{
digitalWrite(upPin7, LOW);
digitalWrite(upPin8, HIGH);
digitalWrite(upPin9, HIGH);
}
else if ((realPower >= 5750) && (realPower < 8800))
{
digitalWrite(upPin7, HIGH);
digitalWrite(upPin8, HIGH);
digitalWrite(upPin9, HIGH);
}
else
{
digitalWrite(upPin7, LOW);
digitalWrite(upPin8, LOW);
digitalWrite(upPin9, LOW);
}
}