Projektina aurinkoenergialla kulkeva sähkövene

Puuha

Well-known member
Ridge sanoi:
Muutama ässä on kuitenkin turvallisuuteen tulossa joka kyllä yllättää rosvot ja liian uteliaat;)

mahdollisesti vahingoittavat yms. "varkausestot" kannattaa jättää kokonaan pois. ne tulevat kalliiksi. tuttulleni tuli partateristä jotka oli laitettu lisävalojen suojaksi ja varas parka teloi sormensa teriin, syyte pahoinpitelystä sekä maksoi reilut 10 000 euroa + potkimalla rikkoutuneet lisävalot 300 euroa/kpl sekä puskurin korjaus.
 

Savonius

Well-known member
Puuha sanoi:
. tiedetään että keskimäärin vuodessa on n. 900 aurinkoista tuntia joista noin 70% sijoittuu kesälle näin ollen jos kaikki aurinkoiset tunnit saadaan käyttöön voidaan tällaisella paketilla uistella vajaat 200 tuntia kesässä.

Jyväskylän lentoasemalla  suoraa paistetta 1 598h. Pilven läpi siintävää paistetta ei ole laskettu mukaan. Täällä Mynämäellä 2013 yli 75% maksimipaisteen tunteja lähellä 2400h joten kannattaa tuoda se vene Mynälahdelle. (Jyväskylän tieto Wiki) Vuosittainen vaihtelu 30%.
 

Puuha

Well-known member
Savonius sanoi:
Puuha sanoi:
. tiedetään että keskimäärin vuodessa on n. 900 aurinkoista tuntia joista noin 70% sijoittuu kesälle näin ollen jos kaikki aurinkoiset tunnit saadaan käyttöön voidaan tällaisella paketilla uistella vajaat 200 tuntia kesässä.

Jyväskylän lentoasemalla  suoraa paistetta 1 598h. Pilven läpi siintävää paistetta ei ole laskettu mukaan. Täällä Mynämäellä 2013 yli 75% maksimipaisteen tunteja lähellä 2400h joten kannattaa tuoda se vene Mynälahdelle. (Jyväskylän tieto Wiki) Vuosittainen vaihtelu 30%.

kyllä, olemme samassa suunnassa mutta olen kirjoittanut asian hyvin epäselvästi kun ajatus taas lentänyt nopeampaa kuin kerennyt kirjoittaa. 900 tuntia on siis kesän aurinkoiset tunnit joka on sen 70% vuoden saannista eli kokonaissaanti aurinkotuntien osalta vuodessa on n. 1500h. mutta hyvä täsmennys!
 

Savonius

Well-known member
Täsmennän vielä. Jyväskylän lentokentän mittauspisteessä täysin aurinkoisia tunteja on 1598 tuntia. Sellaisia tunteja joissa paiste on yli 75%, esim.lievästi pilveä, tuosta täydestä paisteesta on reilusti yli 2000.
Rautalankamalli: Neliön paneelista tulee täydellä paisteella noin 140W. 75% paisteella samasta paneelista saadaan 105W. (Jos oletetaan että täysin kirkas vastaa 1000W kirkkautta ja paneelin hyötysuhteeksi 14%).
Lähes yhtä merkittävä kuin paiste on auringon tulokulma paneelille.
Vaikka tyynen veden heijastus on vain noin 4%, itse laittaisin paneelit sivuille pystyyn kahdella eri säätäjällä.


 

Puuha

Well-known member
jep, harva vain kevätjäiden päällä veneellä on liikkeellä. rautalankamallina taitaa pojilla suuntautua tuo veneily kolmen neljän kuukauden ajanjaksoon. tarkoittaa n 2000-3000 tuntia kun vene on vesillä.
 

Savonius

Well-known member
Yllättävän hyvin sopii yhteen tuo veneilykausi ja paras auringonpaiste.

Itse asiasssa alunperinkin ihmettelin noita projektin pienitehoisia paneeleja. Miksei kolmea 250W monikidepaneelia. Siinä olisi hyttiin kaksi seinää ja katto.
 

avensi

Well-known member
minä laittaisin näitä 250w 4kpl noin 1m leveitä katokseksi ja kehys alumiini putkilla kiinni veneeseen ja paneeleihin!
näin riittävästi virtaa akkuihin ja sade ei haittaisi kulkua
johdotukset kätevästi putkien sisällä huomaamattomasti  !

https://www.google.fi/search?q=solar+boat&client=firefox-beta&hs=EyY&rls=org.mozilla:fi:eek:fficial&channel=sb&biw=1138&bih=508&tbm=isch&imgil=7zWcNLDwjHFOgM%253A%253BAcIKCQ5lQZFFPM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fen.wikipedia.org%25252Fwiki%25252FElectric_boat&source=iu&pf=m&fir=7zWcNLDwjHFOgM%253A%252CAcIKCQ5lQZFFPM%252C_&usg=__G8h5JlQuhC3xA9mE4xMqMmDFjoE%3D&ved=0CCcQyjc&ei=vs9rVLbDK4P1O_C0gYAK#facrc=_&imgdii=_&imgrc=7zWcNLDwjHFOgM%253A%3BAcIKCQ5lQZFFPM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252F7%252F7f%252FSolifleur.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fen.wikipedia.org%252Fwiki%252FElectric_boat%3B1536%3B1024




pieni ip kamera  tai vastaava sitten 24h päivystyksellä hälyttään kännykkään  (varkautta vastaan )
pieni kyltti  kuvasi on jo netissä !


tässä oma ajatus (saa kommentoida ) !
 

Jussi

Well-known member
Puuha sanoi:
mahdollisesti vahingoittavat yms. "varkausestot" kannattaa jättää kokonaan pois. ne tulevat kalliiksi. tuttulleni tuli partateristä jotka oli laitettu lisävalojen suojaksi ja varas parka teloi sormensa teriin, syyte pahoinpitelystä sekä maksoi reilut 10 000 euroa + potkimalla rikkoutuneet lisävalot 300 euroa/kpl sekä puskurin korjaus.

Onko tuo totta lie, ja sotiiko se jonkun muunkin oikeustajua vastaan, kuin minun? Mitäs meni sorkkimaan, ei sinne ole oikeata asiaa kellään.

Muuten olen edelleenkin sähköveneilystä sitä mieltä, että tekniikan kehittymistä odotellessa se on vain huvittelumuoto. Ei siitä vielä ole oikeaan käyttöön. Eli siis sellaiseen, jossa venettä käytetään aina, kun käyttäjä haluaa tai tarvitsee. Jos tuon sisäistää rakentelussa, niin varmaan antoisaa harrastelua on tiedossa.
 

Puuha

Well-known member
"Onko tuo totta lie, ja sotiiko se jonkun muunkin oikeustajua vastaan, kuin minun? Mitäs meni sorkkimaan, ei sinne ole oikeata asiaa kellään."

eihän tuolla ole mitään tekemistä oikeustajun kanssa. looginen tuomio kyllä on, sillä terät oli asennettu vahingoittamistarkoituksessa. silloin ei paljoa kiinnosta oikeutta mitä vastapuoli on ollut suunnittelemassa.

"Muuten olen edelleenkin sähköveneilystä sitä mieltä, että tekniikan kehittymistä odotellessa se on vain huvittelumuoto. Ei siitä vielä ole oikeaan käyttöön. Eli siis sellaiseen, jossa venettä käytetään aina, kun käyttäjä haluaa tai tarvitsee. Jos tuon sisäistää rakentelussa, niin varmaan antoisaa harrastelua on tiedossa."

olen tästä eri mieltä sillä nykyään paneleiden hinnat ovat jo sitä luokkaa että perjaatteessa voidaan jo merikelpoinen vene saada sähköisellä moottorilla varustettuna. sähköntuotannon osalta siis ei kenkä purista. suurin ongelma liittyy akkukapasiteetiin ja sen muodostamaan painoon.

--------------

noniin, palataanpa takaisin maanpinnalle ja otetaan ne "lääkkeet". eiköhän joku kohta jo sitten ehdota verkkoinvertteriä kun panelitehoa alkaa olemaan ehdotuksissa 1kWp veneeseen. tavoitteena pojilla on kuitenkin käydä kalassa n. kerran viikkoon.

---------------

sitten takaisin itse projektiin

akusto jota olette suunnitellut on yleensä 20 tunnin purkuajalla (jotku mm. sunwind myyvät akkuja ilmoittamalla 100 tunnin purkuajalla kapasiteetin jolloin kapasiteetti näyttää isommalta joten tämä on myös huomioitava) jolloin 240Ah:n purkuvirta voi olla 12A tunnissa jos halutaan koko kapasiteetti käyttöön. oletetaan että akustosta otetaan moottorin viemän virran (15-16A) lisäksi 4-5A muihin laitteisiin. näin purkuvirta on luokkaa 20-21A jolloin ilman minkäänlaista latausta akusto on kokonaan tyhjä  5-8 tunnin käytön jälkeen. tämä johtaa siihen että akusto kuluu huomattavan nopeasti vaihtokuntoon. pitäisin akuston kannalta terveenä kapasiteetin kasvattamista yhdellä akulla tai sitten käyttöajan lyhentämistä.
 

Ridge

New member
Raikasta keskustelua:) Kerta viikkoon tosiaan realistista päästä kalalle. Maasähkö valmius tulee jos innostuu enempi käymään vesillä. Lopulliseen malliin tulee siis 2x120ah akkuja joten maalaisjärjen mukaan kapasiteetti pitäisi riittää jopa 8h ajeluun 200-300w kulutuksella. Niin ja varausta pitäisi akkuihin se 30 pinnaa vielä jäädäkkin. Joku viisaampi voi laskea että mikä tuossa yhtälössä ei toimi?:) Olen myös pohtinut jos olisi kylmäasema rannalla jossa olisi sitten useampi paneeli kun vene seisoo siellä...

Kattotelineen kiinteänä mallina jätän pois kun sulkee letkeetä kulkemista veneessä. Lisäksi heittokalastuksessa tiellä. Tarkoitus kyllä on että joku kevymepi irroitettava katos/suoja auringon suojaksi tulee jos ottaa vaikka päikkärit tuolla keulalla niin ei naama pala. Paljon voi tulla muutoksia kun pääsee vesille ja käytännössä huomaa mitä kaipaa yms.

Paneeleita myös voi tulla lisää kun keksin käytännöllisen/tyylikkään paikan. Uistelun ja heittokalastus pitää onnistua siten että paneelit eivät ole tiellä.

 

Puuha

Well-known member
yhtälössä ei toimi se että akun kemiallinen toiminta estää sen että sitä voitaisiin rasittaa enemmän kuin mitä sen purkuaika on tietylle virralle. mitä suurempi virta otetaan akusta sitä vähemmän aikaa kyseinen virta voidaan akusta ottaa ja taas mitä pienempi purkuvirta on sitä enemmän akusta voidaan saada.

linkissä on selitetty sama pariston toiminan osalta.

https://learn.adafruit.com/all-about-batteries/power-capacity-and-power-capability

akut siis myydään tietyllä purkuajalla jonka avulla on laskettu akun kapasiteetti. se ei ole yksi yhteen laskettavissa että 100Ah:n akusta saataisiin 100A virta tunnin vaan sellainen virta saadaan n. 10 minuuttia eli sen kapasiteetti C1=~16,7Ah. taas jos tuollaista 100Ah:n akkua puretaan 1A virralla on akun kapasiteetti on ~150Ah. eli akusta saadaan 150 tuntia 1A virta otettua. ei tämä ole kovin hankalaa ja nämä tiedot yleensä löytyvät akkujen valmistajien sivuilta kuinka akkuja voidaan purkaa milläkin virralla suhteessa aikaan.

eli sama akku voi olla kapasiteetiltaan C1=16,7Ah, C20=100Ah, C100=120Ah, C150=150Ah, yms. kapasitetti riippuu purkuvirrasta. myös lämpötilalla on merkitystä kapasiteettiin mutta tässä tapauksessa sillä ei ole merkitystä käyttöajankohdan vuoksi.

edit: tässä on Sun Xtender akkujen kapasiteetit eri purkuajoille http://www.sunxtender.com/series.php?id=3

edit2: http://www.coopower.com/specification_en/cp/cp12V120Ah.pdf teille tulevan akun speksit. 5 tunnin purkuajalle kuormitus voi olla 20,6A uuden karheana joten tässä valossa kaksi kyseistä akkua riittää sillä yleensä jonkinverran saadaan panelistolta apuja jolloin ei tarvitse kaikkea virtaa ottaa akusta. juuri pidempään ei akkuja kannata enää purkaa sillä se lyhentää jo merkittävästi akkujen elinikää vaikka akustossa olisikin kapasiteettia tuohon 8 tunnin ajeluun. kyse on kompromissista, haluaako ostaa akut joka vuosi vai ostaako lisäakun jatkaen samalla muiden elinkaarta kun kapasiteetin lasku ei vaikuta tyypilliseen ajoon akuston vanhetessa. itse olen sen verran visu että sijoitan ennemin rahan pitkällä tähtäimellä kuin nykyhetken mukaan. tarkoitan siis sitä että tarkalla mitoituksella akusto on tarkoituksen mukaiseen käyttöön kypsä vuodessa kahdessa ja kun kapasiteettia kasvatetaan 1/3 osalla tuplaantuu helposti käyttöikä. siis yhden akun hinnalla säästää kahden kolmen akun hinnan. toki pitäisi huomioida onko tarkoitus venettä käyttää pitempään kuin pari vuotta, jollei ei akustoon ole syytä sijoittaa tällöin.

lisäakun merkitys tulee esille myös siinä vaiheessa kun/jos käyttö lisääntyy. viimeisen n. 10% kapasiteetin lataus on akustoon aina hidasta hidastuen sitä mukaan mitä täydempänä akku on ja jos perättäisinä päivinä meinaa kalaan lähteä pitäisi olla ns. nopeasti latautuvaa akkukapasiteettia riittävästi päivän reissuun tapahtuu lataus sitten verkosta tai aurinkopaneleilla ettei tarvitse odottaa että akusto on kokonaan täynnä.

edit3: sähköperämoottoria ei muuten kannata käyttää "ankkurina". käy kokoajan hakien paikkaa varsinkin jos kyseessä on gps-ohjattu malli syöden akkua. joissakin on ollut sellainen ominaisuus että käyttää maksimitehoa koko ajan pitääkseen veneen paikoillaan. eli perinteinen ankkurin hankinta lienee paikallaan heittokalastusta varten akuston säästämiseksi.

katsotaan tuleeko jatkossa jotain muuta mieleen jota on ehkä syytä miettiä ja pohtia.
 

Ridge

New member
Kattavaa mietintää Puuhalta. Pitänee ottaa ylös ja kiitos linkeistä. Ridge 1 ei ole myynnissä joten akuille toivon hyvää ja pitkää elämää. Litium-akut voisi olla kova sana myös, mutta aika tyyriitä ja paneelien kanssa yhteispeli ei vissii oikein toimi...Ipilotin toiminnasta tähän malliin ei ole muuta tietoa kun 2015 saatavilla. Pitää tutkia vekotinta sitten tarkemmin.
 

denzil dexter

Well-known member
Ridge sanoi:
Kattavaa mietintää Puuhalta. Pitänee ottaa ylös ja kiitos linkeistä. Ridge 1 ei ole myynnissä joten akuille toivon hyvää ja pitkää elämää. Litium-akut voisi olla kova sana myös, mutta aika tyyriitä ja paneelien kanssa yhteispeli ei vissii oikein toimi...Ipilotin toiminnasta tähän malliin ei ole muuta tietoa kun 2015 saatavilla. Pitää tutkia vekotinta sitten tarkemmin.

Ainakin moottoripyörissä, autoissa jne litiumakut toimivat suoraan. Siis tuontyyppiset:

http://shoraipower.com/lfx14a1-bs12-p62

Akku vaihdetaan lyijyakun tilalle ja menoksi.

Jos siis säädin tuottaa jännitettä kuten auton latausjärjestelmä, en keksi miksei toimisi?
 

Savonius

Well-known member
Veneen ollessa kyseessä ei akun painolla ole juurikaan merkitystä. Vene kulkee hyvin pienellä energialla kunhan nopeus pysyy runkonopeuden alapuolella. Plaanaamaan sitä ei sähköperämoottorilla saa. Tuon ruuhen runkonopeus lienee siinä 5 solmun tienoilla. (solmu 1852m) Runkonopeus määräytyy pääosiltaan vesilinjan pituuden mukaan. Muut syyt voivat olla perusteena pieneen akkuun  mutta veneessä ei paino. Noita 120Ah pidän tuohon veneeseen aivan liian vaatimattomina. En siksi etteivät ne venettä veisi vaan siksi että akussa pitää ollä vastaanottokykyä auringon osuessa paneeliin. Noita kulutuslukemia tarkastellessa pitää muistaa että kahdesta 120w paneelista kertyy latausta parhaimmillaan yli 20A joten akuista 330W kulutuksesta  jää noin 10A katettavaa. Isommilla paneeleilla vähemmän.
 

Ridge

New member
Veneeseen on tulossa 2x50w paneelia ja enempi olisi tietysti parempi. Akkujen paino alkaa ahdistaa siinä vaiheessa kun venettä kantaa jos laskupaikkaa ei löydy tai akkujen painon vuoksi joutuu jättämään yhden toverin rannalle. Noin 30kg on kipale painoa akuilla jotka nyt tulevat + noin 50-60kg tulee katteista ja muista hilkkeistä. 

Ohessa kuva mitä tämä paatti kantaa joten mielellään pidän paatin kevyenä. Kuten Savonius heitti niin vene kulkee kyllä hyvin pienellä energialla siitä en ole huolissani.

Onko nämä liittimet käypiä kun moottori pitäisi irrottaa näppärästi mukaan?
http://www.motonet.fi/fi/haku?q=Pikaliittimet

Tuon yhen jermun blogissa oli Minn Kota viritys ja siel oli akuissa koodatut liittimet. Miten käytännössä koodaus tapahtuu?

Kiitos etukäteen.

Ridge_kantavuus.jpg
 

Puuha

Well-known member
sw-energian heppu virheellisesti väitti muuten tuossa videossa että MPPT-säädin kompensoi panelin lämpotilasta johtuvat tehonmuutokset. väite on virheellinen ja on vain myyntiargumentti jolla ei ole todellista pohjaa. kuullostaa hienolta asiakkaasta joka ei tunne toimintaa.

nuo tehonmuutokset eivät edes vaikuta PWM-säätimeen, jos alkaisivat vaikuttaa paneli olisi jo palanut tuhkaksi. miksi näin? PWM-säädin säätelee jännitettä niin ettei se ylitä akuston maksimi latausjännitettä ja virranhallinnasta vastaa itse akku. näin ollen panelilta saadaan vain panelin antama virta mutta jännitteeksi muodostuu akuston jännite jota säädin rajoittaa.  esimerkkinä 100W paneli 17Vmmp 5,9Immp akuston maksimi latausjännite 14,4V akulle saatava virta on maksimissaan 5,9A. säätimen toiminnasta joka perustuu vain jännitteen nousun rajoittamiseen akustossa tästä johtuen Pmax muutokset eivät vaikuta PWM-säädintä käytettäessä.

MPPT-säätimessä panelin jännite muutetaan hakkurilla hyvällä hyöysuhteella akun maksimi latausjännitteeseen jolloin MPPT-säätimen sisäinen PWM-säädin pitää huolen ettei akuston napajännite ylitä maksimi latausjännitettä ja taas akku vastaa virranhallinnasta. esimerkki 100W paneli 17Vmmp (+25 asteen lämpötilassa) 5,9Immp akuston maksimi latausjännite 14,4V akulle saatava virta on maksimissaan 6,94A (panelin lämpötilan ollessa +25 astetta). MPPT-säätimen osalta lämpötila sitten jo vaikuttaa sillä se laskee Vmmp lämpötilan noustessa ja vastaavasti lämpötilan laskiessa Vmmp jännite nousee jolloin merkitys tuotolle tulee esille. Todellinen merkitys on aika marginaalinen muutaman sadan watin panelistossa mutta lämpötilan vaikutus tulee esille kun puhutaan useamman kWp panelistosta. Pmax muutos on luokkaa -0,2 - -0,7%/K riippuen panelista.

toisin sanottuna sw-energialta on tullut teille virheellistä tietoa joko tahallisesti tai tahattomasti.

edit: kun kerta alettiin tälle linjalle niin jatketaan. mitä videossa 11. kerrotaan on paketit kokonaan erilaisia eikä niitä voi edes samana päivänä vertailla. vertailu on käytännössä mahdotonta sillä toinen hyödyntää PWM-säädintä ja toinen MPPT-säädintä. vuorokausituotot eroavat toisistaan n. 20% MPPT-säätimen hyväksi. akkujen osalta myös eroavaisuuksia on sillä toisen kapasiteetti on määritetty 10 tunnin mukaa ja toisen 20 tunnin mukaan. naps-systemin akun speksit http://www.ritarpower.com/upload/pdf/2014012013042505744568.pdf (en saanut auki) mutta tätä kautta pääsette tekemään vertailua eri osien kautta.

olen seurannut erilaisten järjestelmien vertailua aika kauhuissani jo pitemmän aikaan, sillä monesti tilanne on se että vertailukohteena on lada vs. lexus tyyppiset ratkaisut. ilman komponentteihin tutustumista ja niiden vertailua sekä selvittämällä minkä hintaisesti kyseiset/vastaavat komponenti saataisiin erikseen ostettuina huomataan että asiakas monesti maksaa turhasta kohtuuttomasti. napsin paketti markkinahinta erikseen ostettuna täsmälleen vastaavilla tuotteilla on n. 700-800 euroa, sw-energia n. 1000-1200 euroa. vertailu perustui nopeaan googletukseen mutta silti sw-energia on suomalaiseksi yritykseksi hyvin kilpailukykyinen nopealla vertailulla.

tämähän ei enää veneeseen liittynyt niinkään joten ennen kuin enemmän lähtee hakoteille vetäydyn taas taustalle seuraamaan.
 

Savonius

Well-known member
Ridge sanoi:
Veneeseen on tulossa 2x50w paneelia
Jäi tuota lukiessa sellainen olo että yliarvioit runsaasti tuota paneelien tuottoa. Se olisi varmaankin riittävä jos paneeli olisi koko ajan suunnattuna aurinkoa kohden. Käytännössä kuitenkin on toisin. Arvelisin että jos pääset aurinkoisena päivänä 30% ajasta kulloinkin vallitsevasta säteilytasosta riippuvaan tuottoon, niin olet onnen Pekka. Liikkeellä ollessa reilusti vähemmän. On tietenkin mahdollista että kun sinulla on niitä kavereita veneessä ja heillä paneeli sylissä ja suuntaavat sitä aurinkoa kohti. Silloin mennään jo yli 50%.
Älä nyt hyvä ihminen pilaa hienoa projektia liian pienillä paneeleilla ja akuilla.
 
Ylös