hehkulamput vs. "esl"

denzil dexter

Well-known member
Kaikenlaisia. Viimeisin räpsymisen vuoksi vaihtamani oli Tokmannin Energy+. Yleensä ovat olleet mallia Biltema, Motonet, Tokmanni tms.
Sekin voi vaikuttaa, että asun maalla, jolloin sähkö ei välttämättä ole aivan niin tasalaatuista kuin kaupungeissa. Kyllä tässä silti jonkin sortin uusi hehkulamppu/mustesuihku/SamsungTV-huijaus haisee, eli ovat rakentaneet ajan myötä rikkoutuvia komponentteja laitteeseen, jota ei muuten tarvitsisi vaihtaa ikinä.
Toimivista led-lampuista ovat hyviä esimerkkejä autojen ja lentokoneiden valaisimet, merkkivalot tms, joita viedään kymmeniä vuosia kelissä kuin kelissä pitkin maita ja mantuja. Sitten joku keksii lampun joka ei kestä edes kuivissa sisätiloissa.
Ilmeisesti liikeideana on ajatus, ettei kukaan lähde kiikuttamaan muutaman euron lamppua 50 kilometrin päähän takuuta vaatimaan ja vaikka lähtisi, ovat kuitista tekstit haalenneet.
 

dumo

Member
Aika jännä, vaikka varmasti on sutta ja sekundaa (kin) tarjolla erityisesti kaikkein halvimmissa Tarjoustalo/Motonet/Biltema private label -halpisledeissä.

N. 6v sitten ostetut pari Philipsin G10-kantaista kuolivat 3v käytön jälkeen ja yksi bilteman E14-kynttilälamppu hajosi pian asennuksen jälkeen. Tuosta Bilteman ledistä hajosi melko varmasti konkka, mutta lamppuhan maksoi alle 3eur ja sain uuden tilalle kun palautin sen seuraavan kerran asioidessani. Muuten ei ole paljon tarvinnut valaisimia avata. Olen vaihtanut kaikki hehku- ja halogeenilamput pois jo vuosia sitten, ja viimeiset ESL:t lähtävät "ei-kriittisistä" kohteista sitä mukaa kun hajoavat.

Käytössä on ollut vaikka minkä merkkisiä (Osramista Philipsiin ja Biltemasta Energy+:aan), halpoja ja vähemmän halpoja, G10, E14, E27 -kantaisia, sisällä ja ulkona, jne. jne. Nykyisessä kämpässä on nopeasti laskettuna reilu 65 "retrofit"-lediä (eli siis E- tai G-kantaista hehkulampun tai halogeenin korvaajaa). Näistä 15 ulkona, loput sisällä. Toistaiseksi on mahdoton sanoa mitkä kestävät parhaiten, kun eivät ole tunnit tulleet täyteen yhdessäkään (eivät edes koemielessä saunaan laitetusta Ikea-ledistä).

Käsittääkseni ja testatusti varmin tapa tappaa ledi kuin ledi on ylikuumeneminen. Varma tapa tuohon on esim. G4-kantainen tehokas led ängettynä halogeenin tilalle täysin suljettuun ja jopa metallilla vuorattuun valaisimeen. Toinen tapa tuhota led on huono virtalähde, mutta tämä on ongelma lähinnä pienjännittelamppujen tapauksessa. Luulisi että mahdolliset sähköverkon jännitepiikit olisi aika helppo hoitaa kunnon elektroniikalla, mutta tuo taitaa olla varsinkin monissa halvimmissa lampuissa se mistä on säästetty.
 
dumo sanoi:
Käsittääkseni ja testatusti varmin tapa tappaa ledi kuin ledi on ylikuumeneminen. Varma tapa tuohon on esim. G4-kantainen tehokas led ängettynä halogeenin tilalle täysin suljettuun ja jopa metallilla vuorattuun valaisimeen.

Tätä komppaan. Meillä ei vessan valaisimessa kestä ledilamput, kun pitää lasikupuja paikoillaan. Kun toisen lampun kohdalla kuului poksahdus ja tussahti elektroniikka käryä ilmaan, niin tuon hokas. Viimeksi poksahti keittiön plafondissa oleva led-lamppu ja samalla poltti keittiön ja olohuoneen yhteisen sulakkeen. Onneksi oli yksi varasulake, muuten olisivat pilaantuneet jääkaappipakastimessa olleet tavarat (oli meinaan pyhä ja Suomen suurimmasta 24h auki olevasta Prismasta sopivat sulakkeet loppu - siis pitihin sitä heti yrittää hankkia lisää sulakkeita varalle). Sen sijaan eteisen kaapiston halogeenivalaisimien korvike-ledit lasin takana ovat palaneet iloisesti jo monta vuotta.
 

avensi

Well-known member
Led nauhat vie yllättävän paljon virtaa ,jos ei huomaa paljonko vie metrille virtaa ,
huomasin tuossa kun kattelin kulutusmittaria .
 

VesA

New member
ave sanoi:
Led nauhat vie yllättävän paljon virtaa ,jos ei huomaa paljonko vie metrille virtaa ,
huomasin tuossa kun kattelin kulutusmittaria .

Nauhat eivät vie määräänsä enempää, mutta niiden kiinanvirtalähteet saattavat hukata paljonkin. Virtalähteen pitää olla pieni, muovinen ja viileä. Jos se on iso, alumiinikotelossa ja lämmin sähkö menee nauhan sijasta harakalle,
 

jolla

Member
tein vanhasta atx powerista virtalähteen, on hyvää ja stabiilia käyttötarkoitukseen mutta ottaa 45W verkosta ja antaa 12,8V 24W ulos ja lämpöä piisaa
oliskohan perinteinen kelamalli 'pienempiruokainen' ?
 

VesA

New member
jolla sanoi:
tein vanhasta atx powerista virtalähteen, on hyvää ja stabiilia käyttötarkoitukseen mutta ottaa 45W verkosta ja antaa 12,8V 24W ulos ja lämpöä piisaa
oliskohan perinteinen kelamalli 'pienempiruokainen' ?

Ei niissä perinteisissäkään ole juuri hurraamista jos tavara on halpaa, eikä välttämättä brändilläkään saa kunnollista: ei-niin-kovin-kauan-sitten HP:n proläppäreiden telakkakäyttöä varten oli myynnissä  'HP' '200W' hakkuripoweri joka oli tilavuudeltaan ehkä litran, kuumeni kunnolla jo ihan normaalikäytössä ja speksien mukaan taisi ottaa 400W täydellä kuormalla. Nykyään vähävirtaisissa läppäreissä on aika pienikokoiset virtalähteet, saattaapi olla hyötysuhde parempi.

Kunnollinen virtalähde tarvitsee  vähän parempia tai reilummin mitoitettuja komponetteja joissa ei tule häviöitä.. mutta usein omissa hankkeissa auttaa se että vaikkapa miljuunalaatikosta nouseva muuntaja on iso, siinä ei sitten tule pienillä virroilla niin häviöitä kuparissa eikä raudoissa. ATX-powerissa 12V tuskin on tehty kovin suurella hartaudella, 24W voi olla jo kova kuorma suhteessa sille varattujen osien mitoitukseen.
 

jolla

Member
VesA sanoi:
jolla sanoi:
tein vanhasta atx powerista virtalähteen, on hyvää ja stabiilia käyttötarkoitukseen mutta ottaa 45W verkosta ja antaa 12,8V 24W ulos ja lämpöä piisaa
oliskohan perinteinen kelamalli 'pienempiruokainen' ?

Ei niissä perinteisissäkään ole juuri hurraamista jos tavara on halpaa, eikä välttämättä brändilläkään saa kunnollista: ei-niin-kovin-kauan-sitten HP:n proläppäreiden telakkakäyttöä varten oli myynnissä  'HP' '200W' hakkuripoweri joka oli tilavuudeltaan ehkä litran, kuumeni kunnolla jo ihan normaalikäytössä ja speksien mukaan taisi ottaa 400W täydellä kuormalla. Nykyään vähävirtaisissa läppäreissä on aika pienikokoiset virtalähteet, saattaapi olla hyötysuhde parempi.

Kunnollinen virtalähde tarvitsee  vähän parempia tai reilummin mitoitettuja komponetteja joissa ei tule häviöitä.. mutta usein omissa hankkeissa auttaa se että vaikkapa miljuunalaatikosta nouseva muuntaja on iso, siinä ei sitten tule pienillä virroilla niin häviöitä kuparissa eikä raudoissa. ATX-powerissa 12V tuskin on tehty kovin suurella hartaudella, 24W voi olla jo kova kuorma suhteessa sille varattujen osien mitoitukseen.

luitkohan oikein, 24w....tuolle luvataan 24A 12voltilla, menee kevyesti 20 ampeeriin....nuohan ovat 400-500W pienimmät nykyisin, siis ATX powerit
voi olla että 24W on aika pieni kuorma ja siellähän saattaa olla keinokuormaa mikä heikentää hyötysuhdetta
ennen nuo ottivat pelkästään päällä ollessaan ~10W vähintään, nykyisin alle 2W
 

weatherc

New member
Miksette käytä 80+ tai 90+ virtalähteitä? Niissä parempi hyötysuhde (eli >80% tai >90%) eivätkä maksa yhtään enempää.
Itsellä käytössä 12V lähteenä MiniITX:lle tehty 90 w Pico-virtalähde jonka ulostulo on 12V. Ilman kuormaa ottaa se verkosta 0 wattia.
 

jolla

Member
weatherc sanoi:
Miksette käytä 80+ tai 90+ virtalähteitä? Niissä parempi hyötysuhde (eli >80% tai >90%) eivätkä maksa yhtään enempää.
Itsellä käytössä 12V lähteenä MiniITX:lle tehty 90 w Pico-virtalähde jonka ulostulo on 12V. Ilman kuormaa ottaa se verkosta 0 wattia.
ei ole olemassa 0 wattia, silloin ei ole kaapelia kiinni

edit
laitoin vanhan 20voltin näytön virtalähteen ja 10A buck converterin, samalla kuormalla ottaa verkosta 15W vähempi

senverran noista atx powereista että jos oli pari athlonia vaikkapa muistitestiä pyörimässä ei kyllä muuta lämmönlähdettä tarvinnut ja sähkömittarin lukemat pyöri kuin kassakoneen numerot
 
Ylös