Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 14609" data-attributes="member: 112"><p>Huomauttaisin vain tuohon, että tukiaisilla rakennettu lisäkapasiteetti samalla lisää sähkön tarjontaa ja on omiaan laskemaan sähkön markkinahintaa, jolloin teollisuus ja kuluttajat ovat myös saajapuolena. Suomessa kulutetaan vuodessa yli 80TWh sähköä (kts. Tilastokeskus). Jos sähkön hinta syystä tai toisesta laskisi 0,5c/kWh, saataisiin vuodessa hyötynä takaisin 400 miljoonaa, eli hyöty enemmän kuin kattaisi maksetun tuulivoimatuen (tuo 3mrd:n laskelma kattaa 10 vuoden ennakoidut kulut).</p><p></p><p>Tuollainen halpenemismahdollisuus (verrattuna siihen, että annetaan homman mennä markkinaehtoisesti mitenkään asiaan puuttumatta) ei välttämättä ole tuulesta temmattua ja silloin kun tukitaso säädettiin, epäiltiin sähkön hinnan nousevan paljonkin korkeammalle nykytasosta kuin tuolla 0,5c/kWh.</p><p></p><p>Norjassa ja Ruotsissa sähkön pörssihinta on pysytellyt 10...30% alle Suomen hinnan (viite: Tilastokeskus). Syy on vesivoiman riittävyys, mikä taas perustuu paitsi taloussuhdanteisiin niin Ruotsiin viime vuosina rakennettuun todella suureen tuulivoimakapasiteettiin (keskimääräinen tuotto näkyy talvikautena olleen samaa luokkaa kuin Suomen ydinvoimaloissa yhteensä). Näin vesivoima on voinut entistä enemmän siirtyä säätövoiman rooliin, mihin se mainiosti sopiikin.</p><p></p><p>Suomessa ei ole näkyvissä muun uuden voimantuotantokapasiteetin rakentamista ja vanhaa poistuu jopa nopeammin kuin uutta valmistuu (uudet ydinvoimaprojektit ovat kaupallisesti varsin riskipitoisia hankkeita ja poliittisesti hankalia toteuttaa, eikä kaukolämmön hinnoilla subventoitua puuyhteistuotantokapasiteettia kannata rakentaa, ellei suhteettoman kalliiksi jo hinnoiteltua kaukolämpöä saada nykyistä enempää kaupaksi; sähköntuotannon rakentamiskerroinkin vain laskee, kun vanhoja fossiilienergialla toimivia kaukolämpölaitoksia korvataan puupohjaisia polttoaineita käyttävillä).</p><p></p><p>Suomesta on niin järeät voimasiirtoyhteydet Ruotsiin, että ne imisivät nykyiseen verrattuna periaatteessa kymmenkertaisen tuulivoimakapasiteetin marginaalituoton vietäväksi Ruotsiin, jolloin sekä pohjoismainen että myös suomalainen vesivoima voisivat entistä enemmän palvella säätövoimana. Tällä hetkellähän johdot tuovat päiväsaikaan järjestään täydellä kapasiteetilla vesi-, ydin- ja tuulisähköä Suomeen. Ainakin pääosan ajasta sähkön hinta laskisi Suomessa huomattavasti pienemmälläkin lisäkapasiteetilla, kun polttoainekustannuksista ei tarvitse välittää ja marginaaliset tuotantokustannukset ovat niin alhaiset, että ne ovat kilpailukykyiset pohjoismaisilla tukkusähkömarkkinoilla.</p><p></p><p>Tuontijohtojen kapasiteettiakaan ei oikein pysty lisäämään yksipuolisesti tuontikaupan hintatason edullisuuteen vedoten (nettotuoja joutuu hiukan huutolaispojan asemaan), vaan Suomesta pitäisi olla ajoittain tarjolla sähköä myös vientiin, jotta Ruotsissa innostuttaisiin jo ennestään järeiden siirtoyhteyksien kehittämisestä. Sikäläinen aikaisempi satsaus tuulivoimaan halutaan mieluummin säilyttää sikäläisen teollisuuden kilpailuetuna ja tasata vaihteleva tuotto yhdessä Norjan kanssa, kun Suomesta ei ole mitään annettavaa kokonaisuuden taloudellisuuden edistämiselle. Ennen tuulivoimaa vielä oli, kun Suomen lämpövoima toimi säätövoimana ja vesivarastoja voitiin näin säästää yöaikana päivänajan huippukuormitusta varten.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="kotte, post: 14609, member: 112"] Huomauttaisin vain tuohon, että tukiaisilla rakennettu lisäkapasiteetti samalla lisää sähkön tarjontaa ja on omiaan laskemaan sähkön markkinahintaa, jolloin teollisuus ja kuluttajat ovat myös saajapuolena. Suomessa kulutetaan vuodessa yli 80TWh sähköä (kts. Tilastokeskus). Jos sähkön hinta syystä tai toisesta laskisi 0,5c/kWh, saataisiin vuodessa hyötynä takaisin 400 miljoonaa, eli hyöty enemmän kuin kattaisi maksetun tuulivoimatuen (tuo 3mrd:n laskelma kattaa 10 vuoden ennakoidut kulut). Tuollainen halpenemismahdollisuus (verrattuna siihen, että annetaan homman mennä markkinaehtoisesti mitenkään asiaan puuttumatta) ei välttämättä ole tuulesta temmattua ja silloin kun tukitaso säädettiin, epäiltiin sähkön hinnan nousevan paljonkin korkeammalle nykytasosta kuin tuolla 0,5c/kWh. Norjassa ja Ruotsissa sähkön pörssihinta on pysytellyt 10...30% alle Suomen hinnan (viite: Tilastokeskus). Syy on vesivoiman riittävyys, mikä taas perustuu paitsi taloussuhdanteisiin niin Ruotsiin viime vuosina rakennettuun todella suureen tuulivoimakapasiteettiin (keskimääräinen tuotto näkyy talvikautena olleen samaa luokkaa kuin Suomen ydinvoimaloissa yhteensä). Näin vesivoima on voinut entistä enemmän siirtyä säätövoiman rooliin, mihin se mainiosti sopiikin. Suomessa ei ole näkyvissä muun uuden voimantuotantokapasiteetin rakentamista ja vanhaa poistuu jopa nopeammin kuin uutta valmistuu (uudet ydinvoimaprojektit ovat kaupallisesti varsin riskipitoisia hankkeita ja poliittisesti hankalia toteuttaa, eikä kaukolämmön hinnoilla subventoitua puuyhteistuotantokapasiteettia kannata rakentaa, ellei suhteettoman kalliiksi jo hinnoiteltua kaukolämpöä saada nykyistä enempää kaupaksi; sähköntuotannon rakentamiskerroinkin vain laskee, kun vanhoja fossiilienergialla toimivia kaukolämpölaitoksia korvataan puupohjaisia polttoaineita käyttävillä). Suomesta on niin järeät voimasiirtoyhteydet Ruotsiin, että ne imisivät nykyiseen verrattuna periaatteessa kymmenkertaisen tuulivoimakapasiteetin marginaalituoton vietäväksi Ruotsiin, jolloin sekä pohjoismainen että myös suomalainen vesivoima voisivat entistä enemmän palvella säätövoimana. Tällä hetkellähän johdot tuovat päiväsaikaan järjestään täydellä kapasiteetilla vesi-, ydin- ja tuulisähköä Suomeen. Ainakin pääosan ajasta sähkön hinta laskisi Suomessa huomattavasti pienemmälläkin lisäkapasiteetilla, kun polttoainekustannuksista ei tarvitse välittää ja marginaaliset tuotantokustannukset ovat niin alhaiset, että ne ovat kilpailukykyiset pohjoismaisilla tukkusähkömarkkinoilla. Tuontijohtojen kapasiteettiakaan ei oikein pysty lisäämään yksipuolisesti tuontikaupan hintatason edullisuuteen vedoten (nettotuoja joutuu hiukan huutolaispojan asemaan), vaan Suomesta pitäisi olla ajoittain tarjolla sähköä myös vientiin, jotta Ruotsissa innostuttaisiin jo ennestään järeiden siirtoyhteyksien kehittämisestä. Sikäläinen aikaisempi satsaus tuulivoimaan halutaan mieluummin säilyttää sikäläisen teollisuuden kilpailuetuna ja tasata vaihteleva tuotto yhdessä Norjan kanssa, kun Suomesta ei ole mitään annettavaa kokonaisuuden taloudellisuuden edistämiselle. Ennen tuulivoimaa vielä oli, kun Suomen lämpövoima toimi säätövoimana ja vesivarastoja voitiin näin säästää yöaikana päivänajan huippukuormitusta varten. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Tuulivoima
Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös