Onko mitenkään mahdollista kytkeä järkevästi aurinkopaneelien tavallisten starttiakkujen lisäksi AGM akkuja? Tällä hetkellä järjestelmässä kiinni kaksi 200Ah "rekka-akkua" ja nyt sain kaksi 160Ah AGM akkua. Eli tällaiset http://www.blueboxbatteries.co.uk/fiamm-12umtb160---12v-160ah-vrla-battery~189 ja kiinnostaisikin että saako nuo AGM akut hyödynnettyä jo valmiina olevassa järjestelmässä. Vanhat akut on kytketty rinnan.
-
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Starttiakkujen ja AGM akkujen kytkentä
- Viestiketjun aloittaja Patze
- Aloituspäivämäärä
Patze sanoi:
Laita Bilteman latausrele vanhojen ja uusien akkujen väliin eli vanhojen tultua täyteen saavat AGM:t latausta.
Tarvitset sitten vielä päävirtakytkimen, jolla valitset kumpaa akustoa käytät. Yhtä aikaa niitä ei voi käyttää ja oletuksena on että molemmilla akustoilla on samanlainen latausprofiili.
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Sahkotarvikkeet/Erotusrele-25230/
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Virtakytkimet/Akunvalitsin-1-2-12-25877/
Itellä on kaksi akkua saman verkkolaturin perässä mutta eri silloilla tasasuunnattuna, kulutus kummastakin omiin piireihin.
Paneelien perässä voisi erottaa toisistaan diodeilla mutta vienee osan tehosta.
Lyhytaikaisiin kulutushuippuihin voi kytkeä rinnakkainkin mutta jatkuvasti en pitäisi kytkettynä toisiinsa, ainakaan noita jotka seisovat "hätävaravoimaakkuina".
Paneelien perässä voisi erottaa toisistaan diodeilla mutta vienee osan tehosta.
Lyhytaikaisiin kulutushuippuihin voi kytkeä rinnakkainkin mutta jatkuvasti en pitäisi kytkettynä toisiinsa, ainakaan noita jotka seisovat "hätävaravoimaakkuina".
nikfly
New member
Ominaisuudet
VRLA-akut soveltuvat käyttöön, jossa akku sijaitsee yleisissä tiloissa (ei tarvita erillistä akkuhuonetta). Lyijyakku on suosittu vaihtoehto, kun hinta halutaan pitää edullisena eikä akun paino tai tila ole rajoittava tekijä. VRLA:ta käytetään nykyisin esimerkiksi UPS:issä, pyörätuoleissa ja hätävalaistuksessa. VRLA-akku voidaan valmistaa joko niin sanottuna putkilevyakkuna tai ristikkolevyakkuna. Ristikkolevyakuissa levyjen välinen etäisyys on pieni, jolloin akun sisäinen resistanssi on alhainen. Nämä akut valmistetaan yleensä AGM-tekniikalla. VRLA-akut soveltuvatkin hyvin paikallisakkukäyttöön, koska niiden itsepurkautuminen on hidasta ja niitä voidaan pitää ylläpitolatauksella täysinä. Kylmässä VRLA ei anna kovin hyvin virtaa. AGM-akkujen etuina lyijyhyytelöakkuihin verrattaessa ovat halvempi hinta ja parempi virranantokyky lyhyillä purkauksilla. Lyijyhyytelöakut valmistetaan yleensä putkilevyrakenteisina, jolloin levyjen etäisyys toisistaan on isompi kuin AGM-akuissa. Putkirakenteiset hyytelöakut kestävätkin hyvin pitkäaikaista purkausta. Niiden etuina on pidempi elinikä eli enemmän purkaus-varausjaksoja kuin AGM-akuilla. Nykyisin lyijyhyytelöakkuja käytetään enimmäkseen syklisissä käytöissä, kuten pyörätuoleissa, siivouskoneissa ja trukeissa.
Lataus ja käyttö
Lyijyakkujen latauslaitteiden ominaisuudet on määritelty standardissa DIN 41772..4. Trukkiakkujen yksinkertaisin latauslaite on niin sanotun Wa-käyrän mukainen laturi. Siinä latausvirta laskee lineaarisesti akkujännitteen noustessa. Latauslaitteen nimellisvirta määritellään akun nimellisjännitteen (2,0 V/k) arvolla. Kaasuuntumisjännitteellä (2,4 V/k) virran tulee olla 50 % nimellisarvostaan ja loppujännitteellä (2,65 V/k) noin 25 % nimellisarvostaan. W-käyrän mukaisen trukkiakkulaturin koko on 80 % akun viiden tunnin purkausvirran arvosta. Paikallisakuille käytetään IU-laturia. Tällöin I kuvaa vakiovirtavaihetta (virtarajoitus) ja U vakiojännitevaihetta. Tyhjään tai vajaaseen akkuun latauslaite varaa nimellisvirtaa. Kun akun varaustila nousee, nousee samalla akun napajännite ja lataus siirtyy vakiojännitevaiheesen. Tyhjän akun varaaminen 8085 %:iin kapasiteetista kestää noin 58 tuntia, ja täysi varaus saavutetaan 24 tunnissa. VRLA sietää rajoitettua pikalatausta, kunhan akun kennojännite ei pääse nousemaan yli 2,4 V:n. VRLA-akkuja ei saisi koskaan ladata normaalilla auton akkulaturilla, joka on tarkoitettu avoimille lyijyakuille. AGM-akkua ei saa purkaa alle jännitetason 1,50 V/kenno, vaan se olisi syytä ladata aiemmin. Akun kestoikä voi olla jopa tuhansia syklejä purkamisten syvyydestä ja ympäristöolosuhteista riippuen.
Ei noita kirjaviisauksia tarvitse ihan kirjaimellisesti tulkita. Kauppiashan myy sulle uuden laturin sanoessaan ettei koskaan saa ladata tavallisella laturilla
Olkoon akku (lyijy) tai laturi mikätahansa niin ensimmäinen perussääntö on että latausvirta ei saisi olla suurempi kuin 0,1 C, esme 100Ah/ 10 A. Tuota isompi latausvirta on tulkittava pikalataukseksi ja ohjeet sen mukaan. Aktiivisen massan kerrostuminen on tasaisempaa jos pysytään puolet pienemmässä virrassa.
Toinen tärkeä asia on max akun napajännite, mikään akku ei kestä jatkuvaa ylilatausta, sen suhteen taitaa hyytelöakut olla allergisempiä koska hyytelön "keittäminen" on paha asia. Suljetuissa akuissa voi paine nousta liiaksi kun kompensointi ei toimi.
Eikä akun syväpurkaus sinänsä lyhennä akun ikää, vaan se että sen lataus ei enää oiken tapahdu suotuisasti.
Olkoon akku (lyijy) tai laturi mikätahansa niin ensimmäinen perussääntö on että latausvirta ei saisi olla suurempi kuin 0,1 C, esme 100Ah/ 10 A. Tuota isompi latausvirta on tulkittava pikalataukseksi ja ohjeet sen mukaan. Aktiivisen massan kerrostuminen on tasaisempaa jos pysytään puolet pienemmässä virrassa.
Toinen tärkeä asia on max akun napajännite, mikään akku ei kestä jatkuvaa ylilatausta, sen suhteen taitaa hyytelöakut olla allergisempiä koska hyytelön "keittäminen" on paha asia. Suljetuissa akuissa voi paine nousta liiaksi kun kompensointi ei toimi.
Eikä akun syväpurkaus sinänsä lyhennä akun ikää, vaan se että sen lataus ei enää oiken tapahdu suotuisasti.