virtuaaliharri
Member
Tässä lupaamani ruuvipaaluille soveltuva talo. Uusille lukijoille varoitukseksi, että ihan amatööri olen, joten sen mukaan tulkinnat. 
Lähtökohtana hahmotelmassa on nopea omatoimirakentaminen, kohtuulliset materiaalikustannukset, vähäinen materiaalihukka, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä sisäilmanlaatu. Sellainen varauma tuohon rakentamisen nopeuteen, että nopeus vaatii tehtaassa tehdyt kattotuolielementit ja niille kevyet tukielementit seinätolppien päälle. Muussa tapauksessa menee taitoa vaativaksi värkkäämiseksi. Erityispiirteenä tässä on, että kattotuolien alapaarre jää näkyväksi kattopalkiksi, jonka päälle sisäkatto on nopea rakentaa.
Lämmitysjärjestelmänä hahmotelmassa on ilmalämpöpumppu, piirtämättömät sähköradiaattorit lisälämmittiminä sekä tuloilman lämmitys (ja jäähdytys) maapiirin ja kanavapatterin kautta kiertävällä vedellä. Koska rakennuksen sokkelilevynä toimii reikäpelti runsaalla rei'ityksellä, pitäisi ilmalämpöpumpun ulkoyksikön toimia turvallisesti ryömintätilassa, varsinkaan kun mitään orgaanista ainetta ei siellä olisi. Reikälevyn ansiosta ryömintätilaan muodostuisi oma mikroilmastonsa. Ryömintätilan pohjan peitoksi tulisi louhetta, joka lisäisi lyhytaikaista maapohjan varaavuutta: päivällä lämpöä massoihin ja yöllä ryömintätilan ilmaan ILPun pumpattavaksi sisään.
Vaikka vaipan rakenne olisi tuossa ulospäin harveneva, niin kosteus- ja lämpöteknistä toimintaa on parannettu lisäämällä tuulensuojavillalevyjen ja EPS-eristeen väliin seinätolppien lomaan vaipan tuuletus terassin sokkelin aurinkoilmalämmittimen lämmittämällä ilmalla. Tuuletus pysähtyy kun aurinko ei paista. Tämä varmistaa sisäseinälevyn (OSB) läpi pääsevän vähäisen kosteuden tuulettumisen pois.
Ilmanvaihtojärjestelmässä on minimoitu kanavien kuin komponenttien määrä ylipäätään: raitisilmasäleikkö terassin valokatteen alle suojaan, sähkösuodatin, puhallin ja hajoitin, joka levittää ulkoilman lämpimän ilman joukkoon katonrajaan. Poistot jokaiseen huoneeseen tulevaan lattiaventtiiliin, joka varustettu takaisinvirtauksen estäjällä. Toisin sanoen talo olisi hyvin lievästi ylipaineistettu. Helpoin reitti kosteudelle poistua talosta, olisivat lattiaventtiilit, joten miksi se tunkeutuisi seiniin. Lämmön talteenotto poistoilmasta tapahtuisi ryömintätilassa ilmalämpöpumpun toimesta silloin kun lämpöä tarvitaan. Runsaan poistoilmaventiloinnin ja vain yhden tuloilmapuhaltimen ansiosta ei ilmanvaihto juurikaan ääntä pitäisi. Ikkunan avaamalla voisi huonekohtaisesti lisätä tuuletusta.
OPTIOT: aurinkopaneeleilla talo muuttuisi plusenergiataloksi, kun ILP saisi käyttöenergiansa aurinkosähköstä (teoriassa) ja aurinkokeräimillä voisi puolestaan lämmittää käyttöveden. Toki vähäisen käyttöveden tarpeen voisi tyydyttää aurinkosähköllä lämmittämällä. Teknisessä mielessä VILP olisi myös mahdollinen lisä tai vaihtoehto.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Esimerkiksi hiljan opin, että ontelolaatat eivät olekaan pinnaltaan suoria ja siitä taas seurasi, ettei eräs idea toiminut. Vastaavasti tässä esittämissäni asioissa voi olla ominaisuuksia, jotka torpedoivat jonkin esittämäni toiminnallisuuden.
ED.: korjattu otsikon kirjoitusvirhe
Lähtökohtana hahmotelmassa on nopea omatoimirakentaminen, kohtuulliset materiaalikustannukset, vähäinen materiaalihukka, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä sisäilmanlaatu. Sellainen varauma tuohon rakentamisen nopeuteen, että nopeus vaatii tehtaassa tehdyt kattotuolielementit ja niille kevyet tukielementit seinätolppien päälle. Muussa tapauksessa menee taitoa vaativaksi värkkäämiseksi. Erityispiirteenä tässä on, että kattotuolien alapaarre jää näkyväksi kattopalkiksi, jonka päälle sisäkatto on nopea rakentaa.
Lämmitysjärjestelmänä hahmotelmassa on ilmalämpöpumppu, piirtämättömät sähköradiaattorit lisälämmittiminä sekä tuloilman lämmitys (ja jäähdytys) maapiirin ja kanavapatterin kautta kiertävällä vedellä. Koska rakennuksen sokkelilevynä toimii reikäpelti runsaalla rei'ityksellä, pitäisi ilmalämpöpumpun ulkoyksikön toimia turvallisesti ryömintätilassa, varsinkaan kun mitään orgaanista ainetta ei siellä olisi. Reikälevyn ansiosta ryömintätilaan muodostuisi oma mikroilmastonsa. Ryömintätilan pohjan peitoksi tulisi louhetta, joka lisäisi lyhytaikaista maapohjan varaavuutta: päivällä lämpöä massoihin ja yöllä ryömintätilan ilmaan ILPun pumpattavaksi sisään.
Vaikka vaipan rakenne olisi tuossa ulospäin harveneva, niin kosteus- ja lämpöteknistä toimintaa on parannettu lisäämällä tuulensuojavillalevyjen ja EPS-eristeen väliin seinätolppien lomaan vaipan tuuletus terassin sokkelin aurinkoilmalämmittimen lämmittämällä ilmalla. Tuuletus pysähtyy kun aurinko ei paista. Tämä varmistaa sisäseinälevyn (OSB) läpi pääsevän vähäisen kosteuden tuulettumisen pois.
Ilmanvaihtojärjestelmässä on minimoitu kanavien kuin komponenttien määrä ylipäätään: raitisilmasäleikkö terassin valokatteen alle suojaan, sähkösuodatin, puhallin ja hajoitin, joka levittää ulkoilman lämpimän ilman joukkoon katonrajaan. Poistot jokaiseen huoneeseen tulevaan lattiaventtiiliin, joka varustettu takaisinvirtauksen estäjällä. Toisin sanoen talo olisi hyvin lievästi ylipaineistettu. Helpoin reitti kosteudelle poistua talosta, olisivat lattiaventtiilit, joten miksi se tunkeutuisi seiniin. Lämmön talteenotto poistoilmasta tapahtuisi ryömintätilassa ilmalämpöpumpun toimesta silloin kun lämpöä tarvitaan. Runsaan poistoilmaventiloinnin ja vain yhden tuloilmapuhaltimen ansiosta ei ilmanvaihto juurikaan ääntä pitäisi. Ikkunan avaamalla voisi huonekohtaisesti lisätä tuuletusta.
OPTIOT: aurinkopaneeleilla talo muuttuisi plusenergiataloksi, kun ILP saisi käyttöenergiansa aurinkosähköstä (teoriassa) ja aurinkokeräimillä voisi puolestaan lämmittää käyttöveden. Toki vähäisen käyttöveden tarpeen voisi tyydyttää aurinkosähköllä lämmittämällä. Teknisessä mielessä VILP olisi myös mahdollinen lisä tai vaihtoehto.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Esimerkiksi hiljan opin, että ontelolaatat eivät olekaan pinnaltaan suoria ja siitä taas seurasi, ettei eräs idea toiminut. Vastaavasti tässä esittämissäni asioissa voi olla ominaisuuksia, jotka torpedoivat jonkin esittämäni toiminnallisuuden.
ED.: korjattu otsikon kirjoitusvirhe