Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Aurinkosähkö
Paras aurinkosähkön tuottokuukausi tänävuonna?
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="fraatti" data-source="post: 32719" data-attributes="member: 4834"><p>Olen ihan mielenkiinnosta tutkinut syitä tähän. Kuvassa siis vuotoinen tuotto optimikulmassa.</p><p><img src="https://i.imgur.com/3nPJ7zK.png" alt="" class="fr-fic fr-dii fr-draggable " style="" /></p><p></p><p>Varsinkin kun tuota verrataan tähän niin rannikot pistävät silmään. Pilvisyys lienee suurin selittävä tekijä mutta mahtaako hajasäteilykin olla suurempaa rannikon tuntumissa?</p><p></p><p><img src="https://i.imgur.com/6MF8dT1.png" alt="" class="fr-fic fr-dii fr-draggable " style="" /></p><p></p><p>Itse mietin että taivaankansi on aivan kuin lampunvarjostin jossa kirkkain piste on se itse aurinko. Kuitenkin kohteen säteilyn määrään vaikuttaa se koikonaisuus eli "lampuvarjostin" tai koko taivaankansi mistä sitä sätelyä voi tulla. Jos rannikolla pilvisyys on vähäsempää niin tavallaan taivaanranta saattaa olla "vaalempi" myös rannikon läheisyydessä vaikka suoranaisesti ko kohdan päällä pilviä olisikin joka johtaa hajasätelyn määrän kasvuun myös pilvipeitteen alla? Jossain suomalaisissa aurinkosähköä käsittelevissä jutuissa asiaa on käsitelty mutta tuo on vaikea pukea sanoiksi.</p><p></p><p></p><p>Pilviin liittyen, tuollaisia juttuja on sattunut silmiin.</p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong><em>Pilvisyys ja auringonpaiste</em></strong></span></p><p><em>Suomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missä aurinko paistaa keskimäärin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien määrä vähenee asteittain sisämaahan ja pohjoiseen päin mentäessä niin, että vähiten auringonpaistetta saadaan Lapin itäosassa, noin 1300 tuntia vuodessa.</em></p><p><em>Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllä ja talvella. Pilvisiä päiviä, jolloin vähintään 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensä enemmän kuin selkeitä (enintään 20 % taivaankannesta pilvien peitossa) tai osittain pilvisiä päiviä. Eniten selkeitä päiviä esiintyy touko-kesäkuussa, vähiten marras-joulukuussa.</em></p><p>[URL unfurl="false"]https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.html[/URL]</p><p></p><p><strong><em>Suomen pilvioloista</em></strong></p><p><em>Kokonaispilvisyys on pienimmillään touko-kesäkuun öinä, Helsinki-Vantaan lentokentällä se on vain 45 %. Vuoden pilvisimmät kuukaudet ovat marras-joulukuu, jolloin kokonaispilvisyys on 80 %. Vuorokausivaihtelua ei juuri ole talvella, mutta maaliskuun yöt ovat hieman selkeämmät ja kesäyöt ovat vielä selkeämmät. Maalis-huhtikuun öinä on keskimäärin 60 % pilvisyys.</em></p><p><em>Suomessa sisämaassa on hieman pilvisempää kuin rannikolla, jossa pilvisyys on 65-70 %.</em></p><p><em>Keskipilvisyys on maaliskuussa alhaisimmillaan. Se on noin 57 %. Helsingissä tosin kesäkuu on yhtä selkeä, sisämaassa maaliskuu on selvästi kaikista vuoden kuukausista vähäpilvisin.</em></p><p><em>Pilvisiä päiviä on kaikkina kuukausina enemmän kuin selkeitä. Maaliskuu on kaikista kuukausista selkein. Silloin päivistä 20 % on selkeitä ja 30 % pilvisiä.</em></p><p><em>Talvella joulu-helmikuussa selkeitä päiviä on vain 2-3 kuukaudessa, pilvisiä päiviä on 12-20. Kesällä kesä-elokuussa selkeitä päiviä on 2-5 kuukaudessa ja 7-13 pilvistä päivää.</em></p><p><em>[URL unfurl="false"]https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/paasonen.htm[/URL]</em></p><p><em></em></p><p><em><strong><span style="font-size: 15px">Toukokuu</span></strong> on pohjolassa aurinkoisin ja kuivin kuukausi, mikä johtuu siitä, että talven pakkasten jälkeen ilmasto on edelleen kuiva, mutta alkaa hiljalleen kostua alkavan kesän aikana. Toukokuussa ei mitata juuri koskaan Suomen sisämaassa suuria tuulennopeuksia tai myrskyjä, toukokuu onkin kokonaisuudessaan tyyni kuukausi. Toukokuussa mitataan hellelukemia kahtena kolmesta vuodesta ainakin jossain päin Etelä-ja Keski-Suomea.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu#cite_note-11">[11]</a> Auringonpaistetunteja saadaan toukokuussa runsaasti koko Suomessa. toukokuun puolestavälistä heinäkuun puoleen väliin on aurinkoisinta aikaa Suomessa, tänä aikana saadaan keskimäärin eniten auringonpaistetunteja päivisin jokaisena vuorokautena. Lapissa alkaa toukokuussa yötön yö, Etelä-Suomi kokiessa viimeiset pimeät yöt ennen valoisien kesäöiden alkamista.</em></p><p><em></em></p><p><em>Toukokuun sademäärätkin ovat Suomessa alhaisia, vaikka lämpötilat ovatkin jo melko korkeita päivisin, joten suhteellisesti toukokuu lienee kasvien kannalta ainakin Etelä-Suomessa vuoden kuivinta aikaa. Sadepäiviä kertyy Suomessa toukokuun aikana vähiten, Etelä-Suomessakin keskimäärin vain 8 päivää toukokuusta on sadepäiviä, pohjoisempana Suomessa niitä on taas noin 10 päivää toukokuusta.</em></p><p><em>[URL unfurl="false"]https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu[/URL]</em></p><p></p><p><span style="font-size: 15px"><strong><em>Merituuli: Syntymekanismi</em></strong></span></p><p><em>Kun kuumana kesäpäivänä Aurinko lämmittää meren lähellä olevaa maata, lämmin ilma laajenee. Laajetessaan ilma nostaa ylempiä ilmakerroksia ylöspäin luoden ylemmäksi ilmakehään (1km-3km) yläkorkeapaineen. Yläkorkeapaine pyrkii tasaamaan paine-eron puhaltamalla tuulta takaisin merelle ylämatalan suuntaan. Ylävirtaus siirtää massaa meren ylle aiheuttaen meren pinnan tasolle alakorkeapaineen, vastaavasti poistuva massa maan yllä aiheuttaa maan pinnan läheisyydessä alamatalan. Maanpinnan lähelle viriää alailmakehän paine-eroja tasoittava mereltä virtaava viilentävä tuuli, merituuli. Merituuli aiheuttaa maan pinnan lähelle konvergenssia (nousuvirtauksia) ja meren päälle divergenssiä (laskuvirtauksia).</em></p><p><em></em></p><p><em>Meren korkea ja maan matala ovat hienosti sanottuna termisiä matala- ja korkeapaineita. Päivän kuluessa merituuli voimistuu ja sen alue ulottuu yhä kauemmas merelle, sekä muuttaa suuntaansa etelärannikolla kaakosta lounaaseen (mikä johtuu Maan pyörimisestä) ikään kuin seuraten Auringon suuntaa. Samalla merituulen vaikutusala etenee yhä edemmäs sisämaahan.</em></p><p><em></em></p><p><em>Mantereen ylle syntyy ilmakehän epävakaisuutta ja kumpupilviä varsinkin juuri merituulen vaikutusalan ulkopuolelle. Monesti syntyy rannikon seutuville <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_rintama">kylmää rintamaa</a> muistuttava <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituulirintama">merituulirintama</a>, jonka kohdalla pilveilyn ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukkonen">ukkosenkin</a> todennäköisyys voi olla suuri. Kumpupilvistä voi noin kuudessa tunnissa kasvaa ukkosmyrskyjä. Samaan aikaan kun merituulen rajalla sisämaassa sataa kuuroina ja ehkä ukkostaa, rannikolla voi olla täysin aurinkoista. Kuuropilvet voivat ajautua merituulen päätyttyä sisämaasta rannikolle.</em></p><p><em>[URL unfurl="false"]https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituuli[/URL]</em></p></blockquote><p></p>
[QUOTE="fraatti, post: 32719, member: 4834"] Olen ihan mielenkiinnosta tutkinut syitä tähän. Kuvassa siis vuotoinen tuotto optimikulmassa. [IMG]https://i.imgur.com/3nPJ7zK.png[/IMG] Varsinkin kun tuota verrataan tähän niin rannikot pistävät silmään. Pilvisyys lienee suurin selittävä tekijä mutta mahtaako hajasäteilykin olla suurempaa rannikon tuntumissa? [IMG]https://i.imgur.com/6MF8dT1.png[/IMG] Itse mietin että taivaankansi on aivan kuin lampunvarjostin jossa kirkkain piste on se itse aurinko. Kuitenkin kohteen säteilyn määrään vaikuttaa se koikonaisuus eli "lampuvarjostin" tai koko taivaankansi mistä sitä sätelyä voi tulla. Jos rannikolla pilvisyys on vähäsempää niin tavallaan taivaanranta saattaa olla "vaalempi" myös rannikon läheisyydessä vaikka suoranaisesti ko kohdan päällä pilviä olisikin joka johtaa hajasätelyn määrän kasvuun myös pilvipeitteen alla? Jossain suomalaisissa aurinkosähköä käsittelevissä jutuissa asiaa on käsitelty mutta tuo on vaikea pukea sanoiksi. Pilviin liittyen, tuollaisia juttuja on sattunut silmiin. [SIZE=4][B][I]Pilvisyys ja auringonpaiste[/I][/B][/SIZE] [I]Suomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missä aurinko paistaa keskimäärin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien määrä vähenee asteittain sisämaahan ja pohjoiseen päin mentäessä niin, että vähiten auringonpaistetta saadaan Lapin itäosassa, noin 1300 tuntia vuodessa. Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllä ja talvella. Pilvisiä päiviä, jolloin vähintään 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensä enemmän kuin selkeitä (enintään 20 % taivaankannesta pilvien peitossa) tai osittain pilvisiä päiviä. Eniten selkeitä päiviä esiintyy touko-kesäkuussa, vähiten marras-joulukuussa.[/I] [URL unfurl="false"]https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.html[/URL] [B][I]Suomen pilvioloista[/I][/B] [I]Kokonaispilvisyys on pienimmillään touko-kesäkuun öinä, Helsinki-Vantaan lentokentällä se on vain 45 %. Vuoden pilvisimmät kuukaudet ovat marras-joulukuu, jolloin kokonaispilvisyys on 80 %. Vuorokausivaihtelua ei juuri ole talvella, mutta maaliskuun yöt ovat hieman selkeämmät ja kesäyöt ovat vielä selkeämmät. Maalis-huhtikuun öinä on keskimäärin 60 % pilvisyys. Suomessa sisämaassa on hieman pilvisempää kuin rannikolla, jossa pilvisyys on 65-70 %. Keskipilvisyys on maaliskuussa alhaisimmillaan. Se on noin 57 %. Helsingissä tosin kesäkuu on yhtä selkeä, sisämaassa maaliskuu on selvästi kaikista vuoden kuukausista vähäpilvisin. Pilvisiä päiviä on kaikkina kuukausina enemmän kuin selkeitä. Maaliskuu on kaikista kuukausista selkein. Silloin päivistä 20 % on selkeitä ja 30 % pilvisiä. Talvella joulu-helmikuussa selkeitä päiviä on vain 2-3 kuukaudessa, pilvisiä päiviä on 12-20. Kesällä kesä-elokuussa selkeitä päiviä on 2-5 kuukaudessa ja 7-13 pilvistä päivää. [URL unfurl="false"]https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/paasonen.htm[/URL] [B][SIZE=4]Toukokuu[/SIZE][/B] on pohjolassa aurinkoisin ja kuivin kuukausi, mikä johtuu siitä, että talven pakkasten jälkeen ilmasto on edelleen kuiva, mutta alkaa hiljalleen kostua alkavan kesän aikana. Toukokuussa ei mitata juuri koskaan Suomen sisämaassa suuria tuulennopeuksia tai myrskyjä, toukokuu onkin kokonaisuudessaan tyyni kuukausi. Toukokuussa mitataan hellelukemia kahtena kolmesta vuodesta ainakin jossain päin Etelä-ja Keski-Suomea.[URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu#cite_note-11'][11][/URL] Auringonpaistetunteja saadaan toukokuussa runsaasti koko Suomessa. toukokuun puolestavälistä heinäkuun puoleen väliin on aurinkoisinta aikaa Suomessa, tänä aikana saadaan keskimäärin eniten auringonpaistetunteja päivisin jokaisena vuorokautena. Lapissa alkaa toukokuussa yötön yö, Etelä-Suomi kokiessa viimeiset pimeät yöt ennen valoisien kesäöiden alkamista. Toukokuun sademäärätkin ovat Suomessa alhaisia, vaikka lämpötilat ovatkin jo melko korkeita päivisin, joten suhteellisesti toukokuu lienee kasvien kannalta ainakin Etelä-Suomessa vuoden kuivinta aikaa. Sadepäiviä kertyy Suomessa toukokuun aikana vähiten, Etelä-Suomessakin keskimäärin vain 8 päivää toukokuusta on sadepäiviä, pohjoisempana Suomessa niitä on taas noin 10 päivää toukokuusta. [URL unfurl="false"]https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu[/URL][/I] [SIZE=4][B][I]Merituuli: Syntymekanismi[/I][/B][/SIZE] [I]Kun kuumana kesäpäivänä Aurinko lämmittää meren lähellä olevaa maata, lämmin ilma laajenee. Laajetessaan ilma nostaa ylempiä ilmakerroksia ylöspäin luoden ylemmäksi ilmakehään (1km-3km) yläkorkeapaineen. Yläkorkeapaine pyrkii tasaamaan paine-eron puhaltamalla tuulta takaisin merelle ylämatalan suuntaan. Ylävirtaus siirtää massaa meren ylle aiheuttaen meren pinnan tasolle alakorkeapaineen, vastaavasti poistuva massa maan yllä aiheuttaa maan pinnan läheisyydessä alamatalan. Maanpinnan lähelle viriää alailmakehän paine-eroja tasoittava mereltä virtaava viilentävä tuuli, merituuli. Merituuli aiheuttaa maan pinnan lähelle konvergenssia (nousuvirtauksia) ja meren päälle divergenssiä (laskuvirtauksia). Meren korkea ja maan matala ovat hienosti sanottuna termisiä matala- ja korkeapaineita. Päivän kuluessa merituuli voimistuu ja sen alue ulottuu yhä kauemmas merelle, sekä muuttaa suuntaansa etelärannikolla kaakosta lounaaseen (mikä johtuu Maan pyörimisestä) ikään kuin seuraten Auringon suuntaa. Samalla merituulen vaikutusala etenee yhä edemmäs sisämaahan. Mantereen ylle syntyy ilmakehän epävakaisuutta ja kumpupilviä varsinkin juuri merituulen vaikutusalan ulkopuolelle. Monesti syntyy rannikon seutuville [URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_rintama']kylmää rintamaa[/URL] muistuttava [URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituulirintama']merituulirintama[/URL], jonka kohdalla pilveilyn ja [URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukkonen']ukkosenkin[/URL] todennäköisyys voi olla suuri. Kumpupilvistä voi noin kuudessa tunnissa kasvaa ukkosmyrskyjä. Samaan aikaan kun merituulen rajalla sisämaassa sataa kuuroina ja ehkä ukkostaa, rannikolla voi olla täysin aurinkoista. Kuuropilvet voivat ajautua merituulen päätyttyä sisämaasta rannikolle. [URL unfurl="false"]https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituuli[/URL][/I] [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Aurinkosähkö
Paras aurinkosähkön tuottokuukausi tänävuonna?
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!