Paras aurinkosähkön tuottokuukausi tänävuonna?

Minä kuukautena saadaan parhaiten tuottoa paneleista?

  • Huhtikuu

  • Toukokuu

  • Kesäkuu

  • Heinäkuu

  • Elokuu

  • Syyskuu


Tulokset nähtävillä äänestämisen jälkeen.

Savonius

Active member
Mitä loivemmassa kulmassa paneeli on sitä todennäköisempää on että paras tuotto tulee kesäkuussa. Liittyy tuhon kysymykseen kuitenkin myös monia muita muuttujia. Ei ole täysin poissuljettu ettei jonakin vuonna joku kesän kuukaausista olisi täysin pilvinen
 

fraatti

Member
Surkeaa tuo keli on kyllä ollut. Ja taitaa myös jatkua sellaisena.

Vaikka aamuisin paistaisi aurinko, iltapäivällä niskaan voi tulla kylmä suihku – Pekka Pouta: "Itse jännitän sitä, tuleeko tästä toukokuu ilman 20 asteen lämpötiloja?"
 

fraatti

Member
Mitä loivemmassa kulmassa paneeli on sitä todennäköisempää on että paras tuotto tulee kesäkuussa. Liittyy tuhon kysymykseen kuitenkin myös monia muita muuttujia. Ei ole täysin poissuljettu ettei jonakin vuonna joku kesän kuukaausista olisi täysin pilvinen
Leikkimielistä lottoamistahan tämä on.

PV-gis arpoo tälläiset lukemat 1 kWp voimalalle joka on vaakatasossa, 0 astetta.
1589810963475.png


30 asteessa
1589811087393.png


60 asteessa
1589811145277.png


90 asteessa
1589811327946.png


Yleisin asennuskulma lienee kuitenkin katonsuuntainen eli varmaan alta 30 astetta?
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Active member
Niin, talvikuukaudet varmaankin aina lumettomia eikä huurrekaan vaivaa talvella koskaan. Ivalossa taitaa olla vieläkin vaakasuoran paneelin päällä metri lunta. No, saattoihan tuon krafiikan esittelyssä olla että se oli jollekin paikkakunnalle.
Tuossa on Mynämäen keskustassa kaksikin 20Kwh kenttää 30 asteen katolla etelään suunnattuna. Molempia pääsi alkuvuosina seuraamaan netissä. Kummastakaan ei juuri keväällä tullut vatin vattia ennen kuin jää suli paneelien päältä maaliskuun loppupuolella. Toinen ainakin on täysin vailla varjoja.
 

fraatti

Member
Niin, talvikuukaudet varmaankin aina lumettomia eikä huurrekaan vaivaa talvella koskaan. Ivalossa taitaa olla vieläkin vaakasuoran paneelin päällä metri lunta. No, saattoihan tuon krafiikan esittelyssä olla että se oli jollekin paikkakunnalle.
Tuossa on Mynämäen keskustassa kaksikin 20Kwh kenttää 30 asteen katolla etelään suunnattuna. Molempia pääsi alkuvuosina seuraamaan netissä. Kummastakaan ei juuri keväällä tullut vatin vattia ennen kuin jää suli paneelien päältä maaliskuun loppupuolella. Toinen ainakin on täysin vailla varjoja.
Pirkkalan lentokentällä tämä oli laitettu. En huomannut mainita aikaisemmin.

Tässä Ivalon lentokenttä, PV-GIS arpoo tuonne parhaaksi kulmaksi -8 ja 50 astetta. Joka kulmalla tuolla paras kuukausi on toukokuu.
Tuottokäyrä tuolla poikkeaa melkoisesti siitä mitä se oli Pirkkalan lentokentällä kuukausijakaumassa. Kulmaksi arpoi Pirkkalaan -6 ja 46.
1589839266168.png


Vertailuksi vielä Hanko. 1 & 45 astetta. Sen ainakin huomaa että pilvet eivät täällä paljoa häiriköi ja tuotto on sen mukainen. Vuosituotto Hangossa 1086kWh, Pirkkalassa 892kWh ja Ivalossa 740 kWh. Oulu 899kWh, Vaasa 998kWh, Jyväskylä 858 kWh, Pori 900kWh, Joensuu 866kWh.
1589839855407.png
 

denzil dexter

Active member
Juttelin erään meteorologin kanssa aiheesta. Hänen mukaansa kesällä tulee selvästi useammin iltapäiväpilviä, paitsi jos tappohelle jumittaa päälle. Silloin taas paneelien lämpötila alkaa haitata tuottoa ja paneelit usein myös likaantuvat tuollaisen jakson aikana. Pelkän auringon aseman puolesta kesä- ja heinäkuussa pitäisi tulla enemmän watteja kuin toukokuussa, mutta silti toukokuu on mitatuissa tuotoissa yleisempi maksimi kuin kesä- ja heinäkuu yhteensä.
 

korsteeni

Member
Miksi juuri paneleissa takerrutaan lumen ja lian haittavaikutuksiin tyyliin ettei nihin voi vaikuttaa
Kai ihmiset lakaisevat lumet rappusilta aamuisin jos sitä on kertynyt, samoin autonsa päältä, ja pesettävät autoaan yhtenään, mikä ihme on ettei paneneita saisi huoltaa, jos rengas on vajaa, siihen yleensä lisätään ilmaa eikä valiteta ettei ajaminen enää onnistu, sanoisinko sairasta

...no, ajattelimpahan vaan tekstin muodossa
 

denzil dexter

Active member
Miksi juuri paneleissa takerrutaan lumen ja lian haittavaikutuksiin tyyliin ettei nihin voi vaikuttaa
Kai ihmiset lakaisevat lumet rappusilta aamuisin jos sitä on kertynyt, samoin autonsa päältä, ja pesettävät autoaan yhtenään, mikä ihme on ettei paneneita saisi huoltaa, jos rengas on vajaa, siihen yleensä lisätään ilmaa eikä valiteta ettei ajaminen enää onnistu, sanoisinko sairasta

...no, ajattelimpahan vaan tekstin muodossa
Rappuset ja auton katto ovat keskimäärin vähän alempana kuin paneelit. Jossain okt:n 40 asteen harjakatolla paneelien huolto vaatisi työsuojelumääräysten mukaan henkilönostimen tai katolle putoamissuojajärjestelmän. Todennäköisesti tästä syystä niiden pesua ei uskalleta suositella. Jos pesu onnistuu maasta käsin, niin se on tietysti eri asia.
Olen joskus pessyt paneeleita kesällä, mutta vaikutus on ollut melko lyhytaikainen. Yleensä jo seuraavana päivänä on selvästi havaittava pölykerros päällä. Toisaalta sitten hellejakson jälkeen tulee aina sade joka huuhtelee paneelit ja poistaa pölyn myös ilmasta ja pintamaasta. Asun korvessa, joten mitään maantiepölyä, nokea tms ei paneeleihin tule, vaan ainoastaan sitä mikä puhtaassa luonnossa pölisee. Tuotakin tavaraa tuntuu kesällä riittävän.
 

Savonius

Active member
Ei ole vielä kertaakaan tarvinnut paneeleita pestä tämän 12 vuoden aikana kun paneeleja on ollut. Kerran oli lähellä kun kyyhkynen alkoi istua paneelin kantilla ja paskansi sinne keräinpinnalle. No, ei sitä kauan kestänyt, söin sen, siis kyyhkysen. Paskakin kovettuessaan mureni pois muutamassa päivässä. Pölyä täällä kyllä riittää kevätkylvöjen ja puintikauden aikana. No paneelithan ovat max 65 astetta tai pystyssä päivittäin. 1 440,8Kwh tulee 1 kWp

Kirjoitin tuolla aiemmin innoissani että kesäkuun tuotto olisi parempi mitä loivemmassa paneeli on. Tarkoitin että mitä lähempänä kulma on 38 astetta. Koskien tietenkin kiinteää etelään suunnattua.
 

fraatti

Member
No paneelithan ovat max 65 astetta tai pystyssä päivittäin. 1 440,8Kwh tulee 1 kWp

Kirjoitin tuolla aiemmin innoissani että kesäkuun tuotto olisi parempi mitä loivemmassa paneeli on. Tarkoitin että mitä lähempänä kulma on 38 astetta. Koskien tietenkin kiinteää etelään suunnattua.
Mistä sait tuo 38 astetta?

PV-GIS antaa parhaaksi kulmaksi Pirkkalan lentokentällä noin 20 astetta. Toki ero eri kulmien välillä ei ole suuri mutta lähempänä 40 astetta näyttää tuotto jo kuitenkin laskevan.
1589884690526.png


Käntyvää systeemiä edullisemmaksi taitaa nykyään tulla laittaa paneeleita useampaan suuntaan jos on vain tilaa. Tällöin saa tuoton myös pilviseltä ajalta paneeleilta mitkä voisi ostaa sillä rahalla mitä kääntyvä tellinki maksaa. Toki kaikki on kiinni siitä mitä mikäkin komponentti maksaa...
 

Savonius

Active member
Tuossa kulmassa olevaan paneeliin paistaa aurinko kohtisuoraan paneelille ainakin kolmena päivänä noin kolme tuntia vuodessa. Muina päivinä vähemmän. (noin 61 leveyspiirillä). Etelään suunnatulla paneelilla. Rovaniemellä sama noin 45asteen kulmassa olevaan paneeliin.
Noin yleisesti ajatellen paneelista tulee paremmin mitä kohtisuorimmin aurinko siihen paistaa.
Toki tuottoon vaikuttaa moni muukin asia ja jokainen voi oman mieltymyksensä mukaan arvostaa niiden vaikutuksen.
Kyllä kääntyvän telineen tekeminen kysyy enemmän järkeä kuin rahaa. 2013 sai kaksi paneelia a 220€ sillä rahalla mitä teline maksoi. Jos nyt laittaisin paneelit ne tulisivat 12 noin kaakkoon ja 12 lounaaseen. Telineissä olisi katto suojaamassa lumelta, jäältä ja kasteelta. Tein proton tuohon lattialämmityksen paneelisarjaan. Katosta ei näytä olevan mitään haittaa. Kun 245W paneelista tuli 2,73Kwh niin neljästä 80W paneelista kertyi 3,1Kwh. Nuo paneelit olen ostanut 2009 joten ne eivät ole mitään hyötysuhdehirmuja mutta nimellistehoonsa ne edelleen yltävät.

Aurinko paistaa Pirkkalassa toukokuussa keskipäivällä keskimäärin noin 46 asteen kulmassa. 20 asteen paneelille se tulee siis 66 asteenkulmassa keskipäivällä. Kesäkuussa tasauksessa kulma on 71astetta. Tällöin paneeliin osuu aurinkoa 1,38 neliömetriä kun kohtisuora ala on 1,46 neliömetriä. Toukokuussa tehollinen ala keskipäivällä 1,333 neliömetriä. Muina aikoina pienempi.
 

korsteeni

Member
Tuo vuodatukseni koski lähinnä tätä, ovat kait tasakatolla hyvin puhdistettavissa, jos vain jollain taholla olisi ollut motivaatiota moiseen, kyllähän ainakin täälläpäin on telineissä maassa ja seinillä

Tuossa on Mynämäen keskustassa kaksikin 20Kwh kenttää 30 asteen katolla etelään suunnattuna. Molempia pääsi alkuvuosina seuraamaan netissä. Kummastakaan ei juuri keväällä tullut vatin vattia ennen kuin jää suli paneelien päältä maaliskuun loppupuolella. Toinen ainakin on täysin vailla varjoja.
 

fraatti

Member
Juttelin erään meteorologin kanssa aiheesta. Hänen mukaansa kesällä tulee selvästi useammin iltapäiväpilviä, paitsi jos tappohelle jumittaa päälle. Silloin taas paneelien lämpötila alkaa haitata tuottoa ja paneelit usein myös likaantuvat tuollaisen jakson aikana. Pelkän auringon aseman puolesta kesä- ja heinäkuussa pitäisi tulla enemmän watteja kuin toukokuussa, mutta silti toukokuu on mitatuissa tuotoissa yleisempi maksimi kuin kesä- ja heinäkuu yhteensä.
Olen ihan mielenkiinnosta tutkinut syitä tähän. Kuvassa siis vuotoinen tuotto optimikulmassa.


Varsinkin kun tuota verrataan tähän niin rannikot pistävät silmään. Pilvisyys lienee suurin selittävä tekijä mutta mahtaako hajasäteilykin olla suurempaa rannikon tuntumissa?



Itse mietin että taivaankansi on aivan kuin lampunvarjostin jossa kirkkain piste on se itse aurinko. Kuitenkin kohteen säteilyn määrään vaikuttaa se koikonaisuus eli "lampuvarjostin" tai koko taivaankansi mistä sitä sätelyä voi tulla. Jos rannikolla pilvisyys on vähäsempää niin tavallaan taivaanranta saattaa olla "vaalempi" myös rannikon läheisyydessä vaikka suoranaisesti ko kohdan päällä pilviä olisikin joka johtaa hajasätelyn määrän kasvuun myös pilvipeitteen alla? Jossain suomalaisissa aurinkosähköä käsittelevissä jutuissa asiaa on käsitelty mutta tuo on vaikea pukea sanoiksi.


Pilviin liittyen, tuollaisia juttuja on sattunut silmiin.

Pilvisyys ja auringonpaiste
Suomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missä aurinko paistaa keskimäärin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien määrä vähenee asteittain sisämaahan ja pohjoiseen päin mentäessä niin, että vähiten auringonpaistetta saadaan Lapin itäosassa, noin 1300 tuntia vuodessa.
Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllä ja talvella. Pilvisiä päiviä, jolloin vähintään 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensä enemmän kuin selkeitä (enintään 20 % taivaankannesta pilvien peitossa) tai osittain pilvisiä päiviä. Eniten selkeitä päiviä esiintyy touko-kesäkuussa, vähiten marras-joulukuussa.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.html

Suomen pilvioloista
Kokonaispilvisyys on pienimmillään touko-kesäkuun öinä, Helsinki-Vantaan lentokentällä se on vain 45 %. Vuoden pilvisimmät kuukaudet ovat marras-joulukuu, jolloin kokonaispilvisyys on 80 %. Vuorokausivaihtelua ei juuri ole talvella, mutta maaliskuun yöt ovat hieman selkeämmät ja kesäyöt ovat vielä selkeämmät. Maalis-huhtikuun öinä on keskimäärin 60 % pilvisyys.
Suomessa sisämaassa on hieman pilvisempää kuin rannikolla, jossa pilvisyys on 65-70 %.
Keskipilvisyys on maaliskuussa alhaisimmillaan. Se on noin 57 %. Helsingissä tosin kesäkuu on yhtä selkeä, sisämaassa maaliskuu on selvästi kaikista vuoden kuukausista vähäpilvisin.
Pilvisiä päiviä on kaikkina kuukausina enemmän kuin selkeitä. Maaliskuu on kaikista kuukausista selkein. Silloin päivistä 20 % on selkeitä ja 30 % pilvisiä.
Talvella joulu-helmikuussa selkeitä päiviä on vain 2-3 kuukaudessa, pilvisiä päiviä on 12-20. Kesällä kesä-elokuussa selkeitä päiviä on 2-5 kuukaudessa ja 7-13 pilvistä päivää.
https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/paasonen.htm

Toukokuu on pohjolassa aurinkoisin ja kuivin kuukausi, mikä johtuu siitä, että talven pakkasten jälkeen ilmasto on edelleen kuiva, mutta alkaa hiljalleen kostua alkavan kesän aikana. Toukokuussa ei mitata juuri koskaan Suomen sisämaassa suuria tuulennopeuksia tai myrskyjä, toukokuu onkin kokonaisuudessaan tyyni kuukausi. Toukokuussa mitataan hellelukemia kahtena kolmesta vuodesta ainakin jossain päin Etelä-ja Keski-Suomea.[11] Auringonpaistetunteja saadaan toukokuussa runsaasti koko Suomessa. toukokuun puolestavälistä heinäkuun puoleen väliin on aurinkoisinta aikaa Suomessa, tänä aikana saadaan keskimäärin eniten auringonpaistetunteja päivisin jokaisena vuorokautena. Lapissa alkaa toukokuussa yötön yö, Etelä-Suomi kokiessa viimeiset pimeät yöt ennen valoisien kesäöiden alkamista.

Toukokuun sademäärätkin ovat Suomessa alhaisia, vaikka lämpötilat ovatkin jo melko korkeita päivisin, joten suhteellisesti toukokuu lienee kasvien kannalta ainakin Etelä-Suomessa vuoden kuivinta aikaa. Sadepäiviä kertyy Suomessa toukokuun aikana vähiten, Etelä-Suomessakin keskimäärin vain 8 päivää toukokuusta on sadepäiviä, pohjoisempana Suomessa niitä on taas noin 10 päivää toukokuusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu


Merituuli: Syntymekanismi
Kun kuumana kesäpäivänä Aurinko lämmittää meren lähellä olevaa maata, lämmin ilma laajenee. Laajetessaan ilma nostaa ylempiä ilmakerroksia ylöspäin luoden ylemmäksi ilmakehään (1km-3km) yläkorkeapaineen. Yläkorkeapaine pyrkii tasaamaan paine-eron puhaltamalla tuulta takaisin merelle ylämatalan suuntaan. Ylävirtaus siirtää massaa meren ylle aiheuttaen meren pinnan tasolle alakorkeapaineen, vastaavasti poistuva massa maan yllä aiheuttaa maan pinnan läheisyydessä alamatalan. Maanpinnan lähelle viriää alailmakehän paine-eroja tasoittava mereltä virtaava viilentävä tuuli, merituuli. Merituuli aiheuttaa maan pinnan lähelle konvergenssia (nousuvirtauksia) ja meren päälle divergenssiä (laskuvirtauksia).

Meren korkea ja maan matala ovat hienosti sanottuna termisiä matala- ja korkeapaineita. Päivän kuluessa merituuli voimistuu ja sen alue ulottuu yhä kauemmas merelle, sekä muuttaa suuntaansa etelärannikolla kaakosta lounaaseen (mikä johtuu Maan pyörimisestä) ikään kuin seuraten Auringon suuntaa. Samalla merituulen vaikutusala etenee yhä edemmäs sisämaahan.

Mantereen ylle syntyy ilmakehän epävakaisuutta ja kumpupilviä varsinkin juuri merituulen vaikutusalan ulkopuolelle. Monesti syntyy rannikon seutuville kylmää rintamaa muistuttava merituulirintama, jonka kohdalla pilveilyn ja ukkosenkin todennäköisyys voi olla suuri. Kumpupilvistä voi noin kuudessa tunnissa kasvaa ukkosmyrskyjä. Samaan aikaan kun merituulen rajalla sisämaassa sataa kuuroina ja ehkä ukkostaa, rannikolla voi olla täysin aurinkoista. Kuuropilvet voivat ajautua merituulen päätyttyä sisämaasta rannikolle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituuli
 

korsteeni

Member
Rappuset ja auton katto ovat keskimäärin vähän alempana kuin paneelit. Jossain okt:n 40 asteen harjakatolla paneelien huolto vaatisi työsuojelumääräysten mukaan henkilönostimen tai katolle putoamissuojajärjestelmän. Todennäköisesti tästä syystä niiden pesua ei uskalleta suositella. Jos pesu onnistuu maasta käsin, niin se on tietysti eri asia.
Tällainen "huoltotie" minulla nyt
IMG_20200519_182206.jpg
 

sundanic

Member
Sen 16v mitä ollaan asuttu täällä Eurajoella n15km meren rannasta niin merkille pantavaa on ollut että usein pilvet syntyvät meistä n3-5km sisämaahan päin. Esim viime kesänä oli kuuma kuin mikä ja meillä kuivaa. Aurinko paistoi useana päivänä peräkkäin mutta 10km sisämaaassa satoi lähes joka päivä esim. Harjavallassa vanhmepieni luona (linnuntietä 30km) tuli 70mm viikon ainakan kun meillä ei tippaakaan. Pisimmillään ollu 2kk satamattomia kuukausia ja useita viikkoja pilvetömiä päiviä..
 

Savonius

Active member
Tuosta sadepäiväkuvasta käy hauskasti selville se miten selviä nuo sateen rajat ovat. Meiltä on noin 10Km naapurikunnan keskus Nousiainen. Useana vuotena kun meillä on kärsitty 1,5-2 kuukauden satamattomista jaksoista keväällä niin ikkunasta näkyy kun Nousiaisten puolella sataa joka kolmas päivä. Nousiaisten isohko kyläkeskus Valpperi on kuuluisa hiihtokilpailuistaan joita järjestettiin ennen vappua. 2010 jälkeen tilanne muuttui hiukan.
Tuossa vanhemmassa kuvassa saattaa näkyä sotien ja hiilenpolton ym. aiheuttama ilman pienhiukkasten määrä.
 

fraatti

Member
Sen 16v mitä ollaan asuttu täällä Eurajoella n15km meren rannasta niin merkille pantavaa on ollut että usein pilvet syntyvät meistä n3-5km sisämaahan päin. Esim viime kesänä oli kuuma kuin mikä ja meillä kuivaa. Aurinko paistoi useana päivänä peräkkäin mutta 10km sisämaaassa satoi lähes joka päivä esim. Harjavallassa vanhmepieni luona (linnuntietä 30km) tuli 70mm viikon ainakan kun meillä ei tippaakaan. Pisimmillään ollu 2kk satamattomia kuukausia ja useita viikkoja pilvetömiä päiviä..
Tein Solcastin euroopalaisesta horisontaalisen tason säteilymäärästä tuollaisen videon. Mielestäni tuostakin on nähtävillä sama ilmiö eli pilvet pulpahtavat esille hiukan sisämaan puolella. Liekö sitten kyse juuri tuosta merituulesta tai siihen liittyvistä ilmiöistä? PV-GISin säteilykartassa kuitenkin tuo menee vielä syvemmälle sisämaahan kuin mitä videosta voisi äkkiseltään nähdä.


Täältä saa myös omalle katolla olevalle panelistolle tuottoennusteen. Solcast

Tuossa 1.5 - 19.5.2020 väliseltä ajanjaksolta video euroopasta. Mitä violetimpi alue on niin sitä enemmän on myös aurinkoa ollut. Tuosta myös näkee hyvin kuinka niitä pilviä syntyy sisämaassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös