Paneelit→Mikroinvertterit→Lämmityspatterit. Ilman verkkosähköä?
- Viestiketjun aloittaja Wussy
- Aloituspäivämäärä
Olipas hyvä kysymyksenasettelu 
Mitenhän tommosta pakkasvahtia voisi kaikessa yksinkertaisuudessaan aurinkopaneelilla pyörittää (ilman akustoa) ?
Mitenhän tommosta pakkasvahtia voisi kaikessa yksinkertaisuudessaan aurinkopaneelilla pyörittää (ilman akustoa) ?
vaihtamalla termarin dc-käyttöön sopevaksi. lisäksi jännite ja panelin tehon pitäisi olla yhtä vastuksen kanssa. eivät kestä juuri nimellistä tehoa suurempaa palamatta.
helpompaa ja edullisempaa tehdä its evastuslangasta tai tehovastuksilla jäähdytyssiileen asennettuna tehdä moinen.
helpompaa ja edullisempaa tehdä its evastuslangasta tai tehovastuksilla jäähdytyssiileen asennettuna tehdä moinen.
ohmin lakia mukaillen sopeva http://www.vekoy.com/index.php?cPath=49_101_2786 panelitehoon ja jännitteeseen nähden. nuita sitten ruuvataan lämmönsiirto tahnan kanssa jäähdytyslevyyn joka luovuttaa lämmön sitten tilaan jonne se on sijoitettu. lämmönsiirtymiseen ja jäähdytyslevyn mitoitukseen on omat kaavat. ne löydät lämmönsiirtyminen hakusanalla. riittävää levyä kannattaa käyttää sillä muutoin vastukset palavat. koteloinnin voi sitten itse tehdä mielensä mukaan.
huomioi että ilmoitettu teho on tehonkesto eli kannattaa käyttä useampaa lankavastusta. suosittelisin käyttämään maksimissaan 75% tehonkestosta.
edit: toki sitten voi myös tehdä niin jos on tilaa niin 50-100 litran pönttö (rautaa tai muuta palamatonta materiaalia) jäähdytysnesteellä täytettynä johon voi varastoida lämpöä joka luovuttaa lämmön hitaasti tilaan. saatavilla on päällystettyä vastuslankaa jonka voi suoraan upottaa jäähdytysnesteeseen. käsittääksi myös päällystämätöntä voi käyttää matalla dc-jännitteellä suoraan jäähdytysnesteessä ilman sähköiskun vaaraa. tällöin toki pitää huolehtia että lanka ei koske itse pönttöön.
ei nyt sinänsä asiaan kuulu mutta tällaista vastuslankaa on käytetty aurinkopaneleiden kanssa ylimääräisen sähkön muuttamiseksi viinaksi pontikka pannun avulla.
huomioi että ilmoitettu teho on tehonkesto eli kannattaa käyttä useampaa lankavastusta. suosittelisin käyttämään maksimissaan 75% tehonkestosta.
edit: toki sitten voi myös tehdä niin jos on tilaa niin 50-100 litran pönttö (rautaa tai muuta palamatonta materiaalia) jäähdytysnesteellä täytettynä johon voi varastoida lämpöä joka luovuttaa lämmön hitaasti tilaan. saatavilla on päällystettyä vastuslankaa jonka voi suoraan upottaa jäähdytysnesteeseen. käsittääksi myös päällystämätöntä voi käyttää matalla dc-jännitteellä suoraan jäähdytysnesteessä ilman sähköiskun vaaraa. tällöin toki pitää huolehtia että lanka ei koske itse pönttöön.
ei nyt sinänsä asiaan kuulu mutta tällaista vastuslankaa on käytetty aurinkopaneleiden kanssa ylimääräisen sähkön muuttamiseksi viinaksi pontikka pannun avulla.
kyse lienee kellarista tms. muusta vastaavasta kohteesta. siellä olisi hyvä olla varaaja tyyppinen ratkaisu jolloin lämpöä jaetaan myös muuna aikana kuin auringonpaisteen aikana. tilavuus vain luo ongelman ettei kovin suuria varaajia saa sijoitettua.
tuollainen 50 litran astia riittänee 200W paneliteholle. mutta tilan ollessa näin pieni pieni tila ja oletettava sijoituspaikka on kellari tai vastaava tila voi liika lämmöstä syntyä ongelmia siirryttäessä lähemmäs kesää. varastointi kykyä tuollaiselle 50 litran varaajasta löytyy sen ~5kWh+luovutettu lämpöteho eli todennäköisesti ei ala kiehumaan vaikka useita päiviä peräkanaa aurinko paistaisi toki tilaan varmasti lämmin tulee.
kolmantena vaihtoehona valmiiten lankavastusten ja varaajan lisäksi on vastuslangan sijoittaminen ilmaa lämmittämään. tällöin pitää huomioida se ettei lanka saa alkaa hehkumaan joten vaatii suurempi ohmisempaa lankaa pitemmän matkaa sijoitettuna sopivaan paikkaan esimerkiksi seinälle. pinnoitteena langalle käy käämilakka ja tietysti se pitää eristää runkomateriaaleista.
tämä ajatusta tuo lisää http://youtu.be/WECW88rJYrE
edit: vastusten koko lasketaan paneleiden Vmpp jännitteellä ja nimellisvirralla. oletetaan panelin tehon olevan 200W ja Vmmp: 17V tulee virraksi siis 11,7A jolloin vastus on 1,453 ohmia. esimerkkinä https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=60-841-37&toc=20149 lankaa 3,35 metriä vesi/glykooli seokseen riittää.
edit2: jos taas halutaan pelkkää ilmaa lämmitettävän niin silloin tulee huomioida se ettei lanka hehku punaisena. pitäisin hyvänä lähtökohtana maksimissaan 30W tehoa metriä kohden. itselläni ei taitu laskenta minkä mittaisia vastuslankoja tulisi käyttää jos käyttää neljää eri lankaa rinnan kytkettynä. joku muu osaa varmaan laskea tuollaisen 200W tehon vaatiman resistanssin neljälle saman mittaiselle vastuslangalle rinnankytkennässä jos langan pituus on 8 metriä. olisi oppia itselle myös kuinka tämä lasketaan.
tuollainen 50 litran astia riittänee 200W paneliteholle. mutta tilan ollessa näin pieni pieni tila ja oletettava sijoituspaikka on kellari tai vastaava tila voi liika lämmöstä syntyä ongelmia siirryttäessä lähemmäs kesää. varastointi kykyä tuollaiselle 50 litran varaajasta löytyy sen ~5kWh+luovutettu lämpöteho eli todennäköisesti ei ala kiehumaan vaikka useita päiviä peräkanaa aurinko paistaisi toki tilaan varmasti lämmin tulee.
kolmantena vaihtoehona valmiiten lankavastusten ja varaajan lisäksi on vastuslangan sijoittaminen ilmaa lämmittämään. tällöin pitää huomioida se ettei lanka saa alkaa hehkumaan joten vaatii suurempi ohmisempaa lankaa pitemmän matkaa sijoitettuna sopivaan paikkaan esimerkiksi seinälle. pinnoitteena langalle käy käämilakka ja tietysti se pitää eristää runkomateriaaleista.
tämä ajatusta tuo lisää http://youtu.be/WECW88rJYrE
edit: vastusten koko lasketaan paneleiden Vmpp jännitteellä ja nimellisvirralla. oletetaan panelin tehon olevan 200W ja Vmmp: 17V tulee virraksi siis 11,7A jolloin vastus on 1,453 ohmia. esimerkkinä https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=60-841-37&toc=20149 lankaa 3,35 metriä vesi/glykooli seokseen riittää.
edit2: jos taas halutaan pelkkää ilmaa lämmitettävän niin silloin tulee huomioida se ettei lanka hehku punaisena. pitäisin hyvänä lähtökohtana maksimissaan 30W tehoa metriä kohden. itselläni ei taitu laskenta minkä mittaisia vastuslankoja tulisi käyttää jos käyttää neljää eri lankaa rinnan kytkettynä. joku muu osaa varmaan laskea tuollaisen 200W tehon vaatiman resistanssin neljälle saman mittaiselle vastuslangalle rinnankytkennässä jos langan pituus on 8 metriä. olisi oppia itselle myös kuinka tämä lasketaan.