Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.

Vastaa viestiketjuun

Viesti: <blockquote data-quote="viivelinja" data-source="post: 38655" data-attributes="member: 6886">Kyllähän tällainen kokeilu voi antaa arvokasta tietoa ilmiöstä, eli kokeilemaan vain jos mahdollisuus on, ja uskoo tuloksesta olevan hyötyä itselle. Jos nuo kaksi erilaista metallia laittaisi ämpäriin erilleen toisistaan ja mittaisi jännitteen niiden välillä, se kertoisi heti kumpi metalli syöpyy. Jännitteen napaisuus on käsittääkseni niin, että negatiivinen kohtio syöpyy. Olosuhteet voi mahdollisesti vaikuttaa tähän myös, koska seoksissa on monia eri metalleja. Ja sitten voisi kokeilla täyttää ämpärin hana- tai kaivovedellä ja sen jälkeen kokeilla sadevettä siten, että metallinpalat pysyvät samassa asennossa samalla etäisyydellä toisistaan, ja mitata näiden välillä kulkeva virta yleismittarilla (yleismittari toimii virtapiirin sulkevana elementtinä). Isompi virta viittaa suurempaan johtavuuteen, ja siten mahdollisesti myös suurempaan veden happamuuteen. Virta lienee muutamia milliampeereja, ehkä yli kymmenen. Huomaa, että virran kulku vaatii tosiaan sen, että palat ovat galvaanisessa yhteydessä toisiinsa, eli kappaleet pitää käytännössä pultata tai puristaa toisiaan vasten, että korroosiota voisi tapahtua itsestään, kun taas yleismittaria käytettäessä niiden pitää olla erillään, jotta sivuvirtapiiri ei muuta mittauksen tuloksia. Korostan kuitenkin vielä sitä, että jos kyse on sähkökemiallisesta korroosiosta, korroosion pitäisi olla voimakkainta niissä kohdissa, joista paneelit tai niiden telineet ovat kiinnitetty kattoon, koska tässä kohtaa eri metallit ovat lähekkäin, ja veden päästessä tällaiseen kohtaan on virtatiheyskin suurin, sen takia esimerkiksi akkujen elektroditkin ovat aina korkeintaan millien päässä toisistaan, koska muutenhan akkujen virranantokyky olisi surkea, eikä autokaan lähtisi käymään. Sähkövirta kun kulkee suurimmaksi osaksi helpointa (lyhyintä) reittiä pitkin. Korroosio itsessään on mahdollista aina, kun vesipisara koskettaa kahta metallia samaan aikaan, ja metallien välillä on paluuvirralle yhteys. Koska nämä ruostekohdat ovat valumina paneelien alla, oma uskomukseni on vahvasti se, että sataessaan lasin päälle vesi pysyy happamana/hapekkaana, ja tämä kiihdyttäisi korroosiota niissä kohdissa missä vesi tippuu paneelilta katolle, koska laaja sinkkipinta ei ole kerennyt sitä neutraloimaan.</blockquote>

Varmistus