Paneelin alumiinin ja teräksen välinen korroosio?

Moi, tuolla Facebookissa tjms. oli kuva kun oli kaikkien rivissä olleiden paneelien alla ruostetta, ikään kuin olisi valuen levinnyt ruoste.

Kysehän sitten on kemiallisesta sähköparista, valuva vesi yhdistää kaksi eri metallia ja pelti ruostuu.

Tuli mieleeni että onko tässä valmistajien välilä eroja?
Onko saksalaiset paneelit laadukkaampia tältä osin?
Eli olisiko reunat "uppolakattu" tai muovitettu jotenkin? Jolloin vesinoro ei pääsisi yhdistämään paneelia ja peltiä.
 

fraatti

Active member
Kehykset voivat olla ainakin anodisoituja. En tiedä miten tuo sitten vaikuttaa galvanoidun pellin korroosioon. Täällä oli joku juttu tuosta korroosiosta.
 

denzil dexter

Well-known member
Saattaa olla sähköinen korroosio, eli jännitettä vuotaa hiukan hyvin märissä olosuhteissa ja paneelien kiinnikkeiden edessä seisova kuravesi/roina sulkee virtapiirin. Alumiini-teräs-yhdistelmä ei sellaisenaan ole kovin herkkä korroosiolle. Eikös nuo rungot muutenkin vedetä maihin, eli jännite-ero ei oikealla asennuksella olisi mahdollinen?
 

kotte

Well-known member
On aivan tyypillistä, että sinkitty pelti ruostuu paikasta, jonne vettä pääsee katolla vuotamaan laajalta muovi- tai lasipinnalta. Sadeveden mukana tulee aina happamia yhdisteitä, joita syntyy etenkin ihmisen toiminnasta (öljyn ja hiilen polttaminen, polttomoottoreiden pakokaasut, metallurgiset teolliset prosessit jne.). Laajalla sinkityllä pellillä nuo ehtivät neutraloitua, eli katto syöpyy noilla alueilla pinnastaan kauttaaltaan. Jos sen sijaan sadevesi kerääntyy suurelle muovi- tai lasipinnalle, sinkitty pelti joutuu valumakohdalta "happohyökkäyksen" kohteeksi ja sinkin puskurointikyky ylittyy ensinnä.
 

denzil dexter

Well-known member
On aivan tyypillistä, että sinkitty pelti ruostuu paikasta, jonne vettä pääsee katolla vuotamaan laajalta muovi- tai lasipinnalta. Sadeveden mukana tulee aina happamia yhdisteitä, joita syntyy etenkin ihmisen toiminnasta (öljyn ja hiilen polttaminen, polttomoottoreiden pakokaasut, metallurgiset teolliset prosessit jne.). Laajalla sinkityllä pellillä nuo ehtivät neutraloitua, eli katto syöpyy noilla alueilla pinnastaan kauttaaltaan. Jos sen sijaan sadevesi kerääntyy suurelle muovi- tai lasipinnalle, sinkitty pelti joutuu valumakohdalta "happohyökkäyksen" kohteeksi ja sinkin puskurointikyky ylittyy ensinnä.
Varsinkin jos ensin keräilee paneelien päälle yhdisteitä öljylämmityksestä tai puuhellan maitopurkeista ja sitten sade kerää ne samaan paikkaan. Pitoisuudet voivat olla aika kovia talon piipun vieressä - vähän lämmittäjän ammattitaidosta riippuen.
 
Kehykset voivat olla ainakin anodisoituja. En tiedä miten tuo sitten vaikuttaa galvanoidun pellin korroosioon. Täällä oli joku juttu tuosta korroosiosta.
Juu, tätä juuri tarkoitin.
Eli kahden eri metallin välinen korroosio.

Käsittääkseni tällä ei ole mitään tekemistä ilmansaasteiden, öljylämmityksen tai muun vastaavan syyn kanssa.

Eli aika hurjaa, jos peltikatot ovat näin suuren riskin kanssa tekemisissä!
Luulisi että löytyisi joku ratkaisu tähän.
Maalaus varmaan, mutta ajan kanssa maalikin lohkeaa, sitä tuskin kukaan huomaa, paitsi kun vedet on olohuoneen lattialla.
 

denzil dexter

Well-known member
Alumiinin pintaan muodostuu suojaava oksidikerros joka tapauksessa; ei alumiini muuten säätä kestäisikään. Puhtaan alumiinin ja teräksen välinen sähkökemiallinen korroosiopari ei siis ole mahdollinen kuin aivan hetken ajan ja silloinkin alumiini on se joka syöpyy. Jos asia ihan oikeasti huolettaa, niin mikään ei estä pulttaamasta erilaisia alumiini-teräs kombinaatioita yhteen ja altistamalla ne syyssäille. Tuloksia voi joutua hieman odottamaan.
 
Alumiinin pintaan muodostuu suojaava oksidikerros joka tapauksessa; ei alumiini muuten säätä kestäisikään. Puhtaan alumiinin ja teräksen välinen sähkökemiallinen korroosiopari ei siis ole mahdollinen kuin aivan hetken ajan ja silloinkin alumiini on se joka syöpyy. Jos asia ihan oikeasti huolettaa, niin mikään ei estä pulttaamasta erilaisia alumiini-teräs kombinaatioita yhteen ja altistamalla ne syyssäille. Tuloksia voi joutua hieman odottamaan.
Tätä taidankin kokeilla.
Kattopeltiä on, joten sitten vaan uutta asennusprofiilia tilaamaan...

Voikohan noissa olla jokin muu vuotovirta-juttu, siis noissa ruostumis-tapauksissa? Että katosta on tullut jotenkin paneelien kanssa osa virtapiiriä tjms.?
 

kotte

Well-known member
Voikohan noissa olla jokin muu vuotovirta-juttu, siis noissa ruostumis-tapauksissa? Että katosta on tullut jotenkin paneelien kanssa osa virtapiiriä tjms.?
Yhtenä tekijänä kyllä. Alumiinin syöpyessä kiinnitettynä muuhun metalliin toisena tekijänä on tyypillisesti jokin kemikaali (happo tai vahva emäs tyypillisesti, joillakin alumiinilaaduilla vain jokin suola), joka liuottaa alumiinia suojaavaa oksidikalvoa. Kun oksidi häipyy, alumiini syöpyy varsin herkästi. Riippuen mahdollisen ulkoisen jännitteenkin napaisuudesta, oksidikalvo joko vahvistuu tai heikkenee. Yleisesti ottaen riittävän negatiivinen jännitepotentiaali ympäristön jännitepotentiaalin nähden suojelee metallia ja mitä korkeampi on jännitepotentiaali suojelevaan potentiaalitasoon nähden, sitä voimakkaampi on metallia syövyttävä vaikutus.
 
Tätä taidankin kokeilla.
Kattopeltiä on, joten sitten vaan uutta asennusprofiilia tilaamaan...

Voikohan noissa olla jokin muu vuotovirta-juttu, siis noissa ruostumis-tapauksissa? Että katosta on tullut jotenkin paneelien kanssa osa virtapiiriä tjms.?
Koska nuo ruostekohdat ovat paneelien alla valumina, en itse usko, että kyse voisi mitenkään olla metallien välisestä galvaanisesta korroosiosta, koska silloinhan syöpymien pitäisi olla siellä, mistä virta helpoiten kulkee, eli niissä kohdissa, mistä paneelit ovat mekaanisesti kiinnitetty peltikattoon. Tuollaisen vesinoron, mikä paneelista valuu, resistanssi lienee aikalailla korkea, eli syöpymisen pitäisi olla vähäistä verrattuna kiinnityskohtiin, missä veden läpi kulkiessaan virta kulkee huomattavasti vähemmän matkaa.

Lisäksi sinkki on huomattavasti alumiinia jalompi metalli, mikä tarkoittaa sitä, että alumiini on syöpyvä komponentti. Toki nämä alumiinit ovat aina seoksia, joissa voi olla muitakin komponentteja.

Tuo Kotten aikaisempi teoria veden happamuudesta johtuen ilmansaasteiden imeytymisestä kuulostaa siten paljon uskottavammalta. Ja öljylämmitys todellakin, kuuman liekkinsä takia tuottaa reilusti typenoksideita, jotka happamoittavat vettä melko tehokkaasti.

Tällä videolla tehdään typpioksidia pienellä valokaarella, ja typpioksidi liuotetaan veteen. Samaan veteen liukenee jälkikäteen kuparikolikko. Jos 40 W valokaaren typpioksidi syövyttää kuparikolikon, mihinköhän 20 kW öljypoltin pystyy? Luultavasti paljon suurempaan, tosin vain pienen pieni osa näistä hapoista sataa alas.

Lisäys: Googlailtuani tulin siihen tulokseen, että sinkki saattaa todellakin syöpyä joidenkin alumiiniseosten vaikutuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Koska nuo ruostekohdat ovat paneelien alla valumina, en itse usko, että kyse voisi mitenkään olla metallien välisestä galvaanisesta korroosiosta, koska silloinhan syöpymien pitäisi olla siellä, mistä virta helpoiten kulkee, eli niissä kohdissa, mistä paneelit ovat mekaanisesti kiinnitetty peltikattoon. Tuollaisen vesinoron, mikä paneelista valuu, resistanssi lienee aikalailla korkea, eli syöpymisen pitäisi olla vähäistä verrattuna kiinnityskohtiin, missä veden läpi kulkiessaan virta kulkee huomattavasti vähemmän matkaa.

Lisäksi sinkki on huomattavasti alumiinia jalompi metalli, mikä tarkoittaa sitä, että alumiini on syöpyvä komponentti. Toki nämä alumiinit ovat aina seoksia, joissa voi olla muitakin komponentteja.

Tuo Kotten aikaisempi teoria veden happamuudesta johtuen ilmansaasteiden imeytymisestä kuulostaa siten paljon uskottavammalta. Ja öljylämmitys todellakin, kuuman liekkinsä takia tuottaa reilusti typenoksideita, jotka happamoittavat vettä melko tehokkaasti.

Tällä videolla tehdään typpioksidia pienellä valokaarella, ja typpioksidi liuotetaan veteen. Samaan veteen liukenee jälkikäteen kuparikolikko. Jos 40 W valokaaren typpioksidi syövyttää kuparikolikon, mihinköhän 20 kW öljypoltin pystyy? Luultavasti paljon suurempaan, tosin vain pienen pieni osa näistä hapoista sataa alas.

Lisäys: Googlailtuani tulin siihen tulokseen, että sinkki saattaa todellakin syöpyä joidenkin alumiiniseosten vaikutuksesta.
Tämäpä onkin nyt se kuuma peruna, ei varmasti asentajatkaan tahdo asentaa jos on vaarana aiheuttaa suurta vahinkoa tulevaisuudessa.
Mielenkiintoista onkin nyt se että mikä alumiini syövyttää ja mikä ei.
Eli varmaan kannattaa kokeilla pellinpalalla että mitä tapahtuu...
 
Halvat sinkkiset aaltopellit meikäläiselläkin katteena. Rehti neljä vuotta sitten paneelit asennettu. Ja isot ruosteläimäreet siinä kohtaa mihin sadevesi paneelien päätyreunasta tippuu. Helppohan tuo on ruoste poistaa ja maalata paneelikentän alareunan pelleistä, mutta sama ilmiö taatusti on paneelikentän keskelläkin, onhan paneelien välissä sentin rako. Ikävän työlästä irrotella paneeleita katolla ja sitten korjata korroosiovaurioita.
 
Puilla lämmittelen tönöäni. Lähettyvillä ei ole sellaista teollisuutta, joiden piipuista tupruaisi suurempia saastepölläytyksiä ilmoille. Rehdin parinkymmenen kilometrin päässä kylläkin öljynjalostamo, mutta tuo on saanut päästönsä kuriin. Takavuosina tilanne oli toisin, naavat hävisivät puista, nyttemmin palautuneet. Jalostamon päästöt lienevät tarkimmin syynättyjä tässä maassa.
 
Tämäpä onkin nyt se kuuma peruna, ei varmasti asentajatkaan tahdo asentaa jos on vaarana aiheuttaa suurta vahinkoa tulevaisuudessa.
Mielenkiintoista onkin nyt se että mikä alumiini syövyttää ja mikä ei.
Eli varmaan kannattaa kokeilla pellinpalalla että mitä tapahtuu...
Kyllähän tällainen kokeilu voi antaa arvokasta tietoa ilmiöstä, eli kokeilemaan vain jos mahdollisuus on, ja uskoo tuloksesta olevan hyötyä itselle.
Jos nuo kaksi erilaista metallia laittaisi ämpäriin erilleen toisistaan ja mittaisi jännitteen niiden välillä, se kertoisi heti kumpi metalli syöpyy. Jännitteen napaisuus on käsittääkseni niin, että negatiivinen kohtio syöpyy. Olosuhteet voi mahdollisesti vaikuttaa tähän myös, koska seoksissa on monia eri metalleja.

Ja sitten voisi kokeilla täyttää ämpärin hana- tai kaivovedellä ja sen jälkeen kokeilla sadevettä siten, että metallinpalat pysyvät samassa asennossa samalla etäisyydellä toisistaan, ja mitata näiden välillä kulkeva virta yleismittarilla (yleismittari toimii virtapiirin sulkevana elementtinä). Isompi virta viittaa suurempaan johtavuuteen, ja siten mahdollisesti myös suurempaan veden happamuuteen. Virta lienee muutamia milliampeereja, ehkä yli kymmenen.

Huomaa, että virran kulku vaatii tosiaan sen, että palat ovat galvaanisessa yhteydessä toisiinsa, eli kappaleet pitää käytännössä pultata tai puristaa toisiaan vasten, että korroosiota voisi tapahtua itsestään, kun taas yleismittaria käytettäessä niiden pitää olla erillään, jotta sivuvirtapiiri ei muuta mittauksen tuloksia.

Korostan kuitenkin vielä sitä, että jos kyse on sähkökemiallisesta korroosiosta, korroosion pitäisi olla voimakkainta niissä kohdissa, joista paneelit tai niiden telineet ovat kiinnitetty kattoon, koska tässä kohtaa eri metallit ovat lähekkäin, ja veden päästessä tällaiseen kohtaan on virtatiheyskin suurin, sen takia esimerkiksi akkujen elektroditkin ovat aina korkeintaan millien päässä toisistaan, koska muutenhan akkujen virranantokyky olisi surkea, eikä autokaan lähtisi käymään. Sähkövirta kun kulkee suurimmaksi osaksi helpointa (lyhyintä) reittiä pitkin. Korroosio itsessään on mahdollista aina, kun vesipisara koskettaa kahta metallia samaan aikaan, ja metallien välillä on paluuvirralle yhteys. Koska nämä ruostekohdat ovat valumina paneelien alla, oma uskomukseni on vahvasti se, että sataessaan lasin päälle vesi pysyy happamana/hapekkaana, ja tämä kiihdyttäisi korroosiota niissä kohdissa missä vesi tippuu paneelilta katolle, koska laaja sinkkipinta ei ole kerennyt sitä neutraloimaan.
 
Koska nämä ruostekohdat ovat valumina paneelien alla, oma uskomukseni on vahvasti se, että sataessaan lasin päälle vesi pysyy happamana/hapekkaana, ja tämä kiihdyttäisi korroosiota niissä kohdissa missä vesi tippuu paneelilta katolle, koska laaja sinkkipinta ei ole kerennyt sitä neutraloimaan.

Tuo voisi ollakin totta, mutta periaatteessa sitten sama tapahtuma olisi koko katon alalta niistä kohdin missä ei paneeleita, koska yhtä hapanta/hapekastahan tuon sadeveden pitäisi kaikkialla olla...

Nimimerkillä "Aurinkoinen" olikin jotain ruostelänttejä jo ilmestynyt paneelien alle tjms?
Olisiko kuvia laittaa?

Mitenhän maali suojaa? Vuotava katto on kyllä sen verran v-mäinen yllätys että ei sitä viittisi minnekään tietentahtoen hankkia.
 
Ylös