Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Energiakeskustelu
Aurinkosähkö
Paistaa se aurinko risukasaanki
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="Savonius" data-source="post: 29125" data-attributes="member: 4745"><p>Porukkaa näkyy kiinnostavan se että mitä paneeleista omasta kentästä tulisi. Kun kokemus on osoittanut että paneelista kohtisuoraan aurinkoon suunnattuna tulee se vattimäärä mikä tyyppikilvessä on ilmoitettu normiolosuhteissa niin on melko helppo ennakoida mitä omassa kohteessa tulisi. Muuttuvia tekijöitä ovat auringosta paneelille tuleva suoran säteilyn määrä ja ala. 60 moduulinen paneeli on useimmiten ulkomitoiltaan noin 1,65*1 sähköä tuottava ala on vakio. Se on 1,56*0,936 jolloin alaksi tulee 1,46 neliömetriä. Jakamalla paneelin ilmoitettu teho tuolla neliömäärällä selviää neliöltä tuleva teho ja samalla myös moduulialan hyötysuhdeprosentti.</p><p>Suoran säteilyn saama ala vaihtelee auringon aseman muuttumisen mukaan mutta otetaan helppo esimerkki. Aurinko paistaa korkeimmillaan 45 asteen kulmassa vaakasuorassa olevaan paneeliin jolloin sini45° on noin 0,70 kerrotaan sillä hypotenuusa eli paneelin pitkä sivu 1,56 ja saadaan paneelille kohdistuvan säteilyn korkeus 1,10. Leveys on 0,936 jolloin suoraa säteilyä saava ala on noin 1 neliömetri. Jos paneeli on 30 asteen kulmassa ja aurinko 45 asteessa on ala 1,41 neliömetriä joten pian pitäisi ruveta tulemaan täysiä tehoja jos olosuhteet muuten täsmäävät. Vähentäviä tekijöitä tulee lisäksi lämmöstä ja kulman lisääntyessä heijastumasta. </p><p>Paneelin tarkan hyötysuhteen saa selville laskemalla nimellistehosta mutta säteilyn voimakkuuden joutuu arvioimaan jollei omista sellaisen mittaamiseen sopivaa mittaria. Pilvettömältä taivaalta säteily vaihtelee ilman kosteuspitoisuuden mukaan. 1100W on erityisen kirkas jota kuitenkin esiintyy pakkasaamuina melko usein. 1000W on suht yleinen pilvettömälle taivaalle ja ohut yläpilvi siinä 750W vaiheilla. Sateella lienee keskimäärin 50W ja tasainen umpipilvi siellä 100W. Cumuluspilven valkoinen reuna näyttää joskus lisäävän säteilytehoa reippaasti jos sattuu oikeaan paikkaan ja aurinko pääsee paistamaan sinitaivaalta.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Savonius, post: 29125, member: 4745"] Porukkaa näkyy kiinnostavan se että mitä paneeleista omasta kentästä tulisi. Kun kokemus on osoittanut että paneelista kohtisuoraan aurinkoon suunnattuna tulee se vattimäärä mikä tyyppikilvessä on ilmoitettu normiolosuhteissa niin on melko helppo ennakoida mitä omassa kohteessa tulisi. Muuttuvia tekijöitä ovat auringosta paneelille tuleva suoran säteilyn määrä ja ala. 60 moduulinen paneeli on useimmiten ulkomitoiltaan noin 1,65*1 sähköä tuottava ala on vakio. Se on 1,56*0,936 jolloin alaksi tulee 1,46 neliömetriä. Jakamalla paneelin ilmoitettu teho tuolla neliömäärällä selviää neliöltä tuleva teho ja samalla myös moduulialan hyötysuhdeprosentti. Suoran säteilyn saama ala vaihtelee auringon aseman muuttumisen mukaan mutta otetaan helppo esimerkki. Aurinko paistaa korkeimmillaan 45 asteen kulmassa vaakasuorassa olevaan paneeliin jolloin sini45° on noin 0,70 kerrotaan sillä hypotenuusa eli paneelin pitkä sivu 1,56 ja saadaan paneelille kohdistuvan säteilyn korkeus 1,10. Leveys on 0,936 jolloin suoraa säteilyä saava ala on noin 1 neliömetri. Jos paneeli on 30 asteen kulmassa ja aurinko 45 asteessa on ala 1,41 neliömetriä joten pian pitäisi ruveta tulemaan täysiä tehoja jos olosuhteet muuten täsmäävät. Vähentäviä tekijöitä tulee lisäksi lämmöstä ja kulman lisääntyessä heijastumasta. Paneelin tarkan hyötysuhteen saa selville laskemalla nimellistehosta mutta säteilyn voimakkuuden joutuu arvioimaan jollei omista sellaisen mittaamiseen sopivaa mittaria. Pilvettömältä taivaalta säteily vaihtelee ilman kosteuspitoisuuden mukaan. 1100W on erityisen kirkas jota kuitenkin esiintyy pakkasaamuina melko usein. 1000W on suht yleinen pilvettömälle taivaalle ja ohut yläpilvi siinä 750W vaiheilla. Sateella lienee keskimäärin 50W ja tasainen umpipilvi siellä 100W. Cumuluspilven valkoinen reuna näyttää joskus lisäävän säteilytehoa reippaasti jos sattuu oikeaan paikkaan ja aurinko pääsee paistamaan sinitaivaalta. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Aurinkosähkö
Paistaa se aurinko risukasaanki
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!