Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana.
LUE TÄMÄ
pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Missä/millä tulevaisuudessa varastoidaan energiaa?
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 10987" data-attributes="member: 112"><p>Saksalaisessa alkuperäislähteessä olivat luvut kumminkin samat, eli jos virhettä on, lähde on kauempana kuin Ylen toimittaja.</p><p></p><p>Sinänsä on rakennettu huomattavasti suurempiakin akkuparistoja kuin tuo 5MWh. Teknologia ei kumminkaan ole ollut litium-pohjainen, vaan joihonkin halvempiin kemikaaleihin (Na, S) tai turvallisempaan teknologiaan (Vanadium Redox) perustuva. Mainituista edellinenhän nimenomaan saavutti muutama vuosi sitten kuuluisuutta sitkeän sähkövaraston tulipalon vuoksi Japanissa. Jälkimmäinen taas ei omaa hyvää tehotiheyttä, vaikka on skaalautuvuudeltaan muutoin erinomainen teknologia. Sekä natriumia, rikkiä että vanadiumia on maan kuoressa selvästi enemmän saatavilla kuin litiumia ja lyijyä (mooleina), vrt. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Abundance_of_elements_in_Earth%27s_crust">http://en.wikipedia.org/wiki/Abundance_of_elements_in_Earth%27s_crust</a>. Mahdollinen ison mittakaavan litium-pohjainen sähköenergiavarasto on myös aikamoinen potentiaalinen palopommi natrium-rikki-teknologian tapaan.</p><p></p><p>Aika hyvä lähtölinkki erilaisiin laajamittaiseen sähköenergian varastointimahdollisuuksiin on <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Grid_energy_storage">http://en.wikipedia.org/wiki/Grid_energy_storage</a>.</p><p></p><p><edit></p><p>Esitin edellä, että vanadiinia olisi arvioiden mukaan maan kuoressa mooleina selvästi enemmän kuin litiumia, mikä ei pidä paikkaansa, vaan noiden arvioitu määrä on varsin samaa luokkaa mooleina (mikä ratkaisee varastoitavan sähkövirran määrän). Vanadiinin atomipainohan on suhteessa samaa luokkaa litiumiin verrattuna kuin noiden arvioidun esiintyvyyden suhde massayksikköinä. Sen sijaan lyijyä on sitten tuolla perusteella käytettävissä vain murto-osa litiumin määrään sähkövarastona. Akkukemian yksityiskohdat ja saavutettavat jännitetasot tietenkin vaikuttavat myös asiaan.</p><p></edit></p></blockquote><p></p>
[QUOTE="kotte, post: 10987, member: 112"] Saksalaisessa alkuperäislähteessä olivat luvut kumminkin samat, eli jos virhettä on, lähde on kauempana kuin Ylen toimittaja. Sinänsä on rakennettu huomattavasti suurempiakin akkuparistoja kuin tuo 5MWh. Teknologia ei kumminkaan ole ollut litium-pohjainen, vaan joihonkin halvempiin kemikaaleihin (Na, S) tai turvallisempaan teknologiaan (Vanadium Redox) perustuva. Mainituista edellinenhän nimenomaan saavutti muutama vuosi sitten kuuluisuutta sitkeän sähkövaraston tulipalon vuoksi Japanissa. Jälkimmäinen taas ei omaa hyvää tehotiheyttä, vaikka on skaalautuvuudeltaan muutoin erinomainen teknologia. Sekä natriumia, rikkiä että vanadiumia on maan kuoressa selvästi enemmän saatavilla kuin litiumia ja lyijyä (mooleina), vrt. [url=http://en.wikipedia.org/wiki/Abundance_of_elements_in_Earth%27s_crust]http://en.wikipedia.org/wiki/Abundance_of_elements_in_Earth%27s_crust[/url]. Mahdollinen ison mittakaavan litium-pohjainen sähköenergiavarasto on myös aikamoinen potentiaalinen palopommi natrium-rikki-teknologian tapaan. Aika hyvä lähtölinkki erilaisiin laajamittaiseen sähköenergian varastointimahdollisuuksiin on [url=http://en.wikipedia.org/wiki/Grid_energy_storage]http://en.wikipedia.org/wiki/Grid_energy_storage[/url]. <edit> Esitin edellä, että vanadiinia olisi arvioiden mukaan maan kuoressa mooleina selvästi enemmän kuin litiumia, mikä ei pidä paikkaansa, vaan noiden arvioitu määrä on varsin samaa luokkaa mooleina (mikä ratkaisee varastoitavan sähkövirran määrän). Vanadiinin atomipainohan on suhteessa samaa luokkaa litiumiin verrattuna kuin noiden arvioidun esiintyvyyden suhde massayksikköinä. Sen sijaan lyijyä on sitten tuolla perusteella käytettävissä vain murto-osa litiumin määrään sähkövarastona. Akkukemian yksityiskohdat ja saavutettavat jännitetasot tietenkin vaikuttavat myös asiaan. </edit> [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Energian varastointi
Missä/millä tulevaisuudessa varastoidaan energiaa?
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös
Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!