Maalämpövoimala

[Samppa]

J.Kärkkäisen kansankiihotuslehdeksi muuttuneessa mainoslehtisessä (Magneettimedia, ex. isomagneetti) oli juttua maaperän lämmön hyödyntämisestä energiantuotannossa.

Maalämpövoimala, huoleton, varma ja edullinen energiantuottaja:

http://www.magneettimedia.com/?p=4121

Ko. lehdessä on paljon muitakin mielenkiintoisia artikkeleita, joita ei juuri valtamedioissa näy. Tosin kannattaa suhtautua hyvinkin varauksella osaan, eli normaali mediakritiikki kehiin

Toinen kirjoitus samasta aiheesta samassa lehdessä:

http://www.magneettimedia.com/?p=4266

 

[Puuha]

kas vanha otec tekee paluuta.

http://windesol.fi/windesol/OTEC-Voimala

http://koti.mbnet.fi/otec/

 

[Samppa]

Periaate on ehkä äkikseltään samansuuntainen, mutta tuskin tätä otec- voimalaksi voi sanoa. Tässähän tarkoitus on pumpata vettä niin syvälle, että lämpötila on riittävän korkea kiehuttamaan veden. Otec voimalassa prosessi perustuu käsittääkseni kahden "säiliön" lämpötilaeroon.

Maalämpövoimala on periaatteessa ennemminkin kuten mikä tahansa voimalaitos. Vettä kiehutetaan ja syntynyt höyry pyörittää suoraan turbiinia, tai sitten välissä on lämmönvaihdin (lehden periaatekuva). Eli hyödynnetään kivihiilellä, kaasulla tms. fossiilisella polttoaineella, tai ydinprosessilla tehdyn lämmön sijaan syvällä maaperässä olevaa lämpöä.

 

[kotte]

Islannissa ja Italiassahan noita ainakin on ollut pitkään käytössä (kun luonto on suosinut asiaa). Vaadittavan 4-5 kilometrin syvyisen reiän poraamisen ei taida olla ihan halpaa. Riittävän lämmönvaihtopinnan saisi varmaan aikaiseksi muutamalla perättäisellä, kerta kerralta tuhdimmalla aniittipanoksella tms. Hiekka tulee sitten höyryn mukana ylos tai sitä voi ennakolta huuhdella ulos paineistetulla vedellä.

 

[Puuha]

Perjaate on täysin sama. Lämpötilaeroja hyödynnetään. Toteutus vain erilainen.

Kummassakin tapauksessa on höyrystin ja lauhdutinosa. Välittäjä aineena voidaan käyttää vedestä etanoliin riippuen käyttölämpötilasta.

Tehohan syntyy kummassakin lämmön vaikutuksesta neste kaasuuntuu höyrystimessä ja näin ollen laittaa turbiinin pyörimään josta kaasu menee lauhdittimelle.

 

[Puuha]

Jokainen voi tehdä itselleen tuollaisen voimalan vaikka käyttämällä etanolia välittäjä aineena. Pieni alipaine järjestelmään ja etanolin kiehumispiste laskee 30 asteeseen. lauhduttimen voi sitten asettaa vaikka pihakaivoon tai pumpata sieltä lauhdutusvesi lauhduttimelle.

Muutamalla satasella saa aikaiseksi 500w laitteiston. Hyötysuhde 5-15% paikkeilla.

Uutena innovaationa tätä ei kuitenkaan voida pitää mutta kehitys on jäänyt huonon hyötysuhteen vuoksi.

Poraaminen kallioon niin pitkälle että lämpötila olisi lähellä veden kiehumispistettä on jokseenkin hankalaa sillä lämpö käy kruunujen päälle eivätkä ne ole ilmaisia. Muistelisin että metrihinta olisi ollut poralle 25 euroa/metrille.

Tuollaisessa voimalassa on se hyvä puoli että jos turbiini on oikein tehty se mahdollistaa laitteiston käytön myös päinvastoin.

Hyvinkin mielenkiintoinen tsi (tee-se-itse) kohteeksi.

 

[Samppa]

Perjaate on täysin sama. Lämpötilaeroja hyödynnetään. Toteutus vain erilainen.

Kummassakin tapauksessa on höyrystin ja lauhdutinosa. Välittäjä aineena voidaan käyttää vedestä etanoliin riippuen käyttölämpötilasta.

Tehohan syntyy kummassakin lämmön vaikutuksesta neste kaasuuntuu höyrystimessä ja näin ollen laittaa turbiinin pyörimään josta kaasu menee lauhdittimelle.

Käsitinkö oikein, että mielestäsi kaikki perus kaasu-, hiili-, ja ydinvoimalaitokset ovat otec- voimaloita? Kaikissa näissähän neste höyrystetään ja sitten se osin turbiinissa ja sen jälkeen lauhtuu.

 

[ventora]

mistä löytyy käyrä miten maan lämpötilat menee syvyyden mukaan.40-50astetta riittäisi lämmitykseen.1km reijässä voisi olla viellä järkeä.

 

[Samppa]

mistä löytyy käyrä miten maan lämpötilat menee syvyyden mukaan.40-50astetta riittäisi lämmitykseen.1km reijässä voisi olla viellä järkeä.

Suoraa kaavakuvaa en heti löytänyt, mutta täällä on mainintoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia#Geotermisen_l.C3.A4mm.C3.B6n_esiintymisalueet


"Ruotsin Skånessa pumpataan lämpöpumpuille jo noin 20-asteista vettä 800 metrin syvyydestä."


"Pariisissa on hyödynnetty geotermista energiaa 1970-luvulta alkaen kaukolämpöverkossa, pumppaamalla 55–75 °C vettä 1 500–2 000 metrin syvyydestä suoraan yli 100 000:lle asunnolle"

 

[Puuha]

Perjaate on täysin sama. Lämpötilaeroja hyödynnetään. Toteutus vain erilainen.

Kummassakin tapauksessa on höyrystin ja lauhdutinosa. Välittäjä aineena voidaan käyttää vedestä etanoliin riippuen käyttölämpötilasta.

Tehohan syntyy kummassakin lämmön vaikutuksesta neste kaasuuntuu höyrystimessä ja näin ollen laittaa turbiinin pyörimään josta kaasu menee lauhdittimelle.

Käsitinkö oikein, että mielestäsi kaikki perus kaasu-, hiili-, ja ydinvoimalaitokset ovat otec- voimaloita? Kaikissa näissähän neste höyrystetään ja sitten se osin turbiinissa ja sen jälkeen lauhtuu.

kaikki edellä mainitut ovat lauhdevoimaa.

otec ja sitten tämä maavoimala ovat kummatkin geotermistä lämpöä hyväksi käytäviä lauhdevoimaloita.

 

[Puuha]

mistä löytyy käyrä miten maan lämpötilat menee syvyyden mukaan.40-50astetta riittäisi lämmitykseen.1km reijässä voisi olla viellä järkeä.

600 metriä syvällä on 8-11 astetta lämmintä esim. kemissä.

edit: pyhävaarassa 1,5km syvyydessä lämpötila on 22-25 astetta.

edit2: outokummussa 2,5km lämpötila on 40 astetta.

 

[Samppa]

kaikki edellä mainitut ovat lauhdevoimaa.

otec ja sitten tämä maavoimala ovat kummatkin geotermistä lämpöä hyväksi käytäviä lauhdevoimaloita.

Aivan totta, ajattelin itse asiaa hieman eri katsantokannalta

 

[kotte]

Lapissa voisi pakkasilla saada varsinaisen OTEC-voimalankin juuri ja juuri pyörimään järven jäällä. Höyrystetään sitten kylmäainetta jään alle asennetussa kattilassa parissa plusasteessa, johdetaan se turbiiniin tms. voimakoneeseen joko jään alla tai aivan jään yläpuolella ja johdetaan kaasu lauhtumaan jonkinlaiseen pylväisiin (tai rantakalliolle) asennettuun lauhduttimeen. Kylmäaine on mahdollista jopa saada painumaan kattilaan ilman syöttöpumppua, kunhan korkeusero on riittävä. Tavanomaisilla fluori-hiili-vety-kylmäaineilla saadaan painetta barin verran jo 6-7 metrin pudotuksesta.

Energiaa saadaan ulos sitä enemmän, mitä kovempi on pakkanen. Tavallista kestomagneetti-scroll-kompressoria voi periaatteessa käyttää voimakoneena, jos saa takaiskuläpän tuhotuksi tavalla tai toisella (noita vehkeitähän saa esim. tietyistä Panasonicin ilmalämpöpumpuista käytettynä). Kestomagneettimoottorista saa suoraan kolmivaiheista vaihtovirtaa, mutta jännite ja taajuus on tietenkin paljon pienempi kuin verkkojännite (ja teho riippuu systeemin koosta).

 

[Puuha]

tuossa kun nuita artikkeleita lueskelin niin on kyllä aikamoista tekstiä välistä. no toki se on heidän mielipiteensä ja tuovat kyllä esille mielenkiintoisia asioita.

voisi vaikka kommentoida muutamia artikkeleita mutta en löytänyt kommentointi nappuloita tai kommentteja mistään. Se on ehkä ihan hyväkin.  ;D