Keskittävä keräin

[eros]

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=393.msg2905#msg2905

Kallistuskulmaksi joku 60 astetta näyttäisi aika sopivalta noin keskimäärin, tai vaikka 55 kesäksi ja joku 65 syksystä kevääseen niin pääsee parilla säädöllä vuodessa  ;D

Tuo on ihan hyvä taulukko, kannattaisi jopa laittaa wikiin..

Huomaa myös, että jos on seuranta, niin optimi kallistuskulma liikkuu paljon pienemmissä rajoissa (tarkalleen 22,5 astetta, kuten akselimme huojuu).

Jos ei ole seurantaa, niin kesäksi  ~3kk optimikulma näyttäisi olevan muuten luokkaa ~35 astetta, kevät/syksy (huhtikuu ja elokuu puoliväli -syyskuu puoliväli) n. 50 astetta ja talveksi suoraan se 75 astetta. Nämä siis taulukon sarakkeen 2. perusteella. Jos haluaa selvitä kahdella säädöllä per vuosi, niin kait se on sitten se 75 asteen säätö ~15.9 ja 35 asteen säätö ~15.4 ?
Lämpökeräimet (tyhjiöputki) kannattanee asentaa suoraan tuohon ~70-75 asteen kulmaan, huhtikuun jälkeen lämpöä ei juuri tarvi muuhun kuin käyttöveden lämmitykseen. Pystyasennus pitää ne myös paremmin lumesta paljaana, kunhan ei ihan katon pintaan ole asennettu. Toki riippuu putkien määrästä ja käyttötarkoituksesta, kesäveden lämmitykseen se 35 astetta kallistus tietty hyvä.
Muuten jotenkin nurinkuriselta tuntuu, mutta lämpökeräimet ja sähköpanelit kannattaa asentaa pohjonen etelä suuntaiseen riviin jos haluaa maksimoida niille tulevan varjostamattoman säteilyn. Kaikilla muilla tavoilla ne varjostaa enemmän toisiaan per pinta-ala..
Ts. keskipäivällä aurinko on korkeimmillaan, eli muodostuva varjo on lyhyimmillään, keskitalvella aurinko nousee n. 7.5 asteen korkeuteen, eli metrin korkea keppi jättää 7,7m pituisen varjon (tasaisella pinnalla). Kesäpäivän tasaus 20.3 ja päivä 12h, aurinko nousee 30 asteen korkeuteen, eli metrin keppi jättää 2m varjon.
Toki jos kiinteitä keräimiä on leveä rintama räystäällä ja leveä rintama katon harjalla länsi-itäsuunnassa, niin se on toki tehokkaampaa tilankäyttöä. Tämä pohdinta lähinnä jos on tasanen kenttä ja pitäisi sijoittaa mahdollisimman tehokkaasti seuraavia keräimiä siten, että ne eivät varjosta toisiaan..
Vielä jos keräinten jalustat saisi riittävän ylös (1.5m?), niin ko. kenttää voisi viljellä, esim puutarha, pottumaa, heinäpelto , energiapaju tms. Tällöin hukkatilaa ei tarvisi niin sääliä ja keräimet voisi sijoittaa riittävän harvaan.

Edit: Äh jutut harhautuu, voiko ylläpito siirtää vaikka nämä aurinkojutut keskittävä keräin ketjuun?
T:Eerin

 

[Samppa]

ketjuun yhdistetty viestejä tuulivoimaketjusta.

 

[T.T.Y]

mites jos ton parabolin kanssa liittäisi esim teräksestä työstetyn metallimöltin jossa on tila sisällä kierrättää vettä/öljyä, ja ymppäisi siihen kiinni TEG:i elementtejä?
saisi silloin auringolla sähköä kun paistaa ja vaikka yöllä kierrättäis "bioekopolttimen" aka kamiinan kautta öljyn/veden jolla lämmittää TE mölttiä.
hyötysuhdehan nuolla elementeillä on vielä luokkaa 10% mutta jos 10kw:a lämpöä saa 1kw virtaa ja tuottaa tuon lämmön esimerkiksi roskapuuta polttamalla niin saa lämpöisen veten jäähdytyspuolelta ja sähköä kaupanpäälle.
ehkä tämmöset termoelektroniset keksinnöt olisivat sitä nykypäivää  ???
joskus tuli hankittua läjä 80w TE elementtejä jäähdytystestailuihin ja kokeilin äsken että 120 asteen lämpötilaerolla saa 18v ja 8a pihalle.

tuomitkaa hidea heti alkuunsa jos vaikuttaa tyhmältä etten haaskaa taas paria työpäivää  ;D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti tuossa hieman perus teoriaa, tässätapauksessa siis kännettynä tämä prosessi
t.t.y

 

[eros]

mites jos ton parabolin kanssa liittäisi esim teräksestä työstetyn metallimöltin jossa on tila sisällä kierrättää vettä/öljyä, ja ymppäisi siihen kiinni TEG:i elementtejä?
saisi silloin auringolla sähköä kun paistaa ja vaikka yöllä kierrättäis "bioekopolttimen" aka kamiinan kautta öljyn/veden jolla lämmittää TE mölttiä.

Eikun niillä on lämpöakkuja käytössä, sulaa suolaa jne. Ei ole järkeä poltella yöllä mitään, vaan mitoittaa lämpövoimakone vuorokauden keskitehon mukaan + käyttää lämpöakkua. Tällöin saa varmaa tehoa ympäri vuorokauden. Vasta talvella kaminaan pannaan tuli.

hyötysuhdehan nuolla elementeillä on vielä luokkaa 10% mutta jos 10kw:a lämpöä saa 1kw virtaa ja tuottaa tuon lämmön esimerkiksi roskapuuta polttamalla niin saa lämpöisen veten jäähdytyspuolelta ja sähköä kaupanpäälle.
ehkä tämmöset termoelektroniset keksinnöt olisivat sitä nykypäivää  ???

Tjaa kerrohan tuosta hyötysuhteesta vielä vähän lisää. Mistä lämmöstä mihin lämpöön 10%? Olen luullut, että niissä on vain joidenkin prosenttien hs. ~4% tms. Toki onhan niistä tehty erävaeltajille nuotiossa pidettäviä kännylatureita yms.

joskus tuli hankittua läjä 80w TE elementtejä jäähdytystestailuihin ja kokeilin äsken että 120 asteen lämpötilaerolla saa 18v ja 8a pihalle.

tuomitkaa hidea heti alkuunsa jos vaikuttaa tyhmältä etten haaskaa taas paria työpäivää  ;D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti tuossa hieman perus teoriaa, tässätapauksessa siis kännettynä tämä prosessi
t.t.y

Prosessi on mielenkiintoinen, mutta on olllut hyllytettynä, koska hs. on onneton. Mutta 10% hs ei ole enään ihan onneton, etenkin kun se tulee ilman liikkuvia osia.
Luulen, että kannattaa laittaa tunti tms. siihen, että kattoo mistä lämmöstä mihin lämpöön hs10% on saavutettavissa. Jos esim 250C -> 80C ja siitä 10% sähköksi, niin johan pomppasi. ts. esim 10kwh 250C input, 9kwh 80C ja 1kwhe output, niin hinta on sitten enään se ainut mutta..

T:Eerin

 

[Puuha]

kuinka pitkä elinikä mahtaa elementeillä olla?

 

[T.T.Y]

200 000 tuntia näytti olevan noissa mötiköissä speksien mukaan.
pitää testailla vielä tasaisella lämpötilaerolla tuota hyötysuhdetta.
kyllähän sitä jo 4% hyötysuhteella tekee ylijäämälämmöstä aimo satsin virtaa.
kuitin mukaan olen maksanut nuosta 7$ kappale joskus vuosi pari sitten.

T.T.Y

 

[eros]

pitää testailla vielä tasaisella lämpötilaerolla tuota hyötysuhdetta.
kyllähän sitä jo 4% hyötysuhteella tekee ylijäämälämmöstä aimo satsin virtaa.
kuitin mukaan olen maksanut nuosta 7$ kappale joskus vuosi pari sitten.

Normi talon energiatarve pakkasella ehkä sen 5kw, siitä 4% ~200w on aika vähän. Ei taida maksaa vaivaa? 15c/kwh ja 2000h vuotusella käyttöajalla tuotos olisi 60eur.

Sanoit 8A, mikä jännite? jos 12v, niin 96w. Sen suhteen hinta olisi kyllä kohdallaan. Alta 100$ per kw.

T:Eerin

 

[Jytky]

tuollainen aurinkokeräin on kehitetty Suomessa ja saanut  palkintojakin http://www.porintermolaite.fi/index.php?pid=4 eli varmaan toimii, putki ja peili+automatiikka joka kääntelee peiliä seuraten aurinkoa, vähän niinkuin tuulivoimalan automatiikka tuuliviirillä kääntää roottorin tuuleen..

 

[eros]

tuollainen aurinkokeräin on kehitetty Suomessa ja saanut  palkintojakin http://www.porintermolaite.fi/index.php?pid=4 eli varmaan toimii,

Eihän tuo ole laisinkaan sama. Ei tee sähköä ollenkaan, vaan pelkkää lämpöä ja matalaa 80c sellaista.

T:Eerin

 

[Jytky]

mutta tuon valmiin automatiikan+kerääjän rinnalle voi liittää toisen a-sähkö paneelin sitten samalla hihnalla kääntyvät..lämpöä+sähköä (täytyypä laittaa pat.vireille..) pinon päälle.

 

[Pajala]

ehkä tämmöset termoelektroniset keksinnöt olisivat sitä nykypäivää  ???
joskus tuli hankittua läjä 80w TE elementtejä jäähdytystestailuihin ja kokeilin äsken että 120 asteen lämpötilaerolla saa 18v ja 8a pihalle.

Kuormaauton hukkalämpö sähköksi.
1 kW TEG for Class 8 Truck TEG being evaluated in test cell and is coupled
with 300 HP Diesel engine.
http://www.hi-z.com/documents/Hi-Z.Brochure.2006.pdf

A thermoelectric module relies on the "thermoelectric effect" to convert heat directly into electricity
http://www.hi-z.com/index.php

 

[eros]

mutta tuon valmiin automatiikan+kerääjän rinnalle voi liittää toisen a-sähkö paneelin sitten samalla hihnalla kääntyvät..lämpöä+sähköä (täytyypä laittaa pat.vireille..) pinon päälle.

Automatiikka on triviaali, ja valmiita kytkentöjä netissä parabloidikeräimelle. Julistin sen juurikin netissä siksi, että ei voi patentoida. Ei jaksa itse noin pikkujutun takia käydä prosessia läpi, joten sitten on parasta kailottaa se esiin, jotta kukaan ei voi enään patentoida. Hyödyllisyysmallisuojakin on varsin kysenalainen ko. julistuksen jälkeen.

T:Eerin

 

[T.T.Y]

noniin, kokeilin vähän lisää, (ja palellutin sormesta kynnen irti  )
10 kpl 80w TE elementtiä klimpis tuotti pienellä propaanibutaanimikälie toholla kaukaa pöhööteltynä ja pienellä pc-vesikiertopumpulla jäähdyteltynä ~7-8 asteisella vetellä, 18 volttia ja 8-9 amppeeria eli wattia tuli sen ~150.
tuohon tehoon nähden piti hyvinkin vähän lämmitellä levyä, ja jos tuon levyn saa lämmitettyä hukkalämmöllä niin ei mielestäni ollenkaan paha, laittaa vaikka kiukaan kylkeen niin saa saunoessaan tehtyä tupaan virtaa.

T.T.Y

 

[eros]

Pienikin propaanilieska suht tehokas, voi olla kilowatteja..

Mutta helpoin olisi varmaan mitata lämpöero eri puolilta. Muuten mihin kuormaan ajoit tehon? Oikosulkuvirta varmaan paljonkin, mutta jännite tällöin tippuu?

Myöskin se minne lämpötilaan kylmäpuoli tulee, käytännössä ~50C koska lämpöä ei kannata haaskata ulos, vaan pitää ajaa lämmitykseen.

Sinänsä jos systeemin saa toimimaan järkevällä hyötysuhteella on noita gti invertereitä sopuhintaan saatavilla.
Aurinkokerääjien jätelämpö kesällä olisi ainakin kiva muutella sähköksi..

T:Eerin

 

[T.T.Y]

jotain tämänsortin konstruktiota voisi kokeilla jos joskus saa tarpeeksi ylimääräistä aikaa.
16kpl TE elementtejä joilla pitäisi tulla tämänhetken hyötysuhteella yhteensä ~400w 160 celsiuksen lämpötilaerolla.
hintaa pumppuineen ja töineen ja tupakkeineen on varmaan siinä 500e hujakoilla jos ei katteita/työtunteja ittelle laske mukaan.

voi olla ihan idioottimainen idea mutta ei sitä tiedä vaikka toimiski 

t.t.y

 

[eros]

Voi se toimiakkin, mutta ko tyhjiöputket tulee asentaa "mutikka" ylöspäin. Toiseksi ne tekee juu ~250C lämpötilan, eli täydessä auringonpaisteessa lämpenee siihen asti, _jos_ niistä ei oteta tehoa ulos.
Ts. jos haluaan hyötysuhteita, niin ei voi päästää kuumentumaan 250C asti (jossa lämmössä ne säteilee ulos yhtä paljon kun tulee sisään).
Jos halutaan se n. 300C järkevästi, tällöin tarvii olla keskittävä keräin, eli luokkaa 6m leveys -> 0,16m polttopisteeseen. Näin ainakin noissa aurinkovoimaloissa.
Toki jos halutaan, niin moisen lämpötilan pystynee muuttamaan höyrykoneella tms. jopa 20% hs:llä sähköksi. Liki samaan pääsee aurinkokennoilla. Molemmissa tavoissa saa vielä sitä hukkalämpöä.
Mutta lämpöpareilla taitaa jäädä sinne 4% hs, paikkeille.
auirinkokenno ei toimi talvella, höyrykone toimii. Puuta voi polttaa tms.
Höyrykoneessa on liikkuvia osia, termoparissa ei. Toisaalta turbiinissa on mitättömän vähän liikkuvaa. Eli taas palataan pieneen höyryturbiiniin, suurnopeus geneen ja gti invertteriin. Suo sielä vetelä täällä.

T:Eerin