Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.

Vastaa viestiketjuun

Viesti: <blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 29287" data-attributes="member: 112">Ottamatta kantaa ANEW:n ilmoituksen lukuihin, Betz-raja kuitenkin viittaa maksimiin, joka on saatavilla jarruttamalla tuulta tasaisesti ja siis periaatteessa miten suurelta alalta tahansa aiheuttamatta pyörteitä. Mutta kuten edellä kirjoitin, jopa vallitseva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiinirakenne muodostaa turbiinin perään kartiomaisen pyörteen siipikulmien takia ja tuo puolestaan aiheuttaa alipainekartion, joka levittää hidastuneen ilmavirrankin laajenevaksi ja uudelleen tuulen nopeuteen hiljalleen kiihtyväksi rintamaksi.En siis menisi väittämään, etteikö Betz-raja voisi joskus ylittyä yksittäisen tuuliturbiinin. kohdalla. TIlanne on sitten toinen, kun rakennetaan korkeista turbiineista koostuva laaja tuulipuisto, jolloin ei voi "huijata", koska pyörteily joka tapauksessa hukkaa tuulen energiaa muualta, vaikka voisikin sitä paikallisesti periaatteessa keskittää. Pyörteily on paikallinen ilmiö, joten suuri tuulipuisto ei siitä hyödy, vaan yksittäisten turbiinien aiheuttamat pyörteet haittaavat toisia turbiineja enemmän kuin mitä yksittäinen hyötyjä voi lisäpotkua saada.Epäilen kaikkien pystyakseliturbiinien mahdollisuuksia saada kunnollista systemaattista hyötyä jättöpyörteestä, koska jättökuvio voi syntyä vain vaakatasoon. Sen sijaan korkean maston päähän sijoitettu vaaka-akseliturbiini pystyy muodostamaan taakseen aidosti kolmiulotteisen laajenevan ja tasaisesti hidastuvan ja tuuleen jättöpuolella sulautuvan alipainekartion, jolloin hyötymekanismi skaalautuu ja erityisesti suuri turbiini voi hyötyä asiasta.</blockquote>

Varmistus