Jäspi Solar-300 Pak järjestelmän päivittäminen

[JuhaK]

Ostimme elokuussa vuonna 2002 valmistuneen talon, jossa on vesikiertoinen lattialämmistys ja lämmön lähteenä Jäspi-Ecopuu 45 kattila. Varaajana toimii Jäspi 1800l ovaalivaraaja.  Lisälämmön lähteenä on Jäspi Solar-300 pak joka on asennettu 05/2008, se on kytketty suoraan varaajaan. Automatiikkana toimii Termotat 5 (tm5-g5) Perheessä on 2 aikuista ja 2 lasta. Paikkakunta Tornio.

Paneelit ovat ~länteen osoittavalla lappeella. Sen mitä tuossa loppukesästä kerkesin asiaan seuraamaan, niin ei paneeleiden tuottama energia riitä näin isolle varaajalle, eikä se sitä tehnyt edellisen omistajan mukaankaan. Apulämmön lähteeksi se kai on tarkoitettukkin.

Millä tavalla pakettia kannattaisi lähteä parantamaan, kun periaatteessa käytössä on hyvä pohja. Optimaalisin tilanne olisi ettei kesällä tarvitsisi puita poltella. Ja tämä tapahtusi lisäämällä keräimiä/vaihtamalla ne kokonaan uusiin? Tyhjiöputki keräimiä vai tasokeräimiä? Riittääkö putken halkaisia? (18mm). Pumppu?  Pienempi varaaja pelkästään käyttövesille?

Automatiikassa on se huono puoli, ettei tuohon malliin taida saada minkäänlaista tiedonkeruuta että näkisi vähän tarkemmin mitä siellä tapahtuu.

Pari kuvaa;

Kuvissa näkyy paneeleissa olevan jo pieniä vaurioita, sammalta on päässyt vähän kertymään ja linnut ovat syöneet eristeitä.

 

[pökö]

Onko tuo jäspi solar-300 pelkästään käytttöveden lämmitykseen ja onko 1800-ovalissa käyttövesikierukoita? Onko nämä pytyt kytketty toisiinsa?

 

[JuhaK]

Onko tuo jäspi solar-300 pelkästään käytttöveden lämmitykseen ja onko 1800-ovalissa käyttövesikierukoita? Onko nämä pytyt kytketty toisiinsa?

Paneelit on kytketty 1800-ovaalin aurinkolämmityskierukkaan, varaajassa on myös käyttövesikierukat. Jos olen asian ymmärtänyt oikein.

 

[pökö]

Sun täytyy lisätä keräimiä, eihän noilla kolmella 1800 litraa lämpee mitenkään. Ovalin kierukoista vesi siihen 300 litran käyttövesivaraajaan niin ovali toimii käyttöveden esilämmittimenä ja lämmittää sen kokonaankin jos keräimiä on tarpeeksi.

 

[VesA]

Veikkaisin että Torniossa tyhjiöputket olisivat osuvampi valinta, saisi hyötykautta pitemmäksi.

 

[pökö]

Veikkaisin että Torniossa tyhjiöputket olisivat osuvampi valinta, saisi hyötykautta pitemmäksi.

Joo, voi kyllä olla noinkin.
Siirtää sitten nuo nykyiset keräimet lämmittämään 300 litran jäspisolaria (mihin ne vissiin on tarkotettukin) ja hommaa tyhjiöputkia siihen ovaliin.

 

[rotzi]

Kun paljon puhutaan 'paneelit ei riitä varaajalle', niin pitää muistaa että ei se varaaja mitään energiaa kuluta (paitsi jotain mitättömiä häviöitä), ei se käy suihkussa eikä se kuluta lämmitykseensä mitään. 
Se on se talo ja porukka joka sen energian syö ja tässä tapauksessa nyt kuulostaa oltavan tilanteessa jossa enempikin sieltä katolta toivotaan että puiden poltto vähenee.
Aurinkoenergian määrän saamista talteen tilanne on nyt hyvä kun varaaja pysyy viileenä, joka siis tarkoittaa että aurinkosysteemin hyötysuhde on paremmalla puolella.
Tietääkseni tuolla ei ole muita varaajia kuin tuo 1800L ovali!?

Keräimiä on nyt 3 eli 600L vettä per keräin, tilaa on siis reippaasti lisätä keräinmäärää, kiitos ison varaajan eli enemmäkin kuin 2x taitais onnistua varaajan puolesta, sitten muut systeemien mitoitukset
pitää kattoo riittääkö virtaukset ja kierukka jos ja kuinka paljon laajennetaan.
Pieni sähköpriimari varmistais asioita ettei aina niin väliä vaikka lämmöt joskus varaajassa vähän laskeekin.

Kesäksihän tässä varmaan tavoitellaan isompaa saantoa, joten lisää tasokeräimiä itse harkitsisin kun niitä on jo olemassakin...Torniossa ei kannata katella mitään talvikelien hyötyjä niiden merkitys on
pisara pohjanlahdessa  8)

 

[VesA]

Tässä kai pitäisi ensin tehdä selvä valinta sen suhteen tähdätäänkö pelkkään käyttöveteen vai myös lämmitysklapivaivan säästöön.

Kesäiseen käyttöveden tekoon ei paljon energiaa tarvita, tuo ison varaajan ja kierukoiden combo vaan taitaa olla hankala pitää tarpeeksi kuumana ilman melkoisia tehoja, varaaja hukkaa useita kWh päivässä vaikka oltaisiin poissa kotoa. Kannattaa pohtia kannattaako sen hukan kompensoimiseen hankkia lisää tehoja vai hankkia pienempi käyttövesivaraaja jossa on pienemmät häviöt. Voi silti olla että lisätasopanelit tulevat halvemmaksi kuin toinen varaaja kierukoineen.

Jos taas taloakin aiotaan lämmittää keväällä ja syksyllä, lämmitellään joka tapauksessa isoa pyttyä ja lisätehojen pitää olla sellaista laatua ( tyhjiö ) ettei itse panelin häviö ole kylmässä kevätsäässä iso vaikka tehdään kuumaa ( eihän sinne varaajaan muuten saa energiaa kuin hiukan talteen, pakko vetää niin kuumaksi kuin pystyy ).

 

[pökö]

Siis onko Torniossa ollenkaan sitä jäspi solar 300 varaajaa, vai onko pelkästään 3 keräintä?

Kun paljon puhutaan 'paneelit ei riitä varaajalle', niin pitää muistaa että ei se varaaja mitään energiaa kuluta (paitsi jotain mitättömiä häviöitä), ei se käy suihkussa eikä se kuluta lämmitykseensä mitään. 

Jos noilla kolmella keräimellä saa 10kWh/päivä talteen ja varaaja hukkaa siitä vielä hiukan, ei 1800 litraa montaa astetta viikossa lämpene vaikka lämpöä ei käytettäisi ollenkaan. Aika käyttökelvotonta saatu lämpö on jos mittari ei koskaan nouse yli 25 asteen.

 

[EVV]

Ymmärtääkseni tuossa ylimmässä kuvassa oleva päätylape on pohjoiseen. Jos vastaavanlainen lape on talon toisessa päädyssä etelään, siirtäisin keräimet sinne ja hankkisin lisää niitä. Päätyoven yläpuolella on ilmeisesti pieni lape etelään päin, johon mahtuisi osa keräimiä.

 

[VesA]

Siis onko Torniossa ollenkaan sitä jäspi solar 300 varaajaa, vai onko pelkästään 3 keräintä?

Kun paljon puhutaan 'paneelit ei riitä varaajalle', niin pitää muistaa että ei se varaaja mitään energiaa kuluta (paitsi jotain mitättömiä häviöitä), ei se käy suihkussa eikä se kuluta lämmitykseensä mitään. 

Jos noilla kolmella keräimellä saa 10kWh/päivä talteen ja varaaja hukkaa siitä vielä hiukan, ei 1800 litraa montaa astetta viikossa lämpene vaikka lämpöä ei käytettäisi ollenkaan. Aika käyttökelvotonta saatu lämpö on jos mittari ei koskaan nouse yli 25 asteen.

Meillä ( 6h + koira, mukana lotraavaa naisväkeä ) näyttäisi Pollun mukaan menneen keskimäärin hiukan yli tuon 10kWh päivässä käyttöveteen. Tuo aloittajan alkuperäinen systeemi on rakenteen puolesta tehty siihen, että tehdää klapilla surutta kuumaa.. ja sitten on pöntössäkin tarpeeksi kuumaa, että kierukka saa siitä tehtyä käyttövettä. Tästä lämpöisenä käymisestä seuraa hurjat häviöt, oman samankokoisen varaajani hukka oli kesällä ( vain ylävastus päällä ) 16kWh päivässä, tuo ovaali on selvästi uudempi ja parempi mutta kuitenkin..

Eli systeemi vaatii toimiakseen isoja lämpötiloja sekä latauksessa että vettä käytettäessä.. joka sopii tasopaneleille huonosti.

Jos toista kierukkavaraajaa tai tyhjiötä ei haluta, niin halvin/kätevin kesäkonsti saada auringon energia käyttöveteen on antaa tasopanelien nostaa ison pöntön lämpöjä sen minkä pystyy ja laittaa käyttövesikierukoiden perään pienehkö sähkövaraaja puuttuvia lämpöasteita nostelemaan. Klapikaudella siihen ei mene sähköä koska kierukan vesi on valmiiksi kuumaa, jos klapeja ei polteta se pitää käyttöveden lämmöt sopivana aika pienellä sähköllä, paistoi tai ei.

 

[rotzi]

Siis onko Torniossa ollenkaan sitä jäspi solar 300 varaajaa, vai onko pelkästään 3 keräintä?

Kun paljon puhutaan 'paneelit ei riitä varaajalle', niin pitää muistaa että ei se varaaja mitään energiaa kuluta (paitsi jotain mitättömiä häviöitä), ei se käy suihkussa eikä se kuluta lämmitykseensä mitään. 

Jos noilla kolmella keräimellä saa 10kWh/päivä talteen ja varaaja hukkaa siitä vielä hiukan, ei 1800 litraa montaa astetta viikossa lämpene vaikka lämpöä ei käytettäisi ollenkaan. Aika käyttökelvotonta saatu lämpö on jos mittari ei koskaan nouse yli 25 asteen.

Meillä ( 6h + koira, mukana lotraavaa naisväkeä ) näyttäisi Pollun mukaan menneen keskimäärin hiukan yli tuon 10kWh päivässä käyttöveteen. Tuo aloittajan alkuperäinen systeemi on rakenteen puolesta tehty siihen, että tehdää klapilla surutta kuumaa.. ja sitten on pöntössäkin tarpeeksi kuumaa, että kierukka saa siitä tehtyä käyttövettä. Tästä lämpöisenä käymisestä seuraa hurjat häviöt, oman samankokoisen varaajani hukka oli kesällä ( vain ylävastus päällä ) 16kWh päivässä, tuo ovaali on selvästi uudempi ja parempi mutta kuitenkin..

Eli systeemi vaatii toimiakseen isoja lämpötiloja sekä latauksessa että vettä käytettäessä.. joka sopii tasopaneleille huonosti.

Jos toista kierukkavaraajaa tai tyhjiötä ei haluta, niin halvin/kätevin kesäkonsti saada auringon energia käyttöveteen on antaa tasopanelien nostaa ison pöntön lämpöjä sen minkä pystyy ja laittaa käyttövesikierukoiden perään pienehkö sähkövaraaja puuttuvia lämpöasteita nostelemaan. Klapikaudella siihen ei mene sähköä koska kierukan vesi on valmiiksi kuumaa, jos klapeja ei polteta se pitää käyttöveden lämmöt sopivana aika pienellä sähköllä, paistoi tai ei.

Höpöhöpö, ovaalin pohja alkaa aikasen nopeasti mennä lattialämmön paluuveden lämpöön jos se vaikka on puulla vedetty 'tappiin' ja se esikierukka siellä alhaalla voimistaa tuota asiaa...eli suomennettuna siellä alhaalla on kyllä erinomaista työstötilaa noille kolmelle keräimelle koska se aurinkokierukka on siellä pohjalla, eli suomeksi sanottuna tuo nykyinen konffi hoitaa aikalailla yksinomaan käyttöveden esilämmitystä. Eikä se ovaali liene koko aikaa 'tapissaan' eli ne hurjat häviötkään ei ole todellista varsinkin kun nuo Ovalit ovat hyvin eristettyjä, häviöihin löytynee varmaan jotkut luvutkin jos viittis vain kaivaa nettikoneella. Ei siellä keräimillä tarvita mitään korkeita lämpötiloja...työstö lämpötilat heiluvat lattialämpöjen paluu tasolla.
Nuo 3 paneelia sinänsä toimivat tuossa konffissa varsin mainiosti, se vaan taitaa olla että kulutusta on talossa+väessä isommalle määrälle...ja varaajan puolesta sitä tilaa isommalle määrälle on mukavasti...

 

[JuhaK]

Pahoittelen epäselvää ilmaisua, systeemissä siis ei ole sitä jäspi solar varaajaa vaan kaikki hoituu tuon ovalin kautta.

Tarkoituksena on tosiaan ettei kesällä tarvitsi klapeja poltella, tai ainakin vähentää niiden käyttöä. Viimeisen 13v aikana sähkövastukset eivät ole olleet päälle kytkettynä kuin muutamia harvoja kertoja, vuosikulutus on pyörinyt 3000-4000kwh haarukassa ja Kannalan 10,5m2 ladon verran puita. Tämä siis kahdella aikuisella, meidän porukalla tulee vääjämättä menemään enemmän jo saunan käyttöasteen noustessa lisäten sekä veden että sähkön kulutusta.

Sinänsä tuommoisen uudemman puukattilan kanssa pelaaminen on aika helppoa, ei siinä montaa minuuttia mene itse sytytys vaiheessa jonka jälkeen hommat hoituu automaattisesti. Toki puiden tekoon pitää varata jonnin verran vapaata aikaa ja traktoriin polttoainetta. Ei ne kuitenkaan itsestään siihen liiteriin ilmesty.

Miten pystyn tarkistamaan riittääkö virtaukset ja kierukka paneelien lisäämiselle, löytyykö netin syövereistä laskureita joita maallikkokin osaa tuhrata? Käyttövesikierukoiden perään asennettava sähkövaraajan ei tarvitse olla varmaan kovinkaan suuri tilavuuksinen, sillä tarvittaessahan tuolla kattilalla lämmittää ovaalin jos vaikka sattuu saunojia enemmänkin? Ja lämmityskaudella sitä pidetään klapeilla jokatapauksesa lämpimänä



Rotzi, "Tietääkseni tuolla ei ole muita varaajia kuin tuo 1800L ovali!?" Onko tämä tuttu paikka?

http://www.muenchen-solar.de/Solarkollektoren-41/Flachkollektoren/ Tuolla sopiva malleja sarjaan kytkettäväksi?

 

[rotzi]

Miten pystyn tarkistamaan riittääkö virtaukset ja kierukka paneelien lisäämiselle, löytyykö netin syövereistä laskureita joita maallikkokin osaa tuhrata? Käyttövesikierukoiden perään asennettava sähkövaraajan ei tarvitse olla varmaan kovinkaan suuri tilavuuksinen, sillä tarvittaessahan tuolla kattilalla lämmittää ovaalin jos vaikka sattuu saunojia enemmänkin? Ja lämmityskaudella sitä pidetään klapeilla jokatapauksesa lämpimänä

Rotzi, "Tietääkseni tuolla ei ole muita varaajia kuin tuo 1800L ovali!?" Onko tämä tuttu paikka?

http://www.muenchen-solar.de/Solarkollektoren-41/Flachkollektoren/ Tuolla sopiva malleja sarjaan kytkettäväksi?

ei ole tuttu paikka, mutta tekstistä päättelin että et pidä muita varaajia kuin sitä ovalia...

Tuolta voi löytyä jotain ohjetta määristä...
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/1-Kayttoohje_Jaspi_Solar_PAK%20M14_0.pdf
ja tuolla on koko setti kirjallisuutta:
http://www.kaukora.fi/aurinkolammitys/jaspi-solar-300

Nuo keräimet lienee niitä 'harppu' malleja eli ne on tavallaan sarjassa, eli se keräin mihin tulee se kylmähaara on kylmin ja se viimenen rivissä on 'kuuma-keräin' ja anturi on siellä kuumimmassa.
Eli noista tulee isompi virtausvastus, mutta ei se välttämättä onkelma ole...Noilla jäspin polski keräimillä dT keräimien yli on yleensä vähä isompi, ja on niitä muillakin.

Omat keräimet on kaikki 'rinnan' eli jokaisessa on 4 piippua, 2 alhaalla ja 2 ylhäällä, eli kylmänpään neste menee kaikkien keräimien alapäähän ja kuuma tulee kaikista siihen kuumaan putkeen...

Periaatteessa jos lisäkeräimet olis näitä 4-piippuisia niin virtausvastus pysyy paremmin kurissa jos siitä asiasta tulis rajoite. ongelma ei ole laittaa erilaisina...

EDIT:Vielä lisää vinkkiä tuohon virtaukseen, kun tuo jäspin ohjetekele on aika vajavainen:
Ilmeisesti tuo pumppu asema on sama kuin Nibellä ja siten tuon:
http://www.nibeonline.com/pdf/031971-1.pdf
sivulla 10 on ohjeellisia arvoja Niben omaan keräimeen (eli vastaavaa pitäis löytää niistä mitä on ja aikoo hankkia)
eli Jos tuo asema on tuo ja olis Niben keräimiä , niin max 6 vois laittaa tuon aseman perään jos nämä mitat täyttyy

10-15 m x16mm 6 (yksipuolinen liitäntä)

 

[pökö]

Onko tämä tuttu paikka?

http://www.muenchen-solar.de/Solarkollektoren-41/Flachkollektoren/ Tuolla sopiva malleja sarjaan kytkettäväksi?

Mulle se on tuttu. Just noita mulla (ja muutamalla muullakin täällä ) on 6 kpl katolla, hyvin ne toimii.

 

[VesA]

Höpöhöpö, ovaalin pohja alkaa aikasen nopeasti mennä lattialämmön paluuveden lämpöön jos se vaikka on puulla vedetty 'tappiin' ja se esikierukka siellä alhaalla voimistaa tuota asiaa...eli suomennettuna siellä alhaalla on kyllä erinomaista työstötilaa noille kolmelle keräimelle koska se aurinkokierukka on siellä pohjalla, eli suomeksi sanottuna tuo nykyinen konffi hoitaa aikalailla yksinomaan käyttöveden esilämmitystä. Eikä se ovaali liene koko aikaa 'tapissaan' eli ne hurjat häviötkään ei ole todellista varsinkin kun nuo Ovalit ovat hyvin eristettyjä, häviöihin löytynee varmaan jotkut luvutkin jos viittis vain kaivaa nettikoneella. Ei siellä keräimillä tarvita mitään korkeita lämpötiloja...työstö lämpötilat heiluvat lattialämpöjen paluu tasolla.
Nuo 3 paneelia sinänsä toimivat tuossa konffissa varsin mainiosti, se vaan taitaa olla että kulutusta on talossa+väessä isommalle määrälle...ja varaajan puolesta sitä tilaa isommalle määrälle on mukavasti...
[/quote]

Jäspi ei lukujaan kerro kovin vähällä, mutta Akvatermin 1500l ovaali jossa saattaa olla aavistuksen paksumpi eristys hukkaa mainoksen erityisten kehujen mukaan vain vajaat 3kWh vuorokaudessa, mitään kunnon speksejä ei sillekään akkiä löydy. Kaipa tuo Jäspi on samaa luokkaa.

Vähän vaikea sillä on käyttövettä kesällä auringon voimin tehdä ilman että auttelee säännöllisesti klapeilla tai sähköllä vaikka olisi enemmänkin niitä paneeleja.. ja jos sähköllä auttelee niin sitten kannattaa laittaa pieni varaaja tai läpivirtauslämmitin eikä kuumennella isoa astiaa lämmityskaudella millään muulla kuin auringolla.

 

[VPJ]

Vähän vaikea sillä on käyttövettä kesällä auringon voimin tehdä ilman että auttelee säännöllisesti klapeilla tai sähköllä vaikka olisi enemmänkin niitä paneeleja.. ja jos sähköllä auttelee niin sitten kannattaa laittaa pieni varaaja tai läpivirtauslämmitin eikä kuumennella isoa astiaa lämmityskaudella millään muulla kuin auringolla.

Yhden paneelin kun lisää niin ollaan 8 m2 keräävässä pinta-alassa joka meillä lämmittää myös 1800 litran varaajia.
Toukokuun 15. poltettu pieni pesällinen ja syyskuun alussa 1 koko pesällinen.

 

[JuhaK]

Paanelihommaan ei ole tullut päivityksiä/muutoksia, sillä on ollut kaikenlaista muuta puuhaa...

Mutta viime kesänä hommattiin lämmityskauden ulkopuolista aikaa ajatellen käyttöveden lämmitykseen 100l Haato sähkövaraaja, joka kytkettiin ison varaajan käyttövesikierukoiden perään. Nyt tulee lämmintä vettä aina tarvittaessa ja katolla olevat paneelit avustavat hieman esilämmityksessä. 100l riittää hyvin 4 henkilön käyttöön ja tarvittaessa isommalla porukalla kylpiessä voi laittaa kattilaan tulet.

Lokakuussa asennettiin yläkertaa lämmittämään Sabiana Carisma Fly CVP-T 4 puhallinyksikkö. Ennen se hoidettiin kahdella sähköpatterilla. Lämmitysteho on ollut riittävä, eikä alakerrassa ole enään samanlaista viiman tunnetta kuin aikaisemmin. Asennus oli helppo toteuttaa vetämällä putket suoraan lattian läpi pannuhuoneeseen.

Autotalli on pidetty 8-11 asteen peruslämmössä Electrolux 12 pumpulla.

10neliön Kannalan lato on riittänyt hyvin koko vuodeksi, joku kuutio jää jopa polttomatta.  Sähköä meni viimevuonna 8500kwh (2016 8900kwh) Häätys lopettaa saunominen...

Tänään tilasin yhden kalvopaisunta-astian lisää, koska tässä talossa on jostain syystä asennettu 140l astia, vaikka vesitilavuus on jo kattila ja varaaja yhteenlaskettuna 1910l. Nyt tuon 140l kaveriksi tulee 80l. Ongelma on ollut pulputus ilmanvaihtokoneessa vedenlämmön laskiessa varaajassa ~35 asteeseen ja se että maksimipaine tulee lämmittäessä aika äkkiä vastaan. Jos isompi tilavuus helpottaisi molempia seikkoja. Päädyin kahden säiliön taktiikkaan, koska nykyinen astia on vaihdettu uuteen hieman ennen muuttoamme ja 200l astia on aika kallis varsinkin jos tuo ehjä 140l jää tyhjänpantiksi.

 

[Sakarikk]

Paljonko on rahti noille keräimille esim kolme kpl?



Onko tämä tuttu paikka?

http://www.muenchen-solar.de/Solarkollektoren-41/Flachkollektoren/ Tuolla sopiva malleja sarjaan kytkettäväksi?

Mulle se on tuttu. Just noita mulla (ja muutamalla muullakin täällä ) on 6 kpl katolla, hyvin ne toimii.