• Ilmaisenergia.info -foorumi yhdistetään Konekansa.net -foorumin osaksi vuoden 2025 aikana. LUE TÄMÄ pitääksesi käyttäjätunnuksesi voimassa, kiitos!

Erijännitteiset paneelit yhteen, miten toimii?

nikfly

New member
If you were to put a 16.5 volt 8 amp solar module with a 17.2 volt 7 amp panel wired in parallel, you will  get 15 amps at 16.5 volts. If you were to wire the same two solar modules in series it would add voltage so you would have 33.7 volts but would only have 7 amps. You lose amps when you  wire in series and you lose volts wired in parallel. If you have an 8 amp solar panel hooked to a 7 amp panel, the 7 amp is the bottle neck. You  can not push 8 amps of current through an opening that was made for 7 amps. So that is why  you would have 7 amps at 33.7 volts. Really there is more to it but that is the simple way to put  it. These two solar modules will not match at all in parallel or series. You would need a  charge controller for each.

elikä rinnakkain pienin jännite rules, sarjassa pienin virta rules  :eek:
 

P3trik

New member
... Eli sarjassa panelin takana rasiassa olevat diodit ottavat tuon hävikkikuorman ja rinnan kytkettynä heikomman kennon panelit ottavat hävikkikuorman.Hävikkikuorma paras esittää watteina eli voltit * ampeerit.

Oletan mutta en ole ollenkaan varma että jos hävikkikuorma kasvaa yli panelin nimellistehon niin pn liitokset alkavat vaurioitumaan. Tästä vahingoittumiseen vaaditusta käänteisestä virtamäärästä en muista nähneeni dokumenttia ja se varmaan myös riippuu panelin lämpötilasta.
 

Puuha

Well-known member
juu kyllähän se vain on niin että heikompi paneli saa osaksakseen tehokkaammasta panelista tehoa ilman estodiodia. kyllä piirustusten rustaamisella on aika kova voima.

käsittääkseni sarjassa olevat kennot kestävät maksimivirran keston mitä paneleiden spekseistä löytyy. sen jälkeen alkaa tuhoutuminen. vielä kaksi panelia rinnan ei tuhoa yhtään kennoa mutta jos kolme saman kokoista ja yksi on varjossa muut suorassa auringonpaisteessa niin voi olla jo vaarana tuhot varjossa olevassa panelistossa ilman diodia.

tuo onkin aika mielenkiintoinen että kuinka jännite käyttäytyy mppt säätimellä kun paneleiden jännite on eri. epäilen että sarjassa ei jännite paljoa nouse heikomman panelin jänniteen yläpuolelle kerrottuna sarjaan kytkettyjen paneleiden määrällä kun maksimi tehoa säätimellä haetaan. vai mitä abb-raportti siittä sanoo?




 

nikfly

New member
tuo onkin aika mielenkiintoinen että kuinka jännite käyttäytyy mppt säätimellä kun paneleiden jännite on eri. epäilen että sarjassa ei jännite paljoa nouse heikomman panelin jänniteen yläpuolelle kerrottuna sarjaan kytkettyjen paneleiden määrällä kun maksimi tehoa säätimellä haetaan. vai mitä abb-raportti siittä sanoo?
Ei se säädin sitä tiedä, säädin säätää kokonaisjännitettä ja virtaa ja vähät välittää jos jossakin välissä on jotain.
Jos on hyvä säädin niin siinähän voi olla enemmän kun yksi string tulo -> problem solved  8)
 

juhapumppu

New member
Joo, eihän säätimelle mene kuin + ja -, ei se tiedä millainen häkkyrä siellä perässä poweria antaa.. Kaikki ne eripuraisuudet jännite- ja virta-arvoissa jäävät sinne panelien kesken selvitettäviksi.

Entä mitä tapahtuu kun esim tuollaista tavis 100W panelia jossa Voc=22/Vp=18 kuormitetaan rajusti ilman säädintä?
Eli esim. tilanne että 1 paneli syöttää suoraan tehoa sähköperämoottorille joka kuluttaa kaiken.
Seuraavat vaihtoehdot itselle tulee mieleen aivopierujen kera :
A) paneli kärvähtää
B) panelin jännite putoaa nollaan
C) panelin virta putoaa nollaan
D) muu, mitä?
::)

 

nikfly

New member
Moro,
paneli ei kärvähdä koska jännite menee nollaan ja syöttää max virta arvon, jos on tarpeeksi aurinkoista.
Virta taas riippuu vastusarvosta.
Netti on täynnä aurinkovene juttuja jossa otetaan kantaa sun kysymyksiin. (olen itse pannut joitain linkkejä tänne? ainakin mppt trakkerin kaava jutuissa)
Ongelma on moottorin käyrä ei yleensä vastaa panlin käyrää ja siksi ei saa kunnolla tehoa ulos. (pitää olla säädin välissä)

Kato aurinkopaneli ja perämoottori ketjusta, panin just sinne vähäsen matskua
 

juhapumppu

New member
Ok, kiitos. Hyvä tietää ettei ainakaan panelit hajoa. Niin vähän veikkasinkin koska muutoman päivän pikakurssilla(ni) olen todennut että ne ovat pitkälti akkuihin rinnastettavia kapistuksia.
Täytyypä hakea tietoa seuraavaksi tuosta mainitsemastasi säädin/käyrä asiasta..
 

Jussi

Well-known member
Melkein oikein, mutta ei ihan. Panelin jännite ei mene nollaan, koska jos menisi, virtakaan ei kulkisi. Se jännitehäviö vaan siirtyy sinne panelin sisäiseen vastukseen. Eli lähdöt oikosulussa panelin ulostuleva jännite on lähes nolla, mutta paneli lämmittää itseään nimellistehollaan.
 

Puuha

Well-known member
nikfly sanoi:
tuo onkin aika mielenkiintoinen että kuinka jännite käyttäytyy mppt säätimellä kun paneleiden jännite on eri. epäilen että sarjassa ei jännite paljoa nouse heikomman panelin jänniteen yläpuolelle kerrottuna sarjaan kytkettyjen paneleiden määrällä kun maksimi tehoa säätimellä haetaan. vai mitä abb-raportti siittä sanoo?
Ei se säädin sitä tiedä, säädin säätää kokonaisjännitettä ja virtaa ja vähät välittää jos jossakin välissä on jotain.
Jos on hyvä säädin niin siinähän voi olla enemmän kun yksi string tulo -> problem solved  8)

juu en minä siitä mitä säädin on asiasta mieltä kysynytkään vaan miten nuo erikokoisten paneleiden jännitteet oikein muuttuvat säätimen kuormittaessa paneleita parhaaksi näkemällään tavalla.  :D
 

Jussi

Well-known member
Puuha sanoi:
nikfly sanoi:
tuo onkin aika mielenkiintoinen että kuinka jännite käyttäytyy mppt säätimellä kun paneleiden jännite on eri. epäilen että sarjassa ei jännite paljoa nouse heikomman panelin jänniteen yläpuolelle kerrottuna sarjaan kytkettyjen paneleiden määrällä kun maksimi tehoa säätimellä haetaan. vai mitä abb-raportti siittä sanoo?
Ei se säädin sitä tiedä, säädin säätää kokonaisjännitettä ja virtaa ja vähät välittää jos jossakin välissä on jotain.
Jos on hyvä säädin niin siinähän voi olla enemmän kun yksi string tulo -> problem solved  8)

juu en minä siitä mitä säädin on asiasta mieltä kysynytkään vaan miten nuo erikokoisten paneleiden jännitteet oikein muuttuvat säätimen kuormittaessa paneleita parhaaksi näkemällään tavalla.  :D

Tuohan taitaa itse asiassa riippua siitä, miten säädin reagoi paneleilta tulevan jännitteen laskuun kuorman noustessa. Jos ajatellaan sellainen hypoteettinen tilanne, jossa säädin pyrkii ottamaan viimeisenkin saatavilla olevan ampeerin välittämättä jännitteen putoamisesta, niin tilanne alkaisi muuttua tuhoisaksi pienempitehoiselle panelille. Eli tilanne käytännössä vastaisi panelien kannalta oikosulkua säätimellä, silloin isompivirtainen paneli paistaisi sen heikomman.
Sarjaan kytkettyjen jännitelähteiden yhteinen ja sama asia on virta. Mihin jännitteeseen paneli sillä virralla pystyy määrää sisäinen vastus, joka on aina tehokkaammalla pienempi. Siis kuorman (säädin) käytös jännitteen laskiessa määrää jännitteiden jakautumisen panelien välillä.
(se ei todellisuudessa ole ihan noin yksioikoista, ja käytännössä ei tapahdu noin. Heikomman panelin max. virta vaan määrää tot. virran)

Johtopäätös/ehdotus: Kytketään aina samanlaisia paneleja sekä rinnan, että sarjaan tarpeen mukaan.
 

P3trik

New member
Jussin esittämä paistotilanne siis esiintyy kun panelit ovat rinnan ja panelin kanssa sarjaan tuleva diodi puuttuu ? Vastaava grillaustilanne syntyy pimeällä jos paneli kytketty suoraan akkuun ilman säädintä tai sarjaankytkettyä diodia ?

Sarjaankytketyissä paneleissa jos virta kääntyy toisinpäin alkaa panelin takana oleva diodi ottamaan osansa virrasta joten vastaavaa grillausefektiä ei tapahdu ?

 

Jussi

Well-known member
P3trik sanoi:
Sarjaankytketyissä paneleissa jos virta kääntyy toisinpäin alkaa panelin takana oleva diodi ottamaan osansa virrasta joten vastaavaa grillausefektiä ei tapahdu ?

Niinhän siihen laitoin: Käytännössä virta vain määräytyy heikomman mukaan. Jos yhtään diodia ei ole, ja kuorma lähestyy oikosulkua, silloin voi käydä niin, että heikomman panelin suurin häviöteho ylittyy ja se "kärähtää".
 

nikfly

New member
Toisen kerran: Kaikki mitä tarvii aurinkoenergiasta tietää löytyy ABB:n oppaasta: Technical Application Papers No.10 Photovoltaic plants.
Siellä on hienosti graafisesti estitetty tää kärvähtäminen...
 

STP

Member
Tämä ABB:n opus on muuten aika asiallinen katsaus aiheeseen. Hienoa, että viitsivät tämmöisiä edelleen tehdä julkiseen jakoon. Ja että joku viitsii niitä tänne linkittää  ;)
 
Ylös