Aurinkoilmalämmitin putkikeräimen taakse?

[virtuaaliharri]

Teille joilla on kokemusta putkikeräimistä, jotka on asennettua kattoa tai seinää vasten siten, että putkien lomasta paistavat auringon säteet lämmittävät pintoja, niin huomaako lämmittävän vaikutuksen vai onko tuo säteily jokseenkin olematonta?

Tuli vaan toiseen keskusteluun ("Ontelolaatat kapillaarikatkosoraa vasten?") liittyen mieleen, josko esim. pulpettikaton taakse laittaisi pienen lappeen pystyyn ja sen eteen pari putkikeräintä ja taakse tuulensuojaksi aurinkoilmalämmittimen, jolla lämmitetyn ilman johtaisi tuulettuvaan alapohjaan. Puhaltimena voisi toimia pulpettikattoisen talon tapauksessa eteläseinän pellitys ilman mitään lasituksia/valokatetta siten, että pellitys suljettaisiin alareunasta, mutta pidettäisiin avoinna ylhäältä. Tällöin alapohjan ja eteläseinän tuuletus toimisi aurinkoisella säällä auringon voimalla ja muulloin lähinnä tuulen ja alapohjan vuotolämmön (sisältä ja maasta) voimin.

 

[Puuha]

Eipä sinne alapohjaan kannata kauheasti lämmitettyä ilmaa viedä. Kondensio alkaa tekemään tuhojaan.

 

[virtuaaliharri]

Eipä sinne alapohjaan kannata kauheasti lämmitettyä ilmaa viedä. Kondensio alkaa tekemään tuhojaan.

Ohessa havainnollistus siitä mitä ajoin takaa. Käsittääkseni tässä tapauksessa lämmitys alentaisi suhteellista kosteutta ja siten kuivaisi alapohjaa. Toki lämpö- ja kosteuserot "houkuttelisivat" vesimolekyylejä syvemmältä esiin. Ehkä lattian lämpöeristevahvuudesta kannattaisi osa jakaa laatan alapuolelle, niin itse maaperän lämpö ei nousisi niin paljoa ja haihtuminen vähenisi.

 

[Puuha]

Ongelma on siinä että rakenteet sekä ilmaa ympäröivät materiaalit ovat lämpötilataan alle kastepisteen alapohjassa suurimman osan ajasta jolloin kosteus kondensoituu suoraan materiaaliin. Seurauksena on että loppupeleissä alapohjaan näin ohjataan todellisuudessa lisää kosteuskuormaa.

Voit todentaa asian ottamalla kylmän juoman kaapista vieden sen varjoon +20 asteen lämmössä. Huomaat kuinka ilmassa oleva kosteus kondensoituu pullon pinnalle. Sama ilmiö toistuu myös siellä alapohjassa kun rakenteet ja materiaalit sitovat lämmitetystä ilmasta lämpöenergiaa itseensä kondensoiden kosteutta itseensä kunnes niiden lämpötila on yli kastepisteen jonka jälkeen vasta se kuivuminen alkaa. Siis se haihtuminen! Sitä ennen on aika massiivinen kosteus läsnä.

 

[virtuaaliharri]

Sama ilmiö toistuu myös siellä alapohjassa kun rakenteet ja materiaalit sitovat lämmitetystä ilmasta lämpöenergiaa itseensä kondensoiden kosteutta itseensä kunnes niiden lämpötila on yli kastepisteen jonka jälkeen vasta se kuivuminen alkaa. Siis se haihtuminen! Sitä ennen on aika massiivinen kosteus läsnä.

Hmm... Noin se taitaa ollakin. Alkukesästä maapohja ja laattakin olisi vielä varsin viileä, mutta ilmassa, varsinkin aamuisin, jo aika tavalla kosteutta. Toisin sanoen tuollaisen auringon "jämäsäteet" keräävä lämmitin ei kykenisi nostamaan tuuletettavan tilan lämpötilaa yli kastepisteen. Ilma pitäisi ilmeisesti imeä taloa kiertävän kohtuu syvälle asennetun putken kautta, jossa ulkoilman kosteus kondensoituisi ensin putkeen ja viemäriin kierroksen alimmassa pisteessä, ja siitä sitten nousisi putkikeräimen taakse lämmitettäväksi. Jos kahden 30-putkisen keräimen takana oleva tuulensuoja-aurinkoilmalämmitin olisi noin 5,5*2,5 eli 13,75 neliötä pyöristäen kehysten verran alaspäin 12 neliöön, ja putkien läpi pääsisi 20 % auringon säteistä, niin tehoa irtoaisi noin 2,4 neliön aurinkoilmalämmittimen verran eli jotain yhden kilowatin luokkaa kesäpäivinä. Taitaa olla aika tyhjän kanssa ja paljon suurempi merkitys aurinkoseinän imuvaikutuksen aiheuttamalla tuuletuksella... Ei sen puoleen, toki osan eteläseinää voisi valjastaa tuloilman lämmittämiseen ja loput käyttää poistoilmaimurina, jolloin kilowatteja saisi alas ihan toiseen malliin; mutta jos tosiaan joutuu laittamaan tuloilman kuivatuksen, niin hinta nousee ja herää kysymys, ovatko hyödyt hinnan väärti. Vastaus tuohon meneekin jo sitten laskemiseksi.

 

[Puuha]

Ennenvanhaan tilanne ratkaistiin käyttämällä ryömintatilan korkeutena vähintään 700mm ja talon alapohjan läpi kävi tuuli jokaiselta sivulta. Alapohjan lämpötila seurasi hyvin tarkasti ulkolämpötilaa -> ei kosteudesta johtuvia ongelmia. Ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen.

 

[virtuaaliharri]

Ennenvanhaan tilanne ratkaistiin käyttämällä ryömintatilan korkeutena vähintään 700mm ja talon alapohjan läpi kävi tuuli jokaiselta sivulta. Alapohjan lämpötila seurasi hyvin tarkasti ulkolämpötilaa -> ei kosteudesta johtuvia ongelmia. Ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen.

Kunhan etsiskelen edullisinta mahdollista investointikustannusten, käyttö- ja huoltokustannusten kombinaatiota. Toki alapohjan lämpöhäviöt ovat niitä pienimpiä, eikä ontelolaattojen käyttö alapohjassa varmastikaan ole edullisin tapa rakentaa, joskin nopea, mikäli tasoitusvalua ei tarvita. Oon huomannut ettei yleensä kannata koepalloiksi heittää isompia kokonaisuuksia, ei niitä kukaan jaksa kommentoida, vaan heittää joku yksittäinen kysymys sopivassa kontekstissa, joskin vastausta ei aina tule juuri otsikossa mainittuun kysymykseen, mutta yleensä kuitenkin jotain muuta hyödyllistä ja ajatuksia herättävää, ja kiitokset niistä!

Tuon täysin tuulettuvan alapohjan haasteena on nykyään vaadittava U-arvo 0,9 W/(m²K). Toistaiseksi houkuttelevin alapohjarakenne, mihin olen törmännyt, perustuu erään kotimaisen valmistajan rossipohjaan tarkoitettuun XPS-levyyn, jossa on valmiina urat lattiankannattimille. Ongelmana "vain" on, että rakenteen U-arvo on 0,17 W/(m²K). Jos tuohon lähdetään laittamaan päälle esim. villaa, niin menetetään edut rakentamisen työmäärässä ja nopeudessa. Meluahan XPS ei tosin tietääkseni pidättele, joten tiedä päästyisinkö siihen kuitenkaan, vaikka sopiva tuote olisikin tarjolla...

 

[Puuha]

U-arvojen laskeminen on kohtalaisen turhaa, vaikkakin pakollisia. Niiden perusteella kun rakennetaan ei lopputulos ole kovin kestävällä pohjalla. Pitäisi muistaa että olosuhteet Suomessa vaihtelevat vuodenajan mukaan jotka ovat prioriteetti listalla rakennettaessa ensisijaisia materiaaleja valittaessa. Materiaalien pitäisi toimia näissä olosuhteissa tosin materiaalien jotka kestävät ja myös toimivat Suomen olosuhteissa on laskennallisen vuotolämmön vuoksi tehty hyvin hankalaksi käyttää sellaisenaan.

 

[virtuaaliharri]

Tuon täysin tuulettuvan alapohjan haasteena on nykyään vaadittava U-arvo 0,9 W/(m²K). Toistaiseksi houkuttelevin alapohjarakenne, mihin olen törmännyt, perustuu erään kotimaisen valmistajan rossipohjaan tarkoitettuun XPS-levyyn, jossa on valmiina urat lattiankannattimille. Ongelmana "vain" on, että rakenteen U-arvo on 0,17 W/(m²K). Jos tuohon lähdetään laittamaan päälle esim. villaa, niin menetetään edut rakentamisen työmäärässä ja nopeudessa. Meluahan XPS ei tosin tietääkseni pidättele, joten tiedä päästyisinkö siihen kuitenkaan, vaikka sopiva tuote olisikin tarjolla...

Osui karusellista vastaan tämä avaamani vanha ketju ja yllä oleva kommenttini. Tilanne on sittemmin muuttunut ja nykyään tehtaan valikoimissa on myös 250 mm ja 370 mm versiot. U-arvot eivät osuneet silmiini, mutta varmaankin noissa paksuuksissa on huomioitu uusimmat rakennusmääräykset. Tämä vain tällaisena täydennysenä siltä varalta että joku tähän ketjuun törmää.